"Emme ole kuten amerikkalaiset – emme tule koskaan jättämään ystäviämme."

Qassem Suleimani

Uudisasutusalue ”pakolaisille” Turkin hyökkäyksellä Pohjois-Syyriaan; Yhdysvallat juonessa mukana

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 5,00
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Turkki hyökkäsi tällä viikolla kurdijoukkoja vastaan Pohjois-Syyriassa. Näillä sotatoimilla Turkilla ei ilmeisesti ole muuta tarkoitusta kuin uudisasutusalueen perustaminen Pohjois-Syyriaan, jonne se siirtäisi suurimman osan Turkin 3,6 miljoonasta ”pakolaisesta”. Luonnollisesti tämä tarkoittaisi kyseisen alueen demografista modifiointia. Koska tätä operaatiota on suunniteltu jo kauan Yhdysvaltojen kanssa, kätkeytyneen tähän Washingtonin suunnalta muitakin suunnitelmia. Toivottavasti Turkki kunnioittaa Syyrian suvereniteettia.

Turkin hyökkäys kurdijoukkoja ja -siviilejä vastaan

Turkki aloitti uhkaamansa hyökkäyksen Syyrian kurdijoukkoja vastaan ilmaiskuilla 9.10.2019. Turkin hyökkäyksen ensimmäisten tuntien aikana uutisoitiin kuolleen ainakin 15 ihmistä, joista kahdeksan oli siviilejä. Menehtyneiden määrä luonnollisesti kasvaa sodan pitkittyessä.

Myös YK:n turvallisuusneuvosto kokoontuu hätäistuntoon käsittelemään Turkin hyökkäystä kurdijoukkoja vastaan Syyrian pohjoisosassa, kertoivat diplomaattilähteet keskiviikkona.

Turvallisuusneuvoston koolle kutsumista olivat pyytäneet Belgia, Ranska, Saksa, Britannia ja Puola.

Kurdipakolaisia.
Kurdipakolaisia.

Mitä esitetään Turkin hyökkäyksen motiiveiksi?

Turkin johdon mukaan kurdit muodostavat Turkille uhan. Syyrian sodan hiipumisen jälkeen Pohjois-Syyriaan muodostui kurdien hallitsema itsehallintoalue Syyrian ja Turkin väliselle rajalle.

Turkki on jo vuosikausia tuominnut itsehallintoalueen olemassaolon.

Turvavyöhyke

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan haluaa raivata Syyrian, Turkin vastaiselle rajalle noin 500 kilometriä pitkän ja 30 kilometriä leveän vyöhykkeen. Suunnitelmissa on työntää kurdit pois alueelta, jolloin Erdoğan voisi toteuttaa tavoitteensa Turkissa asuvien noin 3,6 miljoonan ”pakolaisen” siirtämisestä Syyrian kurdien asuttamille alueille.

Turkki käyttää mainitusta operaatiosta Yhdysvaltoja matkien nimitystä ”terrorisminvastainen” sota. Täten Turkki on puhunut myös ”turvavyöhykkeen” muodostamisesta, mikä parhaillaan onkin toteutumassa, tosin sangen raadollisin menetelmin. Mutta keskeisin tarkoitus Turkilla on ”pakolaissiirtolan” perustaminen Turkissa olevalle vajaalle neljälle miljoonalle ”pakolaiselle”.

Yhdysvallat ja Turkki ovat sopineet jo aikaisemmin ”turvavyöhykkeen” perustamisesta

Turkki ja Yhdysvallat sopivat jo viime elokuussa ”turvavyöhykkeen” muodostamisesta Syyrian pohjoisosaan. Turkki jopa syytti Yhdysvaltoja myöhemmin sen vitkastelemisesta sopimuksen toimeenpanossa.

Presidentit Trump ja Erdoğan.
Presidentit Trump ja Erdoğan.

Koska ”suoja-alueen” toteuttamisesta oli sovittu USA:n ja Turkin välillä jo paljon aikaisemmin, osoittautuvat Trumpin myönnytykset Turkin sotatoimille Syyrian kurdeja vastaan täysin poliittiseksi teatteriksi. Poliittista dramaturgiaa edustaa myös Trumpin uhkailut asettaa Turkille niin kovia sanktioita, että valtio tulisi luhistumaan taloudellisesti, mikäli Turkin sotatoimet ylittäisivät esimerkiksi ne rajat, jotka Trump on ”mahtailevassa viisaudessaan” määrittänyt.

