"Yleisen petoksen aikoina totuuden kertomisesta tulee vallankumouksellinen teko."

George Orwell

TTIP-sopimus ylikansallisten yritysten ja investoijien edunvalvojina

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,71
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuussopimusta (TTIP) neuvotellaan parhaillaan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välille. Sopimus esitellään välineeksi esimerkiksi kaupan vapauttamiseen, turhan byrokratian poistamiseen ja sääntelyn joustavuuden lisäämiseen.

 

Johdanto

Tässä kirjoituksessa käsittelen EU:n ja Yhdysvaltojen välille neuvoteltavaa TTIP-kauppasopimusta (Transatlantic Trade and Investment Partnership) kansainvälisten suuryritysten ja globaalien investoijien etuvartiona, jossa keskitytään muun muassa julkisen säätelyvallan heikentämiseen sekä tullien ja muiden turvatakeiden poistamiseen. Tämä protektionismin alasajo aiheuttaa pienyrityksille ylitsepääsemättömiä vaikeuksia selviytyä kilpailukykyisenä maailmanmarkkinoilla. Kiinnitän myös huomiota geenimuunteluun (GM), ympäristöuhkiin sekä välimiesoikeuteen investointisuojan takaajana.

Otsikon ilmaiseman totalitaarisuuden lisäksi jo sopimuksen syntyprosessi muodostaa hyvin vakavan ongelman, koska neuvotteluiden etenemisestä vaietaan ja niitä käydään suljettujen ovien sisäpuolella. Kuitenkin neuvotteluprosessi koskettaa kansalaisia, sillä kyseessä ovat julkiset palvelut, energiantuotanto, Euroopan unioniin ja sen yksittäisiin jäsenvaltioihin kytkeytyvä lainsäädäntö, raaka-aineet ja elintarvikkeet. Muitakin otsakkeita löytyisi.

Tietyt TTIP:n kannattajat ovat esittäneet vapaakauppasopimuksen tekemistä ilman investointisuojaa, jolloin kuvitellaan kyseisestä sopimuksesta muodostuvan edistyksellinen. TTIP on kuitenkin tuhoisa, ilman investointi suojaakin.

 

Kilpailu markkinoista litistää pienemmät yrittäjät

TTIP:n kannattajat antavat sopimuksesta positiivisen kuvan. Euroopan komission laskelmien mukaan TTIP-sopimuksen aikaansaama hyöty olisi Euroopassa 120 miljardia, Yhdysvalloissa 90 ja muissa osissa maailmaa 100 miljardia euroa vuodessa. Mutta esimerkiksi Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi ei hyväksy näitä laskelmia ja pitää niitä kiistanalaisina.1

Säätelyvaltaan liittyen on syytä huomata, että aikaisemmissa vapaakauppasopimuksissa markkinoille on asetettu rajoitteita. Esimerkiksi GATS-sopimuksen (palvelukauppa) kohdalla globaaleille markkinoille pääsy ja kansallinen kohtelu määriteltiin tapauskohtaisesti sopimuksen jäsenmaiden itse laatimien listojen mukaisesti.2

Mutta TTIP-sopimuksessa ei ole yhtä vahvoja rajoituksia kuin esimerkiksi GATS:issa. TTIP:n kohdalla kauppaa koskevat rajoitteet minimoitaisiin ja mahdolliset kaupan rajoitteet kirjattaisiin sopimukseen erityisinä poikkeuksina.3

GATS-sopimus liitti palvelukaupan vapautumisen, säätelyjen purkamisen ja tullien ulkopuolisten esteiden poistamisen kolmeen oikeusperiaatteeseen: suosituimmuus, markkinoillepääsy ja kansallinen kohtelu.4 Ne eivät silti olleet yleispäteviä sääntöjä, vaan pätevät vain edellä mainittujen listojen mukaisesti. Näitä listoja voidaan muuttaa ainoastaan valtioiden tekemillä uusilla sopimuksilla.

