"Elämme pelossa, emme demokratiassa. Eliitti pelkää kansaa, minkä vuoksi se on säätänyt mielipidelakeja pelotellakseen kansaa. Siksi yhä harvempi uskaltaa kertoa todellisista mielipiteistään."

Ursula Haverbeck Dortmundin tuomioistuimessa 2007.

Roundup-kasvinsuojeluaine levittää kasvien SDS-tautia

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,57
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Maailman ehkä eniten käytetty kasvinsuojeluaine saa kasvit äkkikuoleman partaalle.

 

Yhdysvaltain keskilännen viljelyalueella raivosi vuonna 2009 salaperäinen kasvisairaus SDS. Nyt on varmistumassa, että agribisnes- ja kemikaalijätti Monsanton kasvinsuojeluaineena myyty tuote Roundup levittää SDS-tautia. SDS-tauti eli Sudden Death Syndrome on vakava kasvisairaus, joka saa kasvit kuolemaan äkisti. SDS:n aiheuttaja on sieni nimeltä Fusarium. Tri Don Huber, joka toimi 35 vuotta kasvi-patologina Purduen yliopistolla, kertoo olevan runsaasti todisteita siitä, että Roundup laukaisee kasveissa SDS:n. Tri Huber on tutkinut yli 20 vuoden ajan glyfosaattien vaikutusta kasveihin, ja on yksi maailman parhaista asiantuntijoista alallaan.
Glyfosaattimolekyylit nappaavat kasveille tärkeitä ravinteita eivätkä päästä niitä kulkemaan eteenpäin, jolloin kasvi on vastustuskyvytön maaperän kasveja vahingoittaville bakteereille. Prosessia kutsutaan kelaatioksi, ja sen perusteella glyfosaatti alun perin patentoitiinkin vuonna 1964. Vasta 10 vuotta myöhemmin sitä alettiin myydä kasvinsuojeluaineena. Glyfosaatti tuhoaa myös hyödyllisiä maaperän bakteereja, kuten Pseudomonas ja Bacillus-bakteeri, jotka elävät kasvien juuriston lähellä.

 

Roundup-kasvinsuojeluaine sotkee myös kasvien fotosynteesiä, lyhentää juuristoa, saattaa kasvit vapauttamaan itselleen tärkeitä sokereita, muuttaa maan PH-arvoa sekä vähentää kasvin veden hyödyntämisen tehokkuutta. Lisäksi glyfosaatti kiihdyttää maaperän kasveille myrkyllisiä bakteereja tehostettuun toimintaan.
Maaperässä glyfosaatti alkaa muuntua kemikaaliksi nimeltään AMPA (aminomethylphosphonic acid), joka on myrkyllinen.  Tri Huberin mukaan on olemassa yli 40 kasvitautia, jotka lisääntyvät glyfosaatin käytön lisääntyessä. Yhdysvaltojen maatalousministeriö USDA:n tutkija Robert Kremer havaitsi 500 % lisäyksen SDS:a aiheuttavassa Fusarium-kasvustossa glyfosaatin käytön jälkeen. Fusariumin aiheuttamat ongelmat eivät kuitenkaan rajoitu kasveihin.

 

FAO julkaisi Mycotoxins and food supply-raportin, jonka olivat laatineet kaksi tutkijaa, R.V. Bhat ja J.D. Miller. Raportin mukaan Fusarium-peräiset myrkyt siirtyvät elintarvikkeiden mukana myös ihmisiin, ja ovat olleet monen epidemian syynä kautta ihmiskunnan historian. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi Itä-Euroopassa esiintynyt toxicosis, oesophageaalinen syöpä Afrikassa ja Kiinassa, nivelsairaudet Aasiassa ja eteläisessä Afrikassa sekä erilaiset veren häiriötilat Venäjällä. Fusarium-myrkyt vahingoittavat myös eläimiä ja aiheuttavat hedelmättömyyttä. Omituista kyllä, Roundupin käyttö hyödyttää monia tuhohyönteisiä, koska monet tuhohyönteiset etsivät nimenomaan sairaita kasveja.

 

Roundupia myytiin aikanaan biohajoavana, mutta sekä Yhdysvaltain että Euroopan oikeusistuimet tuomitsivat yhtiön valheellisesta mainonnasta: Roundup jää pitkiksi ajoiksi maaperään jopa Monsanton omien testitulosten mukaan. Maaperässä saattaa olla Roundupia ruiskutetusta määrästä jäljellä jopa 22 vuoden jälkeen. Fosfaattilannoitus saattaa aktivoida sen uudelleen. Lisäksi sitä saattaa kulkeutua maahan naapurin tontilta ilmateitse. Pohjavesialueella Roundupia ei missään tapauksessa saa käyttää, sillä jo hyvin pienet määrät ovat ihmiselle vahingollisia. Glyfosaatti toimii myös ihmisillä kelaation kautta, ja estää mineraalien, vitamiinien ja hivenaineiden imeytymistä.

Kirjoittaja on yhdysvaltalainen kauppatieteiden maisteri ja Institute for Responsible Technologyn johtaja. Hän on myös kirjoittanut kriittisen geenimanipulaatiosta kertovan kirjan Seeds of Deception, joka on ilmestynyt suomeksi nimellä Petoksen siemenet.

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Yksi kommenti

  1. Jos glyfosaatin hajoaminen todella on väitettyä hitaampaa, riittänee vastakeinoksi
    peräkkäisen käytön rajoittaminen.

    Jos väitteissä on perää, kielto myös tulee, siitä EU:n kemikaalilainsäädäntö pitää huolen.

    Jaksan epäillä glyfosaatin vaarallisuutta, väitteet ovat käsittääkseni osa Monsanton ja yleensäkin tehomaatalouden vastaista kansanliikettä.
    Monsanto on isona globaalina yhtiönä mainio sylkykuppi ja sen menneisyydestä löytyy ikäviä asioita.

    Se, mihin Suomessa glyfosaattia tarvitaan, on juolavehnän torjunta.
    Ilman glyfosaattia on avokesanto ainoa keino, se merkitsee yhtä hukattua kasvukautta ja maaperän eroosiota.
    Jatkuvaan jokavuotiseen käyttöön ei ole meillä tarvetta.

    (0)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*