Turkki ei siis hyökännyt valtamedioiden (kuten MTV3:n uutiset) hämäävien uutisointien mukaisesti esimerkiksi siksi, että nyt pitkällisen painostuksen jälkeen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump näytti hyökkäykselle vihreää valoa.

Luonnollisesti presidentti Trumpin päätös amerikkalaisjoukkojen väistymiselle ”Turkin operaation tieltä” Koillis-Syyriasta sisältyi Trumpin ja Erdoğanin aikaisempiin sopimuksiin pakolaissiirtolan perustamisesta Turkin ja Syyrian väliselle rajavyöhykkeelle. Tämä Trumpin päätös on myös herättänyt laajaa vastustusta sekä republikaanien että demokraattien keskuudessa.

Miksi Turkki haluaa ”turvavyöhykkeen”?

Kuten yllä jo sanottiin, Turkin pyrkimyksenä on perustaa uudisasutus ”turvavyöhykkeelle”, jota se on nyt raivaamassa. Mutta sinne sijoittuisivat vain Turkille ystävälliset ja uskolliset syyrialaispakolaiset. Siten Turkki modifioisi uusiksi alueen demografiaa. Vyöhykehankkeen on arvioitu tulevan maksamaan noin 24 miljardia euroa. Presidentti Erdoğan on jo kauan kampanjoinut YK:ssa ja muualla haaliakseen näitä rahoja kokoon.

Turkki on siis rakentamassa tietynkaltaista turva-aluetta itselleen syyrialaispakolaisista ”turvavyöhykkeelle”.

Miksi Yhdysvallat suhtautuvat suopeasti Turkin hyökkäykseen?

Yhdysvallat osoittavat myötämielisyyttä Turkin invaasiolle Syyrian kurdien kimppuun siksi, että invaasio voi vaikeuttaa Syyrian rauhanprosessin toteutumista. Se vaikeuttaisi Syyrian tilannetta silloin, jos Turkki loukkaisi Syyrian suvereniteettia. Turkki on nyt selvästi loukannut Syyrian ilmatilaa ja Syyrian valtion rajoja. Rajat ovat valtioiden vallan merkkejä. Periaatteessa Syyrian hallinnon velvollisuus olisi puolustautua Turkin hyökkäystä vastaan, mitä se ei tässä tilanteessa kuitenkaan tee.

Joskaan Turkki ei ole vielä loukannut Syyrian suvereniteettia, joka tarkoittaa täydellisen, ehdottoman sekä riippumattoman vallan omaamista jollain maantieteellisellä alueella.1,2 Suvereeni on siis taho, joka voi olla konkreettinen (kuten ”keisari”) tai abstrakti, (kuten ”valtio”), jolla on ehdoton valta päättää alueen laista ja hallinnosta.

Tämän Syyrian vallan, lain ja hallinnon suhteen Turkki ei ilmeisesti ole vielä loukannut Syyriaa, näin ollen Turkki ei ole loukannut Syyrian suvereniteettia, jota se saattaa jatkossa kuitenkin loukata, mikäli Turkin sotilasoperaatio pitkittyy. Mikäli Turkki loukkaisi Syyrian suvereniteettia, joutuisi Syyria puolustautumaan Turkkia vastaan. Syyria puolustautuminen tietysti laajentaisi sotaa, sillä silloin siihen liittyisivät Syyriaa vastaan, jollakin asteikolla, Yhdysvallat ja Israel. Iran liittyisi tähän Israelin ja läntisen koalition vastaisena voimana, mutta tuskin suoraan Turkin vastustajana.

Tulkoon mainituksi, että Turkin maaoperaatiossa mukana on myös Turkin kanssa taistelevia syyrialaisia opposition kapinallisryhmiä.

Näyttää siltä, että Yhdysvallat suorastaan halusivat Turkin hyökkäävän, jotta Syyria ja Iran saataisiin provosoitua konfliktiin mukaan.

Aseellinen konflikti, joka heikentäisi Syyrian ja Iranin asemaa Lähi-idässä palvelisi Israelin tarpeita.

Kaikkiin Lähi-idän politiikkaan vaikuttaviin päätöksiin vaikuttavat myös Israelin sionistijohtajat. Siten Yhdysvalloissa toimivat juutalaisjärjestöt, Israel-lobby ja presidentin neuvonantajat (jotka ovat poikkeuksetta juutalaisia) toimivat Israelin etuvartiona Washingtonin politiikassa.

Vyöhykehanke, jonka kautta Turkki muuttaisi alueen demografiaa mieleisekseen, näyttäisi ilahduttavan myös Yhdysvaltoja, sillä sijoittuisihan alueelle samalla Syyrian oppositioaineksia että Turkille uskollista populaatiota.

