"Tietääksesi kuka hallitsee, selvitä, ketä et saa arvostella."

Voltaire

Kuva: iStockphoto

Nuku laihaksi!

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 5,00
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Unenpuutteen aiheuttama lihominen on terveysriski, jolla arvellaan olevan yhteys aineenvaihdunnallisiin häiriöihin. Myös liian pitkät yöunet voivat johtaa vaikeisiin ylipaino-ongelmiin.

Useat kotimaiset sekä kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että poikkeavan vähän tai paljon nukkuvien keskuudessa lihavuus on yleisempää kuin 7-8 tuntia nukkuvien joukossa. Väestötutkimusten mukaan lyhytunisilla näyttäisi oleva veressään vähemmän rasvakudoksen erittämää kylläisyyshormonia eli leptiiniä. Vastaavasti ruokahalua kiihottavan nälkähormoni greliinin tasot ovat heillä monesti koholla.
-Tämä voisi selittää lihavuuden yleistymistä lyhytunisilla, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n erikoistutkija Erkki Kronholm.

Hän on tutkinut painoindeksin yhteyttä unen pituuteen ja huomannut sen olevan kaikkein selkein 30–64-vuotiailla miehillä. Naisilla yhteys on epäselvempi.
-Vaikeimmat lihavuuden muodot liittyvät normaalista selvästi pidentyneeseen uneen. Näyttää siltä, että painonhallinnan kannalta olennaista on oikea määrä unta eli terve uni-valverytmi, eikä se, millä tavalla uni-valverytmi on häiriintynyt, Kronholm jatkaa.

Mikä liikaunisuudessa lihottaa ja miksi toiset pärjäävät hyvinkin lyhyillä yöunilla? Milloin pitäisi huolestua unensa laadusta ja kuinka omaa uni-valverytmiänsä voi korjata?

Unen ja ravitsemuksen sekä metabolisten eli aineenvaihdunnan häiriöiden välisten suhteiden tieteellinen selvittely on vielä kesken. Tutkijat keskittyvät parhaillaan analysoimaan seuraavia eri mahdollisuuksia: muuttaako liian lyhyt uni tai biologisten kellojen häiriö syömisen hormonaalista säätelyä, syömisen tunnesäätelyä ja energian kulutusta suoraan tai epäsuorasti.
-Erityisesti naisilla mielihyväsyöminen näyttäisi liittyvän uneen ja vuorokausirytmeihin. Huonoon uneen liittyvä päiväväsymys voi puolestaan helposti johtaa passiiviseen elämäntapaan ja liikunnan puutteeseen, Erkki Kronholm sanoo.

Vielä ei siis tiedetä, aiheuttaako univaje ja muut unihäiriöt suoraan lihavuutta vai aiheutuuko unen ja lihavuuden välinen yhteys jostain muusta tekijästä.
-Voi olla, että uni todella aiheuttaa lihavuutta, mutta vaikutus välittyy joidenkin muiden tekijöiden, kuten mielialan, ravitsemuksen ja liikunnan kautta, Kronholm jatkaa.

Hänen mielestään on ennenaikaista lähteä antamaan yleisiä terveyssuosituksia, joissa unikäyttäytymisen muutoksilla torjuttaisiin lisääntyvää kansan lihomista.

Suurin osa ylipainoisista nukkuu normaalisti. Vuoden kestävä seurantatutkimuksen aikana vain pieni vähemmistö lyhytunisista lihoi. Unen tarve on aina yksilöllistä ja se, mikä on kullekin riittävä ja terveellinen määrä unta, on jokaisen oman itsearvioinnin varassa.

On olemassa terveitä ja hyvinvoivia henkilöitä, jotka tulevat toimeen 5-6 tunnin unella, ehkä vähemmälläkin. Vastaavasti on henkilöitä, jotka tarvitsevat 9-10 tuntia voidakseen hyvin.
-Jos ihminen tuntee olonsa hyväksi ja virkeäksi, nauttii elämästään ja suoriutuu työstään, todennäköisesti hän nukkuu riittävästi. Jos olo on kurja ja väsynyt, kannattaa miettiä, olisiko uni-valverytmissä korjaamista, Kronholm sanoo.
-Sen verran tutkimukset ovat jo nyt antaneet näyttöä, että niitä on syytä jatkaa ja tehostaa. Väestötasolla voidaan todeta, että 7-8 tuntia nukkuvat aikuiset ovat kaikkien terveimpiä. Tätä vähemmän nukkuvilla on enemmän erilaisia terveysriskejä.

Unen pituuden ohella sen laatu on tärkeä mittari terveysriskejä arvioitaessa.
-Unen laadulla tarkoitetaan sitä, miten hyvin uni onnistuu toteuttamaan sille kuuluvia tehtäviä. Liian vähän nukkuva tai unihäiriöistä kärsivä henkilö, joka kokee olevansa väsynyt ja ehkä alakuloinenkin, ei yleensä ole motivoitunut harrastamaan terveysliikuntaa, erikoistutkija Erkki Kronholm sanoo.

Tutkimuksissa unen puutteen on havaittu altistavan myös epäsäännöllisille ruokailutottumuksille, mikä sekin lihottaa ja muodostaa terveysriskejä.
-Ruokahalun säätelyyn liittyvien hormonien pitoisuudet ovat yhteydessä unen pituuteen.

Lyhyiden yöunien jälkeen ihminen syö enemmän rasvaisia välipaloja, jotka ovat usein rasvaisia ja hiilihydraattipitoisia. Vihannesten kulutus monesti laskee. Uni ja sen määrä voivat muunnella myös ruoka-ainepreferenssejä, ja laihduttajan kohdalla liian vähäinen uni voi vaikeuttaa painonpudotusta.

Univajeessa elävillä henkilöillä elimistön reaktiot laihdutuksen aikaiseen kalorirajoitukseen saattavat olla voimakkaammat ja vaikeammin siedettävät kuin normaalisti nukkuvilla. Tämä johtaa puolestaan painonhallintaongelmiin, Kronholm toteaa.

Univaje voi pahimmillaan altistaa metaboliselle oireyhtymälle, joka voi johtaa keskivartalolihavuuteen, rasva- ja sokeriaineenvaihdunnallisiin häiriöihin sekä kohonneeseen verenpaineeseen. Metabolinen oireyhtymä voi muodostaa lisäksi useiden sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ryppään.
-Jonkin verran on näyttöä siitä, että univaje voi johtaa myös sellaisiin aineenvaihdunnallisin muutoksiin, jotka lisäävät sokeritaudin riskiä. Väestötutkimuksissa on havaittu, että tyypin 2 diabetes on yleisempää lyhytunisten joukossa kuin 7-8 tuntia nukkuvien joukossa, Kronholm lisää.

Alkuperäinen juttu: Luontaisterveys-lehti, www.karprint.fi

Lue lisää: Elintavat vaikuttavat uneen, Hormonit säätelevät nälän- ja kylläisyyden tunnetta

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*