"Minut kasvatettiin kunnioittamaan sananvapautta. Olen liian vanha muuttaakseni tapojani vain mielistelläkseni uutta maailmanjärjestystä."

Bobby Fischer

Uutisissa perustuslain muutosesitystä vastaan protestoineet äänet jäivät Berlusconia vastaan mieltään osoittaneiden katveeseen. Kuva: Riikka Söyring.

Helsingin huippukokous: Eurooppa varautuu pysyvään kriisiin

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,11
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) kutsui Euroopan oikeistojohtajat (EPP) einestämään Helsingin hotelli Kämppiin viikko sitten perjantaina keskustelemaan toimenpiteistä, joilla Euroopan taloutta tulevaisuudessa hoidetaan.

Paikalla oli suurin osa Euroopan valtionpäämiehistä.

Kokouksessa ei tehty varsinaisia päätöksiä, vaan päätökset tehdään ensi viikon euromaiden johtajien kokouksessa sekä maaliskuun lopussa järjestettävässä valtionpäämiesten Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

EPP:n Helsingin huippukokouksen tiedotteen mukaan tarvitaan tarvitaan kattavaa strategiaa, joka vahvistaa taloudellista vakautta, kasvua ja työllisyyden parantumista.

Tämä strategia koostuu viidestä eri sopimuksesta, joista pitäisi päästä yhteisymmärrykseen myös Euroopan huippukokouksissa.

1. Sopimus tarvittavista välittömistä toimenpiteistä euroalueen taloudellisen vakauden suojelemiseksi. Tämä sisältää toimenpiteet Euroopan rahoitusvakausvälineen (EFSF) tehostamiseksi. Suomen takausvastuut jäsenmaiden veloista aiotaan tuplata.

2. Sopimus Euroopan pysyvän kriisinhallintamekanismin (ESM) työkaluista. Mekanismi aloittaa toimintansa kesäkuun 2013 jälkeen

Sopimuksessa täytyy tarkemmin määritellä yksityiskohdat yksityisen sektorin osallistumisesta mahdollisten tulevien kriisien hoitamiseen, jotta eurooppalaisten veronmaksajien vastuuta kriiseistä voidaan rajoittaa. Taloudellisen avun antaminen on tulevaisuudessa rajoitettu tilanteisiin, joissa ankarat ehdot täyttyvät. Jokainen jäsenvaltio on yksin vastuussa julkisesta taloudestaan.

3. Eurooppa-neuvoston tasoinen sopimus lainsäädäntöpaketista, joka tähtää parempaan taloudelliseen hallintoon. Sopimus on tarkoitus tehdä ennen ensi kesää, jolloin se voi aloittaa toimintansa vuoden 2012 alussa.

4. Sopimus laajennetusta talouspoliittisesta koordinaatiosta euroalueella eli liittovaltiokehityksestä. Tähän sisältyy kilpailukykysopimus. EU suunnittelee uudistuksia, jotka vaikuttavat jäsenmaiden sisällä tapahtuviin palkkaneuvotteluihin, lakko-oikeuteen sekä matalapalkkaisuuden saattamisesta pysyväksi olotilaksi Euroopassa.
Kilpailukykysopimus sisältää jäsenmaiden perustuslakeihin lisättäväksi budjettien alijäämärajoitteen ja eläkeiän muuttamisen demografiseen kehitykseen sopivaksi, eli eläkeiän nostaminen 67-ikävuoteen. Lisäksi työehtosopimuksista ja eläkkeistä purettaisiin indeksointi. Sopimuksen rikkomisesta kuten budjettien alijäämärajoitteen ylittämisestä seuraa sanktioita jäsenmaalle.

Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) kannatti kilpailukykysopimusta viime vuonna antamissaan lausunnoissa. Suomella oli viime vuonna budjettialijäämää, ja on edelleen.

5. Euroalueen ulkopuoliset maat kutsutaan osallistumaan kaikkiin toimenpiteisiin vapaaehtoisuuteen perustuen.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen korosti, että markkinatalous edellyttää riskiä ja että pysyvässä kriisinhallintamekanismissa yksityinen sektori jakaa vastuun mahdollisten tulevien kriisien sattuessa.
– Markkinatalous ilman riskiä rahojen menettämisestä ei ole toimiva markkinatalous, Katainen sanoi.

Tarkoitus on siis rakentaa tukiautomaatti pankkien omistajien suojaamiseksi markkinatalouden perussäännöiltä, sitä tarkoittaa osavastuu.

