"Ne harvat, jotka tietävät totuuden pankkijärjestelmästä, ovat joko täysin riippuvaisia siitä tai janoavat sen mahdollistamia voittoja. Tämä ryhmä ei siis tule vastustamaan sen vääryyksiä. Sitten on suuri enemmistö, joka ei kykene alkuunkaan ymmärtämään koko talousjärjestelmää. Heistä tehdään maksumiehiä ilman, että he edes tietävät sitä."

Rotschildin veljekset Lontoossa

Jaakko Halmetoja: Tärkein H-vitamiini

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,41
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Sain viime viikolla läjäpäin kysymyksiä, jotka liittyivät migreeniin, yleiseen väsymykseen ja siihen, kuinka haastava ylipainoisen ihmisen on aloittaa liikunta. Ymmärrän yskän. Liikunnalla on luonnollisesti omat lukuisat terveyshyötynsä, mutta monissa tapauksissa pelkästä H-vitamiinilisästä on valtavasti hyötyä. Enkä puhu nyt pillereistä…

Happi on terveytemme kannalta kaikista tärkein tekijä! Solumme tarvitsevat toimiakseen vettä, happea, ravinteita ja mahdollisuuden poistaa omat jätteensä. Kun solumme saavat happea, tuottavat ne energiaa ja elämässämme riittää virtaa.
Helpoin keino saada kehoomme happea, on ”syödä” sitä, eli hengittää. Mitä tämä käytännössä oikein tarkoittaa?  Suurin osa ihmisistä hengittää läpi elämänsä äärettömän pinnallisesti, jolloin happi ei kulje soluihimme siinä määrin mikä olisi mahdollista, jos hengittäisimme ”oikein”. Puhummekin syvähengittämisestä, jonka energisoivan vaikutuksen jokainen huomaa heti kokeiltuaan.

Ota syvähengitykset mukaan päivärutiiniisi. Aamulla ensimmäisen kerran ulkoilmaa koskettavalle keholle tekee hyvää saada keuhkoihin oikeasti happea. Päivän aikana olisi hyvä tehdä ainakin 30 syvähengitystä. Loistava rutiini on suorittaa esimerkiksi aamulla 15 syvähengitystä sekä jossain vaiheessa päivää toiset 15. Varsinkin sinä sisällä työskentelevä: jos ajatustesi juoksu alkaa takkuilla tai päätäsi särkeä, se on usein merkki siitä, että aivosi vaativat happea. Käy hengittelemässä hetki raittiissa ulkoilmassa ja jatka töitäsi energisenä.

Mutta mikä ihmeen syvähengitys?
– Hengitä sisään nenän kautta rauhallisesti, hitaasti, oman hengityksen kohinaa kuunnellen, keuhkot aivan täyteen asti.
– Hengitä ulos nenän kautta hyvin rauhallisesti, kuunnellen. Halutessasi voit supistaa hieman kurkun kannen lihasta siten, että hengitys kohisee hieman enemmän kurkussa. Tämä auttaa tekemään hengityksestä vieläkin rauhallisemman, syvemmän ja pidemmän.
– Mitä pidempiä ja rauhallisempia hengityksiä pystyt tekemään, sen parempi. Älä kuitenkaan yritä liikaa, tarkoitus ei ole hengästyä.
– Jos hengästyt, lopeta harjoitus ja tee seuraavalla kerralla kevyemmin.
– Tee aluksi 10 kierrosta. Voit lisätä kierroksia edistyessäsi.

Bonus
Jos haluat tehostaa vielä voimakkaammin elimistösi hapensaantia, on seuraava hengitystekniikka mainio:
– Vedä happea sisään nenän kautta, jolloin nenän värekarvat toimivat ”suodattimina”.
– Pidä hartiat rentoina ja anna vatsan ja kylkien pullistua luonnollisesti sisäänhengityksen aikana.
– Hengitysrytmi 1:4:2 on hyvä perusrunko. Eli vetäessäsi happea sisään, laske yhteen. Pidä happea keuhkoissa laskien neljään ja puhalla keuhkot tyhjäksi suun kautta laskien kahteen. Rytmi voi yleensä olla kuitenkin pidempi esim. 2:8:4 tai 4:16:8 jne. Syvähengitykset on helppo yhdistää myös esim. kävelyyn, jolloin rytmi tulee luonnostaan askelrytmin mukaan.
Harjoituksen tarkoituksena on lisätä keuhkojen kapasiteettia, poistaa kehosta ylimääräistä hiilidioksidia, tuoda kehoon hapen mukana lisää elinvoimaa, puhdistaa aivojen otsalohkoa, ja tuoda syvän ja rauhallisen hengityksen kautta syvää rentoutta ja terävää tietoisuutta koko olemukseemme.

Jaakko Halmetoja, Ravintoasiantuntija
www.jaakkohalmetoja.com

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

2 Kommentit

  1. Moikka! Kiitos mainiosta postauksesta. Tärkeä aihe, ja ytimekkäät ohjeet. 😀

    Mihin muuten perustuu tuo sinun antamasi rytmitys, että hengityksen pidätys on pisin osa hengityssykliä? Mielenkiintoista! Itse opin joogaopettajaltani periaatteessa samanlaisen rytmityksen, mutta siten, että sisäänhengitys ja hengityksen pidätys ovat yhtä pitkiä, mutta uloshengitys kaksi kertaa pidempi. Siis esim. 8-8-16. Opin myös, että kun hengitys on rauhallista ja uloshengitys on selvästi sisäänhengitystä pidempi, vagus-hermo aktivoituu, mikä puolestaan saa parasympaattisen hermoston aktivoitumaan ja siten rauhoittaa kehoa ja mieltä. Samoja pointteja siis, mutta vain himean erilainen rytmitys. Siksi uteliaana kyselen, että mistä perinteestä tämä sun esittelemä rytmitys on peräisin. 🙂

    (1)(0)
  2. jaakko migreeni

    Hei! Apinan tasolla voi hengittää niin kuin luonto tarkoittaa. ihmismäiset touhut voi sitten pistää jokapäiväiseen elämään jne.

    (0)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*