"Emme ole kuten amerikkalaiset – emme tule koskaan jättämään ystäviämme."

Qassem Suleimani

Korvikehaulit- tarua vai totta?

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 5,00
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Lyijyhaulit ja ennen kaikkea niiden käyttökielto vesilinnustuksessa herättää kuumia tunteita metsästäjien keskuudessa. Onko lyijy todella niin haitallista kuin väitetään?

Rooman valtakunnan tuhoutumisen syynä pidetään mm. vesijohtojen lyijyä. Lyijy on myrkyllinen raskasmetalli ja siirtyy ihmiseen pääosin kaloista, kasviksista ja vihanneksista. Sen käyttöä teollisuudessa ja liikenteessä on merkittävästi vähennetty, sillä lyijyn kertyminen elollisen elimistöön on tuhoisaa. Luonnosta tehdyt tutkimukset osoittavat, että kertymistä on todella tapahtunut – eikä lyijyhaulien kieltäminen ole sitä vähentänyt.

Lyijyhaulikielto vesilintumetsästyksessä on ollut voimassa 15 vuotta. Lakia on perusteltu mm. sillä, että vesilinnut syövät lyijyhauleja matalikkojen pohjasta. Eduskuntaa myöten on keskusteltu siitä, mitä ja missä lain tarkoittamassa mielessä ovat vesilinnut, onko laista mitään hyötyä ja voidaanko sitä oikeasti aina noudattaa.

Laki on niin kuin se on kirjoitettu ja lyijyhaulien käyttö on kielletty aina kun ammutaan vesilintuja – myös maalla. Sanatarkasti laki kieltää lyijyhaulit vesilintumetsästyksessä, ja hanhen voi ampua erämaassa kilometrien päässä lähimmästä vesistöstä.

Haulikon tehokkuus on yksilöllistä ja lopputulos riippuu käytetyn aseen ja patruunan ominaisuuksista.

Haulikon tappotehon osalta ensiarvoisen tärkeä on ns. peitto; hauliparven tasaisuus riistaeläimeen osuessaan. Mitä enemmän hauleja, sitä todennäköisemmin peittokin on kattavampi. Näin ei silti aina ole, sillä haulit saattavat tehdä tiheitä ”nippuja” ja tyhjiä ”reikiä” eri puolille osuma-aluetta. Tällä perusteella pienet haulit olisivat tietenkin parhaimpia, koska niitä mahtuu patruunan rajalliseen tilaan enemmän.

Yksittäisen haulin teholla, eli sen painon ja erityisesti nopeuden yhtälöllä, on kuitenkin merkitystä.

Mitä kevyempi ja/tai suurempi hauli on, sitä nopeammin se hidastuu ilmanvastuksesta. Fysiikan lakeja ei voi ohittaa. Nopeuden puolittuessa energia (teho) putoaa neljännekseen. Jonkin matkan jälkeen haulien teho on sama kuin kourallisella lapsen heittämää hiekkaa.

Eläinsuojelulaki on erikoislaki ja menee siten yleislain ohi. Esimerkiksi kolarieläimen saa – ja pitää – lopettaa vaikka kaupungin keskustassa, jos se on välttämätöntä eläimen kärsimysten lopettamiseksi.

Eläinsuojelulain hengessä ”alitehoisia” hauleja ei pitäisi käyttää, jos seurauksena on haavakoita. Vastuullinen metsästäjä tai hänen koiransa etsii haavakot, eikä jätä lintuja kitumaan luontoon. Jotkut poliitikot ovat sitä mieltä, että lyijyhaulit ovat haavakoita suurempi paha.

Lyijykiellon vuoksi on lyijyhauleille kehitetty korvaavia materiaaleja, kuten sinkki, teräs, volframi ja vismutti. Nämä ovat kuitenkin usein ominaisuuksiltaan lyijyhauleja huonompia ja/tai kalliimpia.