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

6 Kommentit

  1. Riikka Söyring

    Pääministerin ilmoitus ja siihen liittyvät ryhmäpuheenvuorot (ei sis.muita puheenvuoroja); koko teksti eduskunnan sivuilla

    ”Arvoisa puhemies! Seuraava eduskunta joutuu ottamaan kantaa vuoden 2013 kesällä voimaan tulevaksi suunnitellun pysyvän vakautusmekanismin sisältöön. Vaaliuurnilla äänestäjien on hyvä tietää, mitä eri puolueet ovat tästä erittäin tärkeästä asiasta mieltä.” Toimi Kankaanniemi /kd
    ————————————————————————————————–

    Keskiviikkona 9.3. klo 10.00

    Pääministerin ilmoitus Euroopan talouden vakauttamisesta. Lakiehdotusten käsittelyjä. Pääministerin ilmoitus PI 5/2010 vp

    Puhemies: Ulkopuolella päiväjärjestyksen antaa pääministeri Mari Kiviniemi ilmoituksen Euroopan talouden vakauttamisesta. Pääministerin ilmoituksen johdosta käydään keskustelu.

    Lähde: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_168_2010_ke_p_1.shtml
    tai http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_168_2010_p.shtml

    ————————————————————————————————–
    EU:n vaikutus Suomen talouteen

    Pääministeri Mari Kiviniemi/kesk: Euroopan unioni on tärkeä väline Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Hallitus haluaa, että suomalaiset voivat jatkossakin nauttia yhteismarkkinoiden tuomasta hyvinvoinnista ja yhteisen valuutan suomasta vakaudesta. Uskon, että ainakin matalasta ja vakaasta korkotasosta hyötyneet yrittäjät ja asuntovelalliset ovat tässä asiassa puolellamme. Kilpailukykyinen Eurooppa turvaa parhaiten jokaisen suomalaisen talouden, ja yhdessä sovitut säännöt pitävät sen nyörit omissa käsissämme. Sen takia meidän pitää huolehtia yhteisen alueemme kilpailukyvystä.

    Yhden euromaan päästäminen maksukyvyttömyyden tilaan johtaisi pahimmassa tapauksessa ketjureaktioon, jonka seurauksena talouden kasvu kääntyisi uudestaan laskuun ja Euroopassa ajauduttaisiin taas taantumaan. Maanosan laajuinen lama tietäisi kylmää kyytiä myös Suomen orastavalle talouskasvulle ja suomalaisten hyvinvoinnille. Olemme varmasti kaikki samaa mieltä, että on ollut ensiarvoisen tärkeää välttää vuoden 2008 lopun tapaisen rahoitusmarkkinoiden häiriön toistuminen.

    Tuolloinkaan syy ei ollut Suomessa tai suomalaisissa pankeissa, mutta silti häiriö iski meihin keskimääräistä kovemmin. Kriisi aiheutti verotuloihin ison menetyksen, jota emme koskaan saa takaisin.

    Pekka Ravi /kok: Voin vakuuttaa, että kaikki ne päätökset, mitä Euroopan vakauttamiseksi on tehty, on tehty vain ja ainoastaan Suomen ja suomalaisten etua silmällä pitäen. (Ed. Rajamäki: Näkyy Suomen leikkauksissa!)

    Ville Niinistö /vihr: Euroopan unionilla on ollut merkittävä positiivinen vaikutus Suomen talouden kansainvälistymiselle ja menestykselle viime vuosikymmeninä. Koko Euroopan on tehtävä yhteistyötä taloutemme modernisoinnissa, jotta pärjäämme kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa ja vahvistamme kansalaistemme hyvinvointia. Euroopan unionin talouspolitiikan koordinaatiota vahvistava paketti vie kasvu- ja vakaussopimusta oikeaan suuntaan. Lopuksi vihreä eduskuntaryhmä haluaa korostaa sitä, että talousjärjestelmän pelisääntöjen on vastattava ihmisten oikeudentajua.

    Toimi Kankaanniemi /kd: Kiviniemen-Kataisen hallitus otti viime vuonna valtiolle uutta velkaa 12 miljardia euroa. Valtion ja Suomen Pankin kassavaroja hallitus söi 1,5 miljardia. Lisäksi hallitus lupasi Kreikalle ja eräille muille maille lainoja noin 2 miljardin euron arvosta. (Vasemmalta: Kalliiksi tulee!) Edelleen hallitus takasi Euroopan rahoitusvakausmekanismin kautta noin 8 miljardin euron lainat euromaille. Komission ja Ekp:n kautta meille on syntynyt myös lisävastuita.