TTIP-sopimuksessa rajoitteita on mahdollisimman vähän. Lisäksi jäljelle mahdollisesti jääviä rajoitteita voidaan muuttaa jälkikäteen ”sääntely-yhteistyön avulla”. Corporate Europe Observatory kirjoittaa asiasta näin:

”’Sääntely-yhteistyö’ kuulostaa harmittomalta, mutta nykymuodossaan se siirtäisi TTIP:n kiistanalaisimpia kohtia julkisen valvonnan ulottumattomiin, kohti läpinäkymättömiä keskusteluja sekä kassakaappisopimuksia jotka voitaisiin lyödä lukkoon vuosia TTIP-sopimuksen hyväksymisen jälkeen.5

EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppasopimus ei tulisi olemaan tavoitteiltaan tavallinen ”vapaakauppasopimus”, vaan kunnianhimoinen moderni sopimus, joka pyrittäisiin sulauttamaan sopivasti yhteen tiettyjen WTO:n periaatteiden, kuten syrjimättömyys ja läpinäkymättömyys, kanssa. Niin muodoin TTIP edistäisi keskenään limittäisiä ja yhteen nivoutuvia strategioita mahdollisimman laajassa kokonaisuudessa. TTIP-sopimuksen kerrotaan purkavan tullit ja tullin ulkopuoliset kaupan esteet teollisuuteen ja maatalouteen liittyvien tavaroiden ja palveluiden kaupassa, eliminoivan työllisyyttä tukevien sijoitusten haitat, avaavan julkisten hankintojen markkinat aiempaa laajemmin, poistavan julkisen sääntelyn aiheuttamat vastukset, piristävän innovaatioita ja rohkaisevan ihmisten ja kykyjen virtausta yli Atlantin.6

Juuri yllä mainitussa selvisi TTIP-sopimuksen raadollisuus ja sen tuhoisa vaikutus nykyisin paljon puhutuille demokratian ihanteille. Sopimus tulisi olemaan totalitäärinen investoijien ja suuryritysten etuvartio, joka survoisi jalkoihinsa kaikki pienemmät yritykset ja samalla kaventaisi yksityisten valtioiden itsemääräämisoikeutta, kuten jäljempänä välimiesoikeuksia koskevassa osassa selviää.

 

Geenimuuntelu (GM) ja ympäristöuhat

Yhtenä uhkakuvana TTIP-sopimuksessa ovat geenimuunnellut tuotteet. Esimerkiksi USA:ssa viljellään soijapapuja, joiden geneettisen mallin omistaa 90-prosenttisesti biotekniikkajätti Monsanto. Korkeiden proteiinipitoisuuksien vuoksi näitä papuja käytetään myös Euroopan karjataloudessa. Monsanto on harjoittanut niin tehokasta lobbausta, että biotekniikkayritykset ovat saaneet omat säätelyvaatimuksensa sallituiksi Yhdysvalloissa.7

GMO tarkoittaa geenimuunneltua organismia (Genetically Modified Organism). Geenimuuntelu ei ole perinteistä jalostamista. Siinä kokeellista tekniikkaa hyväksikäyttäen ihminen rakentaa keinotekoisen siirtogeenin, johon istutetaan pätkä bakteerin DNA:ta, viruksen DNA:ta sekä kasvin DNA:ta. Näin tiivistä, uuteen genomiin liittymiskykyiseksi kehitettyä keinotekoista rakennetta ei ole evoluutiossa koskaan ennen ollut, joten juuri tästäkin syystä sen vaikutuksia ekosysteemiin on todella vaikea arvioida. GM-tuotteiden käyttämisestä voi koitua odottamattomia, hyvin haitallisia yllätyksiä terveydelle ja ympäristölle.8

Supistaessaan tuntuvasti valtioiden oikeutta ja kykyä puuttua kaupankäyntiin kansalaisten tai ympäristön suojelemiseksi TTIP-sopimus pönkittää yhtiöiden ja sijoittajien valtaa ihmisoikeuksien ja ekologisen kestävyyden kustannuksella.9

Maataloustuotteiden tuonti

Yhdysvallat eivät välttämättä yhdistä esimerkiksi maataloustuotantoa ympäristöön liittyväksi asiaksi. Niin muodoin USA:ssa käytetään hyvällä omallatunnolla lihakarjan kasvattamisessa kasvuhormoneja mahdollisimman suuren voiton maksimoimiseksi.

