"Poliitikko tahtoo luoda uraa, mutta me tahdomme rakentaa kauniin ja vahvan isänmaan."

Corneliu Codreanu

Kaikki käräjille saapuneet kuvattiin useaan otteeseen.

KV: Poliisilla ei yhtään todistetta mellakkasyytteiden tueksi

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 5,00
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Kuten tänään uutisoimme, Jyväskylässä alkoi viikon mittainen oikeudenkäynti Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen aktivisteja vastaan. Aktivisteja syytetään muun muassa ”mellakoinnista”, mutta viranomaisilla ja syyttäjällä ei ole yhtään todistetta väitteen tueksi.

Ensimmäinen päivä käräjillä sujui rauhallisesti, vaikka poliisi oli varautunut lukemattomien partioiden ja jopa Mörön voimin mahdollisiin välikohtauksiin. Täysin ylimitoitettujen turvatoimien vuoksi istunnot alkoivat aina noin puoli tuntia myöhässä. Aamulla saliin saapui myös yksi äärivasemmistolainen, mutta tämä poistui paikalta ensimmäisellä tauolla eikä enää palannut.

Maanantaina oikeudessa keskityttiin kirjallisiin todisteisiin, videoihin ja kuviin. Valtamedia repi suuret lööpit siitä, etteivät kaikki syytetyt olleet saapuneet oikeudenkäyntiin. Menettelyssä ei kuitenkaan ollut tosiasiassa mitään kummallista, sillä osalle vastaajista oli ilmoitettu, ettei näiden tarvitse olla joka päivä paikalla.

Syyttäjän argumentit paljastivat pian, kuinka huteralle pohjalle väitteet ”mellakoinnista” ja ”väkivaltaisen mellakan johtamisesta” on rakennettu. Syyttäjällä ei ole yhtään konkreettista todistetta mellakkaepäilyjen vahvistamiseksi; ei ole videota, jolla mellakan johtamisesta epäillyt näyttäisivät määrääviä käsimerkkejä tai antaisivat sanallisia käskyjä. Mellakan määritelmä täyttyy vasta poliisin antaessa hajaantumiskäskyn, mutta sellaista ei tapahtumavideoilla kuule.

Mellakkasyytteet perustuvatkin täydellisesti paikalla olleiden poliisien henkilötodisteluun, joka järjestetään torstaina. Koska mellakka- ja hajaantumiskäskyistä ei jäänyt nauhoille todisteita, alkoi poliisi jälkikäteen väittää, että molempia käskyjä tosiasiassa annettiin, vaikka ne katosivat videoilta mystisesti. Käräjillä tullaankin punnitsemaan, luotetaanko Suomessa enemmän teknisiin todisteisiin vai omaa etuaan ajavien poliisien kuulopuheisiin.

Poliisin henkilötodistelusta tekee erityisen huteraa se, että viranomaiset jäivät jo esitutkinnan aikana kiinni tarinoidensa muuttamisesta ja ristiriitaisista kertomuksista. Poliisi esimerkiksi väitti tapahtumasta alun perin ilmoittaneen ja nyt mellakan johtamisesta epäillyn miehen ”johtaneen hyökkäystä” Sokokseen. Tapahtumavideoilta kuitenkin näkee, että mies saapuu Sokoksen edustalle viimeisten joukossa eikä ehdi edes rakennukseen sisälle ennen kuin viranomaiset repivät hänet pois. Kumpi valehtelee – video vai virkavalta?

Puolustus muistutti päivän aikana, että Suomessa järjestetään jatkuvasti oikeudenkäyntejä joukkotappeluista, joissa on paljon enemmän osanottajia kuin Sokoksen sisällä oli. Näitä ei kuitenkaan koskaan määritellä ”mellakoiksi”. Miksi Vastarintaliikettä kohdellaan eri standardeilla?

Arttu Nieminen, yksi äärivasemmistolaisista asianomistajista.

Arttu Nieminen, yksi äärivasemmistolaisista asianomistajista.

Syyttäjä onkin yrittänyt turvata selustansa valitsemalla rikosnimikkeeksi ”väkivaltaisen mellakan” tavallisen ”mellakan” sijaan, koska ”väkivaltainen mellakka” ei vaadi viranomaisen läsnäoloa – eli käytännössä hajaantumiskäskyä. Edes syyttäjä ei vaikuta siis uskovan poliisin väitteisiin siitä, että hajaantumiskäsky on annettu, vaikkei sitä millään videolla voi kuullakaan.

Syyttäjä väittää, että Arto Savolainen oli valittu jostain syystä jo etukäteen järjestön ”kohteeksi”, vaikka esitutkinnassa tästä ei paljastunut mitään viitteitä – ei tekstiviestejä, asiakirjoja, videolle tallentuneita toimintakäskyjä tai sähköposteja. Puolustus muistutti, että Savolainen tapasi aktivistimme jo ennen välikohtauksen alkua kaupungin keskustassa, eikä kukaan käynyt tämän kimppuun. Savolainen ei siis ollut ”kohde”. Välikohtaus syntyi vasta myöhemmin, kun Savolainen itse ryntäsi aktivistejamme kohti Sokoksella ja viittoi ystäviään mukaan. Tämä selviää esitutkintavideolta.

Syyttäjä ei tietenkään kommentoinut lainkaan sitä, että Savolaisella oli Sokoksella mukanaan useita ystäviä, joista osa liikkui jo aiemmin kaupungin keskustassa aktivismimme aikana huudellen solvauksia kansallissosialisteille. Syyttäjän mukaan Savolainen yritti välikohtauksen puhjettua ”paeta” ostoskeskukseen, vaikka video todistaa, että hän juoksi nimenomaan aktivistejamme kohti.

Huomenna järjestetään koko oikeudenkäynnin todennäköisesti mielenkiintoisin päivä, kun ääneen pääsevät äärivasemmistolaiset asianomistajat.

 

Julkaistu alunperin Kansallisessa Vastarinnassa.

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

2 Kommentit

  1. Käräjillä

    Ikävä kyllä, poliisi saa puhua ”muunneltua totuutta” ja sitä pidetään lähtökohtaisesti oikeana. Näitä on nähty.

    (33)(0)
  2. Ajattelun aihetta

    Siitä, etteikö Jyväskylässä olisi tapeltu, ei varmasti kenelläkään ole erimielisyyttä. Jyväskylässä tapeltiin. Mutta se, oliko kuvaus syyttäjän syytteen mukainen, kuka tappelun aloitti, mitkä olivat motiivit ja/tai intressit ja ketkä tappelivat, siitä ollaan erimieltä.

    Poliisin, ja oikeuslaitoksenkin, on hyvä muistaa että tiettävästi koskaan Vastarinnan jäsenet eivät ole hyökänneet viranoamaisia vastaan kuten vasemmiston nuoriso-jaostot (takku, varis, …), luterilaisen seurakuntamme jäsenet, vihreät tai muut henkilöt jotka avoimesti asettuvat virkavallan suorittamia tehtäviä vastaan. Poliisillamme ja viranomaisillamme on tällä hetkellä vaikeat ajat koska heidän auktoriteettinsa on kansan keskuudessa murentunut. Ja siksi niitä ainoita voimia joihi tukeutua hädän hetkellä ei pitäisi rangaista tekemättömistä rikoksista. Vanha sanonta:”Ei kannata purra ruokkivaa kättä” pitää tälläkin kertaa paikkansa.

    (5)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*