    Viime vuonna Suomen hallitus otti veronmaksajien vastuulle siis huikeat yli 20 miljardin euron velat ja vastuut. Nyt hallitus neuvottelee salaisista sopimuksista uusien vastuiden ottamisesta holtittomasti talouttaan hoitaneiden euromaiden puolesta. Samalla se ottaa tänä vuonna 9 miljardia euroa uutta velkaa Suomen valtiolle ja verojen maksajille.

    Kun Euroopan rahoitusvakausväline Ervv luotiin, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vaati silloinkin pankkeja ja sijoittajia vastuuseen. Vastoin esitystämme hallitus sitoi 8 miljardia euroa suomalaisten varoja vieraiden maiden velkojen takuiksi. Taas hallitus antoi niin sanotun hiljaisen lupauksen markkinavoimille: Antakaa mennä vain, kyllä Suomi maksaa!

    Seuraava eduskunta joutuu ottamaan kantaa vuoden 2013 kesällä voimaan tulevaksi suunnitellun pysyvän vakautusmekanismin sisältöön. Vaaliuurnilla äänestäjien on hyvä tietää, mitä eri puolueet ovat tästä erittäin tärkeästä asiasta mieltä.

    Markku Uusipaavalniemi /ps: Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei voi hyväksyä jatkuvaa vallansiirtoa Brysseliin päin ja pois Suomesta.

    Jutta Urpilainen /sd: Olemme alusta lähtien edellyttäneet, että sijoittajat ja pankit kantavat tässä kriisissä oman vastuunsa. Näin sanoimme Kreikan tukipäätöksessä viime keväänä, näin sanoimme Irlannin päätöstä käsiteltäessä viime syksynä ja näin sanomme tänäänkin. Samalla on jälleen toistettava, että Euroopan talousvaikeudet eivät johdu eurosta. Ongelmien taustalla on ennen muuta rahoitusmarkkinoilla toimivien sijoittajien ja pankkien pitkäaikainen, holtiton riskinotto, ahneus, jonka kustannuksia yritetään siirtää uudelleen ja uudelleen veronmaksajien maksettavaksi.

    Kaikki alkoi Yhdysvalloista, maasta, joka ei käytä euroa vaan dollaria. Euroopassa kriisi iski ensimmäisenä Islantiin, maahan, jossa maksuvälineenä on kruunu, ei euro. Leväperäinen valtiontalouden hoito ja pankkien suuri riskinotto ovat johtaneet kestämättömään tilanteeseen tähän mennessä kahdessa euromaassa: Kreikassa ja Irlannissa. Kun Kreikkaa ja Irlantia tuetaan, ollaan pelastamassa niitä pankkeja ja niitä sijoittajia, joilla on suuria saamisia näistä maista. (Ed. Pentti Oinonen: Niinpä just!)

    Paavo Arhinmäki /vas: Pääministerin ilmoitus on täysin riittämätön tapa käsitellä tämän mittaluokan asiaa. Eduskunnan suuressa salissa pitää ottaa kantaa siihen, mihin neuvotteluissa voidaan suostua ja mihin ei voida suostua.

    Kreikan hallitukset pyörittivät pyramidihuijausta. Kansainväliset pankit ja finanssilaitokset rahoittivat tätä suurten tuottojen toivossa. Suuriin tuotto-odotuksiin liittyy aina myös suuri riski. Kun voitot oli yksityistetty, tappiot sosialisoitiin. Kreikan pyramidihuijauksesta kärsivät tavalliset kreikkalaiset, ja tappioita maksavat nyt muiden euromaiden kansalaiset, myös me suomalaiset. Me maksamme, koska sekä Suomen että muiden EU-maiden hallitukset tahtovat näin. Nyt puhutaan jo avoimesti Kreikan velkojen leikkaamisesta 20-50 prosentilla. Se merkitsee puolen miljardin euron tappiota suomalaisille veronmaksajille.
    Irlannin pankkikuplan puhkeamisesta kärsivät tavalliset irlantilaiset. Minimipalkkaa, lapsilisiä ja työttömyysturvaa leikattiin EU:n tahdosta. Ja taas Suomi ja muut euromaat pyydettiin maksamaan laskua. Pitää kysyä, mikä maa on seuraavaksi vuorossa, pääministeri Kiviniemi. Onko se mahdollisesti valtiovarainministeri Kataisen Suomeen kutsuman Silvio Berlusconin Italia?