Edellä mainittu näyttää uhkaavalta, sillä EU:n parlamentin teettämien laskelmien mukaan 25 prosentin lasku tullitariffeissa lisäisi maataloustuotteiden tuontia Amerikan Yhdysvalloista EU-alueelle noin 120 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Artikkelit lisääntyisivät muiden muassa naudanlihan, etanolin, viljan ja siipikarjan tuonnin osalta.

 

Välimiesoikeus investointisuojan takaajana

Välimiesoikeudessa kansallisen oikeusjärjestelmän rinnalle perustetaan kansainvälinen oikeusjärjestelmä, jossa ongelmat ratkaistaan vain jälkimmäisen oikeusjärjestelmän päätöksillä. Välimiesoikeuksien turvaaman investointisuojan kannalta TTIP-sopimuksessa ei ole kysymys EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä ongelmasta. Sitä vastoin kyse on yhtäältä kansainvälisen pääoman, sijoittajapääoman ja vahvojen kansainvälisten taloudellisten toimijoiden ja toisaalta julkisen vallan — sekä amerikkalaisen että eurooppalaisen — välisestä ristiriidasta.10

Välimiesmenettelyllä voidaan siis ohittaa kansalliset oikeusjärjestelmät ja siten uhata demokraattisten oikeusvaltioiden periaatteita. Sopimus antaa investoijalle yksipuolisen oikeuden viedä valtion kanssa syntyneet riidat ratkaistavaksi valtion oman kansallisen oikeusjärjestelmän ulkopuolelle. Riidan syy voisi olla esimerkiksi väite siitä, että valtio on lainsäädännöllään muuttanut investoijan toimintaympäristöjä investoijan odotusten vastaisiksi. Tällaisessa tilanteessa riidan ratkaisisi kansainvälinen kolmesta välimiehestä koostuva paneeli.

Martti Koskenniemi antaa esimerkkejä siitä, miten välimiesoikeus kyykyttää kokonaisia valtioita:

Toukokuun 23. päivänä 2013 luxemburgilainen tuomioistuin jäädytti noin 30 miljoonan euron arvosta Slovakian valtion luxemburgilaisiin pankkeihin tallennettuja varoja. Siten pantiin täytäntöön hollantilaisen vakuutusyhtiö Achmean kanteeseen liittyvä kansainvälisen välitystuomioistuimen päätös. Sen perusteella Slovakia oli määrätty maksamaan Achmealle korvauksia voitosta, joka yhtiöltä jäi saamatta maan terveydenhuoltolainsäädäntöön suoritettujen muutosten takia.

Vuonna 2004 Slovakian hallitus yksityisti päätöksellään osan maan sairausvakuutusjärjestelmästä, mutta vuonna 2006 valtaan tullut vasemmistohallitus peruutti nämä toimet. Tämän johdosta joukko ulkomaisia sairausvakuutusyrittäjiä nosti kanteen Slovakian valtiota vastaan yritysten kotivaltioiden ja Slovakian välisten investointisuojasopimusten nojalla. Välitystuomion mukaan kyseessä oli pakko-otto, josta piti maksaa täysi korvaus.11

Koskenniemen mukaan mainittu tapaus on ”rutiininomainen esimerkki” maailmanpankin hallinnoimassa investointiriitojen sovittelujärjestelmässä viimeisten 20 vuoden aikana tehdyistä lähes kolmestasadasta välitystuomiosta.