Kuitenkin Turkki on tärkeä Yhdysvalloille, Iranille ja Venäjälle

Toisaalta Yhdysvalloille ja sen läntiselle koalitiolle, kuten myös Venäjälle sekä Iranille, Turkki on nykyisin kohtalaisen arvokas liittolainen, mutta ei sentään korvaamaton. Turkki osti Venäjältä maailman tehokkaimpina pidettyjä ja moderneja S-400 (kantama 400 km:n säteelle) ilmatorjuntajärjestelmiä.

Poliittista ulottuvuutta laajentaa Turkin ilmoitus hankkia merkittävin osa tarvitsemastaan öljystä Iranista. Näiden maiden välisessä kaupankäynnissä ei tarvitse käyttää dollareita, vaan liiroja maksuvälineinä.

Turkki sijaitsee kahden mantereen, Euraasian ja Afrikan risteyskohdassa. Turkin alueelle sijoittuu myös Marmaranmeri, jonka kautta kulkee Euroopan ja Aasian välinen raja. Tästä johtuen Turkki on keskeinen ja voimakas alueellinen tekijä ja strategisesti merkittävä valtion.3, 4

Turkin alueellisen läsnäolon huomioiden Yhdysvalloilla on todellakin syytä säilyttää Turkki liittolaisenaan, johon vaikuttaa myös se, että Turkki on Naton voimakkaimpia asemahteja.

Mutta toisaalta Putin on kritisoinut Turkkia siitä, että sen sotatoimet Syyriassa voivat vapauttaa tuhansia ISIS-terroristeja, jotka olisivat uhka meille kaikille.

Pahimmassa tapauksessa Turkki sekoittaa Lähi-idän tilannetta

Interventionistista ulkopolitiikkaa kannattavien amerikkalaisten poliitikkojen ei kannattaisi ällistyä liikaa siitä, että presidentti Donald Trump on ilmoittanut jättävänsä Syyrian raunioittamispolitiikan ja samalla petkuttanut jenkkijoukkojen puolella taistelleita kurdeja.

Näiden mainittujen poliitikoiden tulisi rauhoittua sillä Trump on vain Israel-lobbyn käskyttämänä luovuttanut likaisen työn Syyrian rauhanprosessin mahdolliseksi vahingoittamiseksi Turkille. Kuitenkin on mahdollista, että Turkin hyökkäys Syyrian kurdien kimppuun ei hidasta Syyrian hiiltyvän sisällissodan rauhoittumista.

Täytyy muistaa, että näennäisesti Yhdysvallat ja sen läntiset liittolaiset ovat jo vuosikausia koettaneet tuhota Syyrian hallintoa siinä kuitenkaan onnistumatta. Tämä koalitio on tehnyt kaikkensa, että poliittisen Lähi-idän taloudellisesti itsenäiset ja kansainvälisistä rahoitusmarkkinoista riippumattomat sekä Israelin ylimielistä politiikkaa vastustavat valtiot tuhoutuisivat. Itse asiassa pakolaisongelma kokonaisuudessaan on Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten synnyttämä ilmiö. Tosin USA ja sen tietyt liittolaiset ovat olleet vain instrumentaalisessa roolissa.

Kurdit tekivät vääriä ratkaisuja

Ennen Syyrian sotaa kurdivähemmistöt elivät sovussa muiden syyrialaisten kanssa. Syyrian konfliktissa Yhdysvallat ryhtyivät tukemaan, sponsoroimaan rahallisesti, kouluttamaan ja aseistamaan kurdiseparatisteja. Tämän seurauksena kurdit ryhtyivät taistelemaan Assadin hallintoa vastaan, kirjoittaa toimittaja Sarah Abed.

Hänen mukaansa kurdiseparatistit ovat myös liittoutuneet Israelin kanssa ja tehneet yhteistyötä useiden terroristiryhmien kanssa Syyrian sodan aikana.

Vaikka Turkin presidentti Recep Erdoğan tuskin rohkenee uhmaamaan Syyrian armeijaa ja sen tukena taistelevia venäläissotilaita, oli Ankara kuitenkin valmis iskemään alueen kurditaistelijoita vastaan Yhdysvaltojen ja lännen ”uhkauksista” huolimatta. Niinpä kurdit nyt nöyrtyivät, jonka tuloksena he yrittävät nyt saada ripeästi sopimuksen aikaan Damaskoksen kanssa.

Lopuksi

Turkin sotatoimia Syyriassa ei voida puolustella, sillä kyseinen operaatio olisi pitänyt tehdä yhteisellä koordinaatiolla Syyrian, Iranin, Libanonin ja Venäjän kanssa, sillä näillä neljällä valtiolla on laillisia asevoimia Syyrian alueella.

Toisaalta Nato-maa Turkin teurastusta muistuttavat sotatoimet kurdeja vastaan, kuvastavat täsmällisesti Naton arvomaailmaa, joka sopinee hyvin julmien ja pirullisten turkkilaisten luonteeseen.

Eurooppaa tietysti helpottaisi, jos Turkki pysyisi vain pyrkimyksessään Syyrian suvereniteettia kunnioittaen, luoda uudisasutusalue Turkissa oleville miljoonille pakolaisille.

Kurdeilla oli Venäjän, Syyrian, Iranin ja Libanonin liittouman kautta mahdollisuus saavuttaa, tosin taistellen, autonomia Pohjois-Syyriassa. Mutta he luottivat sionistisen läntisen koalition lupauksiin itsenäisestä kurdien valtiosta, ja liittyivät Israelin ja Yhdysvaltojen akseliin.

Ilmeisesti nämä kurdeille annetut lupaukset tarkoittivat Syyrian jakamista erillisiin itsenäisiin kansallisvaltioihin ”Suur-Kurdistanin” luomiseksi.

Nimittäin jo vuosia sitten Jerusalem Postissa paljastettiin Yhdysvaltojen salaperäisestä ulkopoliittisesta tavoitteesta Syyrian jakamiseksi erillisiin itsenäisiin kansallisvaltioihin etnisten ja uskonnollisten rajojen mukaan. Artikkelissa vahvistettiin Israelin hektinen rooli Syyrian poliittisen tasapainottomuuden prosessissa. Suunnitelmaan liittyvän aseellisen kapinan tavoitteena oli ”pilkkoa Syyria osiin” Yhdysvaltain sponsoroimana ja Israelin avulla. Yhdysvalloissa majaa pitävän Syyrian Kurdistan National Assemblyn (KNA) johtaja Sherkoh Abbas oli pyytänyt Israelia tukemaan Syyrian hajottamista etnisiin ryhmiin perustuvien valtioiden liittovaltioksi. Tätä ”Suur-Kurdistanin” luomista on hahmoteltu Pentagonissa jo useiden vuosien ajan osana laajempaa ”Lähi-idän rajojen piirtelysuunnitelmaa”.

Oli asiantila kuinka tahansa, myös kurdit tarvitsevan oman hallinnon ja autonomisen alueen, jonka sopiva sijainti olisi ilmeisesti ollut juuri Pohjois-Syyria. Turkin 3,6 miljoonaa ”pakolaista” olisi sitä vastoin voitu sijoittaa esimerkiksi Saudi-Arabiaan ja Israeliin.

Lopuksi sanottakoon, että Turkilla ei ilmeisesti ole muuta tarkoitusta kuin uudisasutusalueen perustaminen Pohjois-Syyriaan. Koska tätä operaatiota on suunniteltu jo kauan Yhdysvaltojen kanssa, kätkeytynee siihen Washingtonin suunnalta muitakin suunnitelmia. Tietyt poliittiset toimijat haluavat Syyrian sortumista puhumattakaan Iranista. Lähi-itä on yllätyksiä täynnä, ja siellä voi tapahtua mitä tahansa.

Markku Juutinen

Rinnakkaisjulkaisu: Vainovalkea

Lähteet

https://www.bbc.com/news/world-middle-east-49983357

https://www.expressen.se/nyheter/erdogan-ska-mota-trump-efter-hotet/

https://www.bbc.com/news/world-europe-48620087

https://www.firstpost.com/business/erdogan-says-turkey-will-continue-oil-natural-gas-trade-with-iran-ntv-7410861.html

https://www.theguardian.com/world/2019/oct/11/putin-turkish-invasion-of-syria-could-release-hundreds-of-isis-fighters

https://www.rt.com/op-ed/470406-kurds-turkey-trump-syria/

https://www.rt.com/op-ed/470406-kurds-turkey-trump-syria/

……………….

  1. Sovereignty – Definition (2010). WordIQ Dictionary and Encyclopedia (wordiq.com).
  2. Sovereignty (politics) (2010). Britannica Online Encyclopedia.
  3. Mango, Andrew (2000).  Ataturk. Overlook.
  4. Stanford, Jay Shaw & Kural Shaw, Ezel (1977). History of the Ottoman Empire and Modern Turkey. Cambridge University Press.
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*