"On väärin kysyä, miten holokausti oli teknisesti mahdollista toteuttaa. Holokausti oli teknisesti mahdollinen, koska se tapahtui."

Fernand Braudel

Ruokoenergiaa!

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 5,00
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Fossiilisten polttoaineiden huvetessa, kallistuessa ja saastuttaessa sekä ihmisten ympäristötietoisuuden kasvaessa bioenergiaan kohdistuu suuria odotuksia.

Bioenergian etuina on paitsi uusiutuvuus, niiden vesistökuormitusta vähentävä vaikutus. Muita ilmeisiä etuja ovat alueellinen energiaomavaraisuus ja huoltovarmuuden lisääntyminen. Lyhyemmät kuljetusmatkat sekä bioenergian tuotantoketjun työllistävä vaikutus ovat myös huomionarvoisia seikkoja.

Biomassojen monikäyttömahdollisuudet parantavat kilpailukykyä energiamarkkinoilla sekä muussa tuotannossa; ruoan, rehun, rakennusaineen, lannoitteen ja kemianteollisuuden. Samasta raaka-aine erästä saa lämpöä, sähköä, lannoitetta, ravintoa ja vedenpuhdistajan.

Ruo´on tuotantokustannukset ovat alhaiset. Nykyinen maatalouskalusto sopii viljelyyn.

Tilatuet huomioiden ruokohelven viljely on jopa rehuohran viljelyä kannattavampaa. Energiateholtaan järviruoko on lähes puuhakkeen veroista. Energiakasvina viljelty ruoko saa sekä energiakasvitukea että sähkön verotukea. Aluelämpökeskukset voivat käyttää ruokoa seospolttoaineena puuhakkeen seassa.

Muitakin etuja ruo´on viljelyllä ja hyötykäyttöön korjaamisella on.

Kesäkorjuulla voitaisiin saada pelkästään Varsinais-Suomessa talteen 28 tonnia fosforia, mikä on yli 10% Saaristomeren vuotuisesta kokonaiskuormasta.

Myös ruokohelven ja järviruo´on pelletöintiä on kokeiltu. Pelletöinti vaikuttaa onnistuvan parhaiten, kun ruokomassa sekoitetaan turpeeseen.

Virossa sijaitseva Lihulan kaupunki Matsalun kunnassa lämpenee kokonaan ruokoenergialla.

Suomessa bioenergiaa kehittää mm. Vakka-Suomen kehityskeskus. Ruovikon korjuuta ja energiakäytön kehittämistä aloittavat yrittäjät ja yhteisöt ovat oikeutettuja monenlaisiin tukiin.

Näitä voi tiedustella Maaseudun kehittämisvirasto MaVi:sta, FinnVeralta, TE-keskuksilta, EU:n maaseudun kehittämisprojektitukia hoitavilta Leader-toimintaryhmiltä sekä seudullisilta yrityspalvelukeskuksilta.

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*