Suomessakin pitäisi muistaa mahdollisen TTIP:n myötä syntyvän välimiesoikeuden kansallisen oikeusjärjestelmän ylitse menevä asema. Slovakian valtion ja hollantilaisen vakuutusyhtiö Achmean välinen oikeusjuttu antaa viitteitä siitä, miten investointisuoja tulisi heikentämään Suomen oikeudellista itsenäisyyttä mm. terveydenhuoltoalalla. sairauden ja terveydenhoito Suurimmat yksityiset lääkärikeskuksemme – Mehiläinen, Attendo ja Terveystalo – ovat ulkomaisessa omistuksessa. Lääkärikeskusten amerikkalaiset omistajat olisivat keskeisessä asemassa valmisteltaessa säädöksiä, jotka vaikuttaisivat niiden tuottoihin.11

Koskenniemen mukaan investointisuojan realisoituessa yritykset voisivat lähettää lakimiehensä lakimuutosta työstävään sosiaali- ja terveysministeriöön kertomaan, ettei esitystä hyväksytä ja mikäli se toteutuu, luvassa on haaste kansainväliseen välimiesoikeuteen.

 

Päätelmiä

Bruttokansantuote voi hyvinkin kohota TTIP:n myötä, mutta BKT:n kohoaminen ei jakaannu tasaisesti, vaan kuilu rikkaiden ja köyhien välillä syvenee. Tämä on kaikkien yleisessä tiedossa nykyisin. TTIP:n kaltaisia elitistisiä sopimuksia ovat muun muassa valmisteilla oleva kansainvälinen palvelukauppasopimus Trade in Services Agreement (TiSA), joka aiheuttaa huolta rahoituspalveluiden säätelystä ja tulisi toteutuessaan uhkaamaan julkisen palveluiden tulevaisuutta. Muita elitistisiä itsenäisyyden ja demokratian tuhoajia ovat muun muassa vapaakauppasopimus CETA ja kauppasopimus ACTA.

TTIP:n kaltaisista vapaakauppasopimuksista hyötyvät tietysti kasvottomat globaalit suurkorporaatiot, ylikansalliset investoijat ja muut pääomapiirit.

EU:n ja Yhdysvaltojen välisen TTIP:n neuvotteluista vastaa Euroopan komissio. Tämä on järkyttävää, sillä EU:n komissio ei ole demokraattisesti valittu elin ja sen valta on suurempi kuin Euroopan parlamentilla.

TTIP-vapaakauppasopimus ei tarkoittaisi ainoastaan harvojen demokratian rippeiden surkastumista, yksityisten valtioiden kuolevan itsenäisyyden armonlaukausta, vapauden hiipumista, elintarvikkeiden alkuperän tuntemattomuutta, oikeusturvan sekä terveyden- ja sairaanhoidon romahtamista jne., vaan se merkitsisi myös eräänlaista maailmanhallitusta.

Sopimuksessa annetaan kansainvälisesti vahvoille pääoman, sijoittajapääoman ja talouden eri toimijoille niin valtavat globaalit hegemonian aseet, että tätä voidaan verrata jonkinlaiseen valtioon. Kourallinen eliittiä kontrolloisi maailmaa. Tämä ei ole hyväksyttävää.

Kirjoituksessa käsitellystä TTIP-sopimuksesta voidaan tehdä se johtopäätös, että sopimuksen todellisena pyrkimyksenä ei suinkaan ole kansantalouksien kasvu ja yksittäisten maiden hyvinvoinnin kartuttaminen, vaan suuryritysten voittojen maksimointi. Tämä toteutetaan ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön alasajolla, mikä lisää ihmisten pahoinvointia monella eri tavalla. Koska sopimusta valmistellaan salaisissa kammioissa, ei kansalla ole ylipäänsä mahdollisuutta saada tietoa sopimuksesta ja sen käsittelyprosessista.

Mielestäni suomalaisten tulisi jyrkästi vastustaa Suomen liittymistä TTIP-sopimukseen. Annettakoon silti joitakin suosituksia sopimuksen kehittämiseksi yksityistä valtiota ajatellen siltä varalta, että siihen kuitenkin liitytään.

Välimiesoikeuteen liittyen ratkaisuna olisi lainsäädännön ja oikeusprosessien jalostaminen kansallisella tasolla, EU:n kanssa, jotta välimiesmenettelyä ei tarvittaisi.

Jo globaalin demokratian mukaan valtioilla pitäisi olla mahdollisuus esimerkiksi irtautua helpommin kansainvälisistä kauppasopimuksista, mikäli todetaan, ettei sopimuksen jatkaminen ole valtion etujen mukaista.