    Me vasemmistossa emme ole hyväksyneet Kreikka-lainaa emmekä Irlanti-takausta. Emme myöskään hyväksyneet väliaikaista tukimekanismia, jossa takaajien vastuu kohoaa 440 miljardiin euroon. Suomen osuus tästä on 8 miljardia euroa. Nyt suomalaisten veroveroja ollaan kuppaamassa vielä miljardeja euroja lisää.

    Vuonna 2013 siirrymme hallitusti uuteen järjestelmään – vakausmekanismiin

    Mari Kiviniemi/kesk: Nykyisestä kriisistä on myös otettu opiksi ja euroalueelle rakennetaan pysyvää kriisinhallintajärjestelyä, Euroopan vakausmekanismia. Vuonna 2013 siirrymme hallitusti uuteen järjestelmään, joka korostaa sijoittajien ja pankkien vastuuta. (Ed. Gustafsson: Aivan liian myöhään!)
    Suomelle on olennaista, että uuteen järjestelmään sisältyy lainanantajien eli yksityisen sektorin vahva vastuu velkajärjestelyissä. Tämä puolestaan kannustaa kaikkia maita vastuulliseen talouspolitiikkaan ja sijoittajia vastuullisen lainanantoon nyt ja tulevaisuudessa. (Ed. Skinnari: Niin kuin tähän astikin!)

    Euroopan kriisi on edellyttänyt Euroopan unionilta poikkeuksellisia toimia. Kokonaisuuden kannalta on olennaista, että rahoitusmarkkinoiden välttämättömän vakauden lisäksi huolehditaan kasvun edellytyksistä ja talouskurista. (Ed. Skinnari: Otetaan lisää velkaa!) Eli kriisitoimien ohella huolehditaan tulevaisuudesta ja samalla varmistetaan, että vastaava ei pääse toistumaan.

    Etusijalla on Suomen etu. Nämäkin päätökset, kuten päätökset politiikassa yleensä, joudutaan kaikkialla Euroopassa tekemään parhaan tämänhetkisen tiedon perusteella. Hallituksen strategia on kuitenkin selvä: Suomea ja suomalaisia suojellaan kaikin keinoin pitämällä toimista aiheutuvat kustannukset niin alhaisina kuin mahdollista. Kaikki, ikävätkin, päätökset tehdään siten, että etusijalla on suomalaisten etu. (Ed. Saarinen: Seuraava hallitus tekee!)

    Toimenpiteet

    Maaliskuun huippukokouksissa eli ylihuomisessa euromaiden kokouksessa ja maaliskuun lopun varsinaisessa Eurooppa-neuvostossa on tarkoitus käsitellä kokonaisuus, joka pitää sisällään kilpailukykypaketin, Euroopan rahoitusvakausvälineen vahvistamisen ja pysyvän eurooppalaisen vakausmekanismin peruslinjat. Myös meille mieluisa talouspolitiikan koordinaatiota koskeva lainsäädäntöpaketti ja entistä tiukemmat eurooppalaispankkien stressitestit etenevät.

    Toimenpiteet puuttuvat varhaisessa vaiheessa epäterveeseen kehitykseen, ennalta ehkäisevästi. (Ed. Saarinen: Kymmenen vuotta myöhässä!) Maiden kokonaistaloudellista kehitystä seurataan ja siihen voidaan puuttua. Kehysmenettelystä tehdään pakollinen kaikille, ja olennaista on, että järjestelmän tukena ovat uskottavat sanktiot. Rikkurit eivät pääse rangaistuksetta. Jos maa lähtee vastuuttoman talouspolitiikan tielle, on sillä nopeasti vastassa sekä EU:n uhkasakko että markkinoiden tuomio korkeamman korkotason muodossa. Tämä kokonaisuus on Suomen vahva etu – kaikki joutuvat sitoutumaan vastuulliseen talouspolitiikkaan.

    Suomelle on olennaista, että tässäkin järjestelyssä on vahva Kansainvälisen valuuttarahaston Imf:n osallistuminen. Imf:n vahva rooli on olennainen laatutakuu siitä, että järjestelmät ovat uskottavia. Lähdemme siitä, että pysyvän mekanismin pohjana toimