"Mitä yleisempi valhe, sitä suurempi kohu syntyy totuuden puhumisesta. Ihmiset eivät suuttuneet siitä, että planeettamme on pallo, vaan siitä, ettei maa ollutkaan litteä. Kun sukupolvi toisensa jälkeen kiedotaan valheiden hienovaraiseen verkkoon, totuus näyttää kansan silmissä naurettavalta ja sen puhujat mielipuolilta."

Dresden James

Hormonien vaikutus kehoon ja mieleen

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,67
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Haluamme ajatella hallitsevamme omaa käyttäytymistämme – että ajatuksemme ovat tietoisessa hallinnassa ja että toimimme jokseenkin järkevästi. Mutta on olemassa vanhanaikainen mielenhallintajärjestelmä, joka säätelee käyttäytymistämme: hormonit. Nämä proteiinilähetit tunnetaan parhaiten niiden perustavanlaatuisesta tehtävästä, toiminnasta säätelijöinä – mieti esimerkiksi insuliinia ja verensokeria – mutta hormonit myös välittävät aivoille kemiallista informaatiota, joka kertoo meille ympäröivästä maailmasta ja siellä asuvista ihmisistä.

Voiko jonkin tietyn hormonin pitoisuuden nousu saada meidät tuntemaan itsemme täysin eri persoonaksi ja käyttäytymään kuin täysin toinen henkilö? Ja jos voi, voimmeko syyttää heikoista hetkistämme biokemiallisia viestejä? Seuraavaksi tarkastelemme sitä kuinka hormonit sekoittavat pääkoppaa ja seulovat faktat fiktiosta.

Oksitosiini on yhtä kuin rakkaus

Kaikista hormoneista oksitosiinilla on epäilemättä paras maine. Se tunnetaan rakkaus- ja kuherteluhormonina, joka levittää hyvää tahtoa kaikkialla ihmiskunnassa. Sitä on jopa kehuttu mahdolliseksi hoitokeinoksi autismiin, ahdistukseen, masennukseen ja krooniseen kipuun.

Oksitosiinia vapautuu synnytyksen, rintaruokinnan ja orgasmin aikana, äidinvaisto ja kiintymys kumppaniin tapahtuu oksitosiinin avulla monilla eläimillä, myös meillä ihmisillä. Vuonna 2005 esille nousi mahdollisuus hakkeroida tätä järjestelmää, kun tutkijat havaitsivat, että ihmiset, joille annettiin oksitosiinia nenäsumutteena, luottivat todennäköisemmin muihin heidän ympärillään. Myöhemmissä tutkimuksissa on havaittu, että oksitosiinin nuuhkiminen tekee ihmisestä anteliaamman, yhteistyökykyisemmän ja empaattisemman. Nykyään sumutteita myydään verkossa, niiden luvataan parantavan seksielämää, lievittävän ahdistusta ja synnyttävän luottamuksentunnetta.

Kaikki eivät kuitenkaan usko hypeen. Edinburghin yliopiston Mike Ludwig kävi läpi todisteita viime vuonna julkaisemassaan tutkimuksessa, jossa osoitettiin, ettei vuoden 2005 luottamuskoetta ole toistettu, ja että jopa sen suorittaneet tutkijat ovat alkaneet epäillä johtopäätöksiä.

Myöskään sitä ei ole todistettu, että oksitosiini läpäisisi veri-aivoesteen. Kun ihmisten aivo-selkäydinnestettä on tutkittu hieman sen jälkeen kun he ovat nuuhkineet hormonia, on mahdollista että näin tapahtuu, mutta on liian aikaista sanoa varmasti, Ludwig sanoo.

Ja jopa silloin kun oksitosiini kulkeutuu aivoihin, vaikutus näyttää riippuvan tilanteesta. Hiirillä suoritetut tutkimukset viittaavat siihen, että se muuttaa aivojen kytkentöjä siten, että keskittyminen kohdentuu sen hetkisessä sosiaalisesta tilanteesta oleellisiin asioihin. Tällainen sen vaikutuksen siirtäminen ihmisten monimutkaiseen sosiaaliseen elämään on kaksiteräinen miekka, mikä edistää ryhmän sisäistä sitoutumista mutta saattaa lisätä vihamielisyyttä ulkopuolisia kohtaan. Muut tutkimukset viittaavat siihen, että suuri määrä oksitosiinia voi lisätä ahdistusta, sillä ihmisistä tulee yliherkkiä sille mitä muut sanovat heistä. Kaiken kaikkiaan on ehkä kuitenkin parasta että toistaiseksi hankimme lämpimän ja utuisen tunteemme aidoista kokemuksista.

Oletko koskaan ollut valmis taistelemaan viimeisestä leivänpalasta? Nälkäkiukku on hyvin yleinen tunne, johon greliini eli niin sanottu ”nälkähormoni” ottaa osaa. Sitä vapautuu kun vatsalaukku on tyhjä, ja se lisää neuropeptidi Y:n (NPY) eritystä. Se on hermoston välittäjäaine, joka synnyttää näläntunteen – ja säätelee vihaa ja aggressiota. Henkilöillä, joilla on raivopuuskasyndrooma, jolle on tyypillistä impulsiivinen aggressio, on keskimääräistä korkeammat NPY-tasot.

Ja mitä enemmän NPY:tä on verenkierrossa, sitä alemmas putoaa hermoston toisen välittäjäaineen, serotoniinin, pitoisuus. Matalat serotoniinitasot on yhdistetty heikentyneeseen mantelitumakkeen – aivojen uhanpaljastajan – ja prefrontaalikorteksin väliseen viestintään, mikä säätelee emotionaalisia reaktioita. Tällaisessa tilanteessa voi olla vaikeampaa hillitä tunteita stressaantuneena.

Mutta hormonit ja hermoston välittäjäaineiden pitoisuudet eivät yksistään määritä sitä menetätkö malttisi nälkäisenä. Prefrontaalikorteksin ja mantelitumakkeen väliset yhteydet vaihdelevat eri yksilöiden välillä, mikä viittaa siihen, että osa on alttiimpia nälkäkiukulle.

Nälkäkiukulle alttiit voivat lohduttautua sillä, että se saattaa olla hyödyllinen ominaisuus. ”Eläimen näkökulmasta ärtymys – ja mahdollisesti myös aggressiivisuus – nälkäisenä saattaa todellakin parantaa selviytymistodennäköisyyttä,” sanoo Luca Passamonti, Cambridgen yliopiston neurotutkija.

Onko kortisoli pahis?

Kortisoli mielletään pahikseksi, ”stressihormoniksi”, joka on yhdistetty kroonisiin terveysongelmiin, ja näin ollen monet ajattelevat että sen pitoisuutta kehossa tulisi alentaa keinolla millä hyvänsä. Verkossa myydään ravintolisiä, joiden väitetään kykenevän hankkiutumaan siitä eroon.

Se ei välttämättä ole niin hyvä idea kuin ensisilmäyksellä vaikuttaisi. Kortisolin tehtävänä on saada elimistö vapauttamaan glukoosia verenkiertoon. Kortisolin vapautuminen on ensimmäinen asia aamulla, mikä antaa paljon kaivattua energiaa, jotta jaksamme nousta ylös sängystä. Stressin hetkellä saamme siitä energiaa vastata henkisiin ja ruumiillisiin haasteisiin.

Kunhan tilanne on oikea, kortisoli ei todellakaan ole pahasta. Addisonin tautia sairastavilla elimistö tuottaa liian vähän kortisolia tai ei tuota sitä lainkaan. Heillä esiintyy heikentäviä oireita kuten uupumusta, ja he tarvitsevat päivittäistä hoitoa jotta hormonia olisi riittävästi. Toisaalta taas pitkällä aikavälillä liiallinen kortisoli vaikuttaa aivoihin monin tavoin. Se voi heikentää uusien solujen muodostumista aivotursossa, joka on säätelee muistia, ja se vaikuttaa myös masennukseen.

”Kortisolin absoluuttisella pitoisuudella ei ole niinkään väliä kuin kuinka kortisoliin reagoidaan ja kuinka siitä toivutaan,” sanoo stressitutkija Matthew Stults-Kolehmainen New Yorkin Columbian yliopistolta. Onneksi suotuisan reagoimistavan saavuttaminen on yksinkertaista. Stults-Kolehmaisen mukaan säännöllisesti harjoittelevat kokevat hyödyllisen kortisolipiikin, ja pitoisuudet putoavat nopeasti kun harjoituksen aiheuttama stressi on mennyt ohitse.

Testosteroni tekee miehistä kunnianhimoisia

Testosteronia syytetään kaikesta aina sodista huliganismiin ja pankkikriisiin. Kaikesta huolimatta väite siitä, että se tekee miehistä vihamielisiä, ei kestä lähempää tarkastelua.

Esimerkiksi viime vuonna julkaistu tutkimus osoitti, että vaikka korkeat testosteronitasot ovat yhteydessä statushakuiseen käytökseen, käyttäytymisen ilmenemistapa riippuu sosiaalisista normeista. Kun miehille annetaan testosteroni-injektio, he todennäköisemmin rankaisevat henkilöä joka kohtelee heitä epäreilusti pelissä, ja he käyttäytyvät todennäköisemmin vastavuoroisesti jos heidän vastapuolensa on antelias.

Ja mitä tulee kaljuuteen, toisin kuin yleensä uskotaan, se ei ole merkki korkeista testosteronitasoista. Hiustenlähtö johtuu 5-alfa-reduktaasiksi kutsutusta entsyymistä, joka muuttaa testosteronin dihydrotestosteroniksi, yhdisteeksi, joka saa hiustupet kutistumaan ja kuolemaan. Jo pienestä määrästä testosteronia muodostuu tuhoa aiheuttava annos dihydrotestosteronia, ja perimä määrää kuinka paljon entsyymiä mies tuottaa ja kuinka herkkiä hiustupet ovat tuotteelle.

Ajatus siitä että testosteronitasojen lasku käynnistää vaihdevuodet miehillä on pitkälti myytti. Testosteroni laskee keskimäärin 1 prosentilla vuodessa 30 ikävuoden jälkeen, mutta vain 2 prosentilla miehistä esiintyy koko oireskaala seksuaalisesta haluttomuudesta fyysisen kunnon heikkenemiseen ja uupumukseen. Suurimmassa osassa tapauksista syynä ei ole ikään liittyvä testosteronin lasku vaan ylipaino. Vatsarasva muuttaa testosteronia oestrogeeniksi, ja on todennäköistä että se aiheuttaa oireita, sanoo Herman Leliefeld, Alankomaissa toimiva urologi.

 

Lähde: PreventDisease.com

Lue myös:

Rakkaushormoni tekee ”rasistiseksi”
Hormonit säätelevät nälän- ja kylläisyyden tunnetta
Ksenoestrogeeni: mielensäpahoittajien valtakunnan moottori
Joukkofeminisointiaseet – miksi miehet ovat entistä naismaisempia?

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Yksi kommenti

  1. Onko enkeleillä siivet

    Siis haluan että vihdoin siirrytään pohtimaan jotain todella tärkeitä asioita. Olen saanut tarpeekseni sekopäiden tekojen selittämisestä. Käsitätte kai että aivan määritelmän mukaan heidän teoissaan ei ole järkeä. Siitä seuraa että heidän tekojensa selittäminen järjelliseksi, on järjetöntä toimintaa.
    Tähän typeryyteen perustuu suurin osa ns. salaliittoteorioista ja kaikesta siitä herkkuhyvästä mitä se tuo hyväuskoisille. Siis kyseessä on kuin varjonukke-esitys typerille. Järjettömyyttä ei voi selittää järjellä, koska sehän tarkoittaisi että järjettömyydessä on järkeä. Syvimmältään siinä ei ole – ei mitään. Järki on täysin erillinen ominaisuus, jota noin 99% ihmisistä nykyaikana ei omaa – ollenkaan. On osa ihmisistä jotka tietävät totuuden.

    (0)(1)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*