Lisäksi sopimuksen valmistelun salaisuudesta täytyisi luopua, sillä nykyisin EU:n virkamiehet ja suuryritysten lobbarit valmistelevat meitä kaikkia suuresti koskettavia käytäntöjä ilman että poliitikot, joiden tulisi olla demokraattisesti valittuja päättäjiä, pääsevät vaikuttamaan asiaan.

Suomen ei tulisi kytkeytyä vahingollisiin vapaakauppasopimuksiin. Ohimennen mainittakoon, että meidän pitäisi erota EU:sta, eurosta ja Naton isäntämaasopimuksesta.

 

Markku Juutinen

 

Lähteet

  1. Kauppalehti (19.2.2015): Ajaisiko TTIP-sopimus turmioon?
    http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ajaisiko-ttip-sopimus-turmioon/rvLH5xSx
  2. World Trade Organization: WTO legal texts.
    https://www.wto.org/english/docs_e/legal_e/legal_e.htm
  3. European Commission: Services in TTIP.
    http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_152999.2%20Services.pdf
  4. Finlex (5/1995): Maailman kauppajärjestön perustamissopimus.
    http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1995/19950005/19950005_2#id239347%C2%A0
  5. Corporate Europe Observatory: TTIP – Hyökkäys demokratiaa ja sääntelyä vastaan valepuvussa.
    http://corporateeurope.org/sites/default/files/ttip_fl.pdf
  6. Business Roundtable (huhtikuu 2012): Forging a Transatlantic Partnership for the 21st Century. Joint Statement by Business Roundtable, the Trans Atlantic Business Dialogue and the European Round Table of Industrialists.
    http://businessroundtable.org/sites/default/files/legacy/uploads/general/TABD-BRT-ERT%20Public%20Comments.pdf
  7. Baines, Joseph (2013) | New Political Economy (Vol. 19, No 1): Food Price Inflation as Redistribution: Towards a New Analysis of Corporate Power in the World Food System.
    http://bnarchives.yorku.ca/359/2/20130422_baines_food_price_inflation_as_redistribution_aam.pdf
  8. Séralini, Gilles-Eric et al. | Environmental Sciences Europe (2014): Republished study: long-term toxicity of a Roundup herbicide and a Roundup-tolerant genetically modified maize.
    http://www.enveurope.com/content/pdf/s12302-014-0014-5.pdf
  9. Corporate Europe Observatory (16.12.2013): Regulation — none of our business?
    http://corporateeurope.org/trade/2013/12/regulation-none-our-business
  10. Spotlight | Yle (1.12.2014): Valtio käräjillä?
    http://areena.yle.fi/1-2205433
  11. Koskenniemi, Martti (23.10.2014). Investointisuoja loukkaa demokratiaa.
    http://www.uutistamo.fi/investointisuoja-loukkaa-demokratiaa/
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

4 Kommentit

  1. Kiitos Markku, tärkeää asiaa meidän kaikkien Suomalaisten tietää!!

    (28)(0)
  2. Saas nahda koska se ilmoitus tulee tulee ulos, sopimus on tehty ja yksimielisesti hyvaksytty suomi tappo. Sitten kaikki kiva alkaa ai etta sentaan siis taytta murhaa, alas ja kovaa.

    (20)(0)
  3. Tätäköhän varten euroopan perussopimuksesa on se pykälä jossa todetaan että yksityiset vartiointi/turvallisuusyritykset ts.operaattorit eli ammattitappajat saavat suojella yksityistä omistusta missä jäsenvaltiossa tahansa, jopa kuolettavaa voimaa käyttäen.

    (2)(0)
  4. Suosittelen kaikille reserviläisliiton toimintaa, vaikka siellä pääosin höpistään Venäjän oletetusta uhasta eikä tämänpäivän todellisista tapahtumista, niin taktiikoiden ja materiaalintuntemuksen vuoksi reserviläistoiminta voi olla hyödyllinen harrastus tulevaisuuden kannalta.

    (0)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*