Haulipatruuna on haulien koon ja määrän kompromissi. Lyijyyn verrattuna kevyempi materiaali -kuten sinkki teräs tai vismutti- vaatii isommat haulit ja siten niitä on vähemmän per patruuna. Fysiikan lakien mukaan kevyempi haulimateriaali on huonompi muiden ominaisuuksien ollessa tasan.

Sinkki sellaisenaan ei ole ihmiselle myrkyllistä. Siihen sitoutunut arseeni voi kuitenkin aiheuttaa ns. metallikuumeen, hitsaajien ammattitaudin.

Norjan armeija siirtyi lyijyttömiin ammuksiin vuonna 2007 ja sen seurauksena sotilassairaala on saanut potilaikseen metallikuumepotilaita. Sinkki on vapaana ionina haitallista mm. kaloille: esimerkiksi Euroopan läpi virtaavaa Rein-jokea on voimallisesti siivottu sinkistä. Sinkkipatruunat maksavat yleensä noin 1 euroa/kpl.

Teräs on suhteellisen suosittu haulimateriaali ja sitä pidetään, pitkin hampain, jopa kelvollisena materiaalina, kunhan käyttää lyijyä suurempaa haulikokoa (teräs on kevyempää) ja kohtuullisempia ampumamatkoja. Teräs on luonnollisesti kovaa ja toimii siten haulikossa pehmytmetalleista poikkeavasti. Monin paikoin teräshaulit on kuitenkin kielletty metsäteollisuuden intressien vuoksi. Hinnaltaan teräshaulipatruunat alkavat olla lyijylle kilpailukykyisiä.

Volframia (=tungsten) ja vismuttia pidetään raskasmetalleista vähiten myrkyllisinä. Volfram on vismutista poiketen yksi raskaimpia metalleja ja siten painonsa puolesta hyvä materiaali ammuntaan ja varsinkin panssarinläpäisyyn.

Vaatimukset ja patruunan valmistusbudjetit ovat luonnollisesti erilaiset, kun puhutaan panssarintorjunnasta ja metsästyksestä. Volfram ja vismutti-haulit ovat kalliita, patruunoiden hinta (noin 3,50 – 4 euroa/kpl) on noin viisinkertainen lyijyhauleihin nähden.

Jussi Peltola on Ase-lehden päätoimittaja. Hän on myös kirjoittanut freelance-toimittajana asealan lehtiin parikymmentä vuotta ja työskennellyt rikostoimittajana.

Aseharrastuksen Peltola aloitti 13-vuotiaana ilmakivääriammunnasta. Peltola on Suomen asehistoriallisen seuran lakivaliokunnan jäsen.

Peltolan mielestä on tärkeää tuoda esiin myös metsästäjien, aseharrastajien ja aseasiantuntijoiden näkemyksiä aselainsäädännöstä keskusteltaessa. Näin ei ole viime vuosina hänen mielestään tehty.

Lähteitä ja mielenkiintoista luettavaa:

http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/elintarvikkeet/metallit.htm

http://fi.wikipedia.org (raskasmetallit jne)

Eduskunta KK 800/2002 vp (lain epäselvyys lyijyhaulikiellon osalta ja lisääntyneet haavakot)

HS 17.8.2008 et all (Lyijyhaulikielto on vähentänyt sorsasaalista)

Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 147/011.83 (ampumarata ei pilaa pohjavettä)

Eurola, Merja, Pääkkönen, Kirsti & Varo, Pentti 1996: Raskasmetalli sienissä. Elintarvikeviraston tutkimuksia 7/96. (sienten lyijypitoisuus vähentynyt)

A.M. Scheuhammer and S. L. Norris. 1996. ”The ecotoxicology of lead shot and lead fishing weights” Ecotoxicology Vol. 5 Number 5

http://www.ttl.fi/fi/terveys_ja_tyokyky/ammattitaudit/esimerkkeja_ammattitaudeista/lyijymyrkytys/

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*