"Emme ole kuten amerikkalaiset – emme tule koskaan jättämään ystäviämme."

Qassem Suleimani

Vieraskynä: Mitä on itsenäisyys?

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,56
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Kun neuvostojoukot vyöryivät maamme rajojen yli aamulla 30 päivänä marraskuuta 1939, kaikki kansalaiset ymmärsivät mistä on kysymys. Toteutuessaan Suomen valtaaminen olisi merkinnyt itsenäisyytemme loppua ja suuren osan kansamme siirtoa tuhoutumaan Siperian vankileireille, jonka kohtalon kokivat Viron ja muiden Baltian maiden kansat. Tämä ei toteutunut meille, koska kansa nousi yksimielisesti torjumaan maahantunkeutujien hyökkäystä.

Suomen kansan kansallinen herättäjä J.V. Snellman kirjoittaa valtio-opissaan kolmesta valtioelimestä. U Kansakunta ei tunnusta tässä mitään muuta mahtia, jota sen pitäisi seurata kuin oman itsenäisyytensä. Näin ollen voi oikeutetusti sanoa, että kansakunnan elämä valtiossa toteuttaa sen tietoisuutta omasta itsestään kansakuntana, suljettuna, omasta itsestään riippuvaisena kokonaisuutena. Ja se tietoisuus sisältää myös kansakunnan tiedot omasta itsestään tavoissa, laeissa ja instituutioissa, koska tämä kaikki esiintyy tässä kansakunnan itse tekemänä. Mutta itse tämä tietoisuus, jossa kansakunta käsittää itsensä suvereeniksi mahdiksi, itsenäiseksi- vain itsestään riippuvaiseksi- sisältää jo negatiivisen suhteen muihin kansakuntiin, kansakunnan valtiollisen kolmannen prosessin, jolla kansakunta säilyttää itsenäisyytensä muita kansakuntia vastaan. Täten havaitsemme, että kansakunnan valtiollinen toiminta sisältyy näihin kolmeen momenttiin: lainsäädäntö, hallinto (lain toimeenpano) ja suvereenisuuden harjoittaminen. Nämä ovat kolme valtiomahtia.” Snellmanin mukaan valtiollisen vapauden olemassaolo riippuu nimenomaan kansallisten lakien olemassaolosta.

Maamme liittäminen vuoden 1995 alusta lähtien Euroopan Unionin yhteyteen tehtiin kaiken salailun, kähminnän ja valheen voimin perustuslakia rikkoen. Erikoinen oli tuolloisen eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen lausunto, jonka mukaan Suomen itsenäisyys vahvistuu E U- jäsenyyden myötä. Kun eduskunnan puhemies on arvoasteikossa toinen tasavallan presidentin jälkeen, lausuma on järkyttävä ja kertoo historian tajun katoamisesta sekä poliittisen vallan rappiosta. Kuitenkin poliittisilla päättäjillä oli käytettävissään Maastrichtin sopimus, joka määrittelee tarkoin, mitä jäsenyys velvoittaa. Tähän kuuluu mm. :

  • vapaa markkinatalous
  • talous- ja rahaliitto, johon sisältyy yhtenäisvaluutta
  • yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, myöhemmin ehkä yhteinen puolustus
  • kiinteä yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa ja unionin kansalaisuus

Tähän mennessä EU on julkaissut yli yksitoistatuhatta direktiiviä ja asetusta, joiden säännöt kattavat laajasti kaiken valtiollisen toiminnan. Tästä todetaankin: ”Jäsenvaltiot huolehtivat siitä, että niiden kansallinen politiikka on yhteisön kantojen mukaista.” Kun E U saa perustuslain, jota on kaavailtu, se sinetöi lopullisesti unionin liittovaltion luonteen.

EU- Suomen seitsemäntoista vuoden välitilinpäätös on selkeää esitettävää. Vapaan markkinatalouden politiikan nimissä valtion omaisuutta on myyty koti- ja ulkomaille, sekä yksityistetty muka paremman tehokkuuden saavuttamiseksi. Samoin on tehty laajasti myös monien palveluiden osalta. Tuloksena on kuitenkin ollut entistä tehottomampi toiminta ja yksityisen sektorin jatkuva rahan tarve. Avuksi näihin ongelmiin on huudettu alituiseen valtiovaltaa, ja veronmaksajien rahoja onkin syydetty paitsi kotimaahan myös ulkomaille suuria määriä. Tuloksena taloutemme rappiosta on seurannut pysyvä, lähes puolen miljoonan kansalaisen todellinen suurtyöttömyys. Yritystoiminnan saneeraukset ja tehtaitten sulkemiset ovat olleet jatkuvia ilmiöitä. Kansa on jaettu kahtia rikkaisiin ja köyhiin, uusliberalismin oppien mukaan. Sadattuhannet kansalaiset elävät köyhyysrajan alapuolella, yhteiskunnan tukien varassa, jollaista ei ole ennen nähty. Yhteiskunnan toimimattomuus on johtanut valtion velan mittavaan kasvuun, se on nyt 96 miljardia euroa (571 mrd markkaa) ja kasvaa yhä. Velka on yli kymmenkertaistunut 1990-luvun alusta lähtien. Koko suomalainen yhteiskunta on elänyt velaksi viimeiset kaksikymmentä vuotta. Koko EU- jäsenyyden ajan maamme on ollut ylikansallisten suuryritysten, pankkien ja rahapiirien ohjauksessa ja tulokset ovat nähtävissä.

Viimeistään tänä päivänä on jokaisen suomalaisen syytä esittää itselleen vakava kysymys: haluaako hän tukea tätä kehitystä, jolla tämä maa ja sen monien sukupolvien työn tulokset perinjuurin hävitetään? Toinen vaihtoehto on itsenäisyyden palauttaminen ja paluu itsenäisten kansakuntien joukkoon.

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*