"Esi-isiemme vuotaneen veren nimessä, kuolema kotiemme, omaistemme ja isänmaamme hävittäjille ja raiskaajille, kuolema Kalevan heimon pirstojalle, Suomen kansan saastuttajalle."

Elias Simojoki

Kuva: iStock

Peruuttamattomat trendit aiheuttavat kullan jatkuvan nousun

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 5,00
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

On olemassa useita kullan hintaan suoraan vaikuttavia, toisistaan riippumattomia, trendejä tai suuntauksia. Tärkeimpiä näistä ovat keskuspankkitoiminta, kiinalaisten ja intialaisten ostoskäyttäytyminen, USA:n dollarin aseman mureneminen, huippukulta ja eläkerahastojen olemattomat sijoitukset kultaan.

Keskuspankit olivat kullan nettomyyjiä lähes kahden vuosikymmenen ajan, kunnes vuonna 2009 niistä tuli virallisesti netto-ostajia. Tämän suuntauksen voi hyvin odottaa kestävän toiset kaksi vuosikymmentä. 1970-luvun lopulla kullan nousukaudella Kiinan kansalaisten ei virallisesti annettu ostaa kultaa. Nykyään hallitus kannustaa yksityisiäkin kullan omistamiseen ja on tehnyt useita innovaatioita tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Kiinan valtio on myös näyttänyt esimerkkiä julistamalla viralliseksi tavoitteeksi keskuspankin kullan omistusten nostamisen 1100 tonnista 6000 tonniin. Epävirallisesti on kerrottu tavoitteen olevan jopa 10.000 tonnia.

Ei ole juurikaan epäilyksiä siitä, etteikö suuri kilpa dollarista eroon pääsemiseksi olisi jo käynnissä, kun valtiot huomaavat, ettei Yhdysvalloilla ole mitään muuta mahdollisuutta kuin jatkaa valuuttansa vesittämistä pystyäkseen vastaamaan edes tämänhetkisistä sitoumuksistaan.

Huippukulta -kuten huippuöljy – ilmenee, kun tuottajat eivät pysty enää kasvattamaan tuotantoaan pysyäkseen kysynnän edellä, huolimatta alati kasvavasta jalostetun tuotteen hinnasta. Kullan tuotanto on pudonnut vuodesta 2005 ja on vain vähän suurempi vuonna 2010. Kattava Standard Chartered pankin raportti kullan tuotannosta totesi vastikään: ”Tutkimuksessamme maailman 375 kultakaivoksesta ja – projektista huomattiin, että 10 vuoden nousukauden jälkeenkin kultakaivosteollisuus ei ole tehnyt paljoa lisätäkseen tuotantoa. Perusennusteemme seuraavalle viidelle vuodelle ennustaisi kertyvän vuosittaisen kasvuprosentin (CAGR) olevan vain 3,6 %.”

Eläkerahastoilla on edelleenkin kultaan sijoitettuna alle 1,5 % kaikesta hallinnoitavana olevasta varallisuudesta. Niille ei jää muuta mahdollisuutta kuin lisätä kullan osuutta sijoituksissaan kullan jatkuvasti päihittäessä muut varallisuuden lajit.

Nämä suuntaukset ovat merkittäviä, mutta silti muutoksille mahdollisia. Jotkut trendit ovat kuitenkin peruuttamattomia. Näillä trendeillä on epäsuora vaikutus kullan hintaan. Ne aiheuttavat kasvun hidastumista ja sitä kautta hallituksissa lisääntynyttä tarvetta kompensoida alati lisääntyvällä lisärahan luomisella.

Kolme merkittävintä peruuttamatonta ilmiötä ovat väestön ikääntyminen, ulkoistaminen sekä Huippuöljy eli öljyn tuotannon huippu.

Suurin väestöryhmä, eli sotien jälkeiset suuret ikäluokat, alkavat eläköityä ja elävät pidempään kuin mikään aiempi sukupolvi. Heidän tarpeensa, jotka aiemmin ruokkivat maailman talouden kasvua, kääntävät suuntauksen. He luopuvat aiemmista omistuksistaan ja siirtyvät pienempään ja taloudellisempaan suuntaan, muuttavat sijoituksiaan rahaksi ja käyttävät lisääntyvässä määrin eläkkeitään, sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltoa. Kaikki tämä alentaa bruttokansantuotetta ja verotuloja, lisää työttömyyttä ja budjettivajeita.

Paineet lisärahan luomiselle kasvavat. Tästä on tuloksena luottamuksen mureneminen, vesittyneet valuutat ja alati kohoava kullan kurssihinta.

Globalisaation ja ulkoistamisen myötä poliitikot ja monikansalliset yritysryppäät ovat päästäneet pullon hengen ulos pullosta. Tuloksena on länsimaiden oman tuotannon katoaminen itään ja sen myötä kasvava työttömyys ja budjettivaje, pienenevä BKT ja lisärahan mukana vesittyvä rahan arvo. Tämä puolestaan nostaa kullan hintaa.

Viennin puutetta ja budjettivajetta paikataan lisärahan tulvalla, josta seuraa valuutan arvon putoaminen. Inflaatio ja valuutan vesittyminen yhdessä nostavat edelleen kullan hintaa. Niin kuin hyrrä, jonka on pakko jatkaa pyörimistään tai kaatua, niin myös nykyinen velkaan perustuva fiat-rahan talousjärjestelmämme on riippuvainen jatkuvasta kasvusta.

Järjestelmä muistuttaa häiritsevässä määrin pyramidihuijausta, jossa uudet lainaajat tuovat järjestelmään rahaa, jolla maksetaan aiempien lainojen korot. Suurimmat uhat tälle järjestelmälle ovat deflaatio ja hidastuva kasvu. Ohjauskorkojen ollessa lähellä nollaa keskuspankeilla on jäljellä vain yksi keino taistella kasvun hidastumista vastaan – lisärahan luominen, joka tarkoittaa inflaatiota. Nämä peruuttamattomat suuntaukset siis kirjaimellisesti varmistavat sen, että kulta tulee nousemaan arvossaan vuosia eteenpäin.

Monet epäröivät ostaa arvometalleja uskoessaan jääneensä junasta. Mielessä kannattaa kuitenkin pitää seuraava kiinalainen sananlasku:

”Paras aika istuttaa puu on 20 vuotta sitten. Toiseksi paras aika on tänään.”

 

Takaisin pääjuttuun

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*