"Ne harvat, jotka tietävät totuuden pankkijärjestelmästä, ovat joko täysin riippuvaisia siitä tai janoavat sen mahdollistamia voittoja. Tämä ryhmä ei siis tule vastustamaan sen vääryyksiä. Sitten on suuri enemmistö, joka ei kykene alkuunkaan ymmärtämään koko talousjärjestelmää. Heistä tehdään maksumiehiä ilman, että he edes tietävät sitä."

Rotschildin veljekset Lontoossa

Äitini kuoli äskettäin, eikä hänellä ollut testamenttia. Olen ainoa elossa oleva rintaperillinen, sillä ainoa siskoni kuoli vuosi sitten. Siskoni oli avioliitossa ja heillä oli miehensä kanssa keskinäinen omistustestamentti. Lapsia heillä ei ollut. Kysynkin onko siskoni miehellä jonkinlainen osuus äitini perintöön?

Periikö vävy tai miniä?

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 2,00
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Äitini kuoli äskettäin, eikä hänellä ollut testamenttia. Olen ainoa elossa oleva rintaperillinen, sillä ainoa siskoni kuoli vuosi sitten. Siskoni oli avioliitossa ja heillä oli miehensä kanssa keskinäinen omistustestamentti. Lapsia heillä ei ollut. Kysynkin onko siskoni miehellä jonkinlainen osuus äitini perintöön? 

Voidakseen periä tulee perillisen olla elossa perittävän kuollessa. Tästä pääsäännöstä poiketen ennen kuolinhetkeä siitetty ja sittemmin elävänä syntyvä lapsi on perillinen. Perimysjärjestys perustuu verisukulaisuuteen, poikkeuksena tästä ovat lesken ja ottolapsen asema perimysjärjestyksessä.

Ensinnä perivät lapset. Tasajaon periaatteen mukaisesti he jakavat perinnön keskenään tasan. Jos lapsi on kuollut ennen perittävää, on hänen jälkeläisillään sijaantulo-oikeus. Kuolleen lapsen sijalla perillisinä ovat siten hänen lapsensa. Tämä sijaantulo-oikeus rintaperillisten ryhmässä on rajoitukseton. Jos yhdestä sukuhaarasta ei kuitenkaan ole perillistä, menee vapautuva osuus tasan muiden sukuhaarojen hyväksi.

Vävyt ja miniät eivät ole verisukulaisia eivätkä siten perillisen asemassa. Siskosi miehellä ei ole osuutta äitisi perintöön. Sinä ainoana elossa olevana rintaperillisenä perit kaiken äitisi omaisuuden.

Tilanne olisi toinen, mikäli äitisi olisi kuollut ennen siskoasi. Tällöin siskosi olisi eläessään perinyt puolet äitisi omaisuudesta. Kun siskosi olisi tämän jälkeen kuollut, olisi siskon mies ollut testamentin ja avioliiton nojalla oikeutettu kaikkeen siskosi omaisuuteen eli myös siskon osuuteen äitinne perinnöstä.

Kysymyksestäsi ei ilmene, kuoliko äitisi leskenä vai onko isäsi vielä elossa. Toisin sanoen kuolinpesiä voi olla kaksikin: Äidin kuolinpesän lisäksi olemassa voi olla myös isän kuolinpesä.

Mikäli isäsi on kuollut ja hänen poismenonsa ajoittuu aikaan ennen siskosi kuolemaa, siskosi puolisolle on saattanut kiertää osuus isänne kuolinpesästä. Näin siinä tapauksessa, ettei omaisuutta ole mahdollisen isän kuoleman jälkeen ositettu lesken ja perillisten kesken.

 

Theresa Bergroth-Penttilä
OTM, lakimies
Asianajotoimisto Talviaro Oy
www.lakineuvo.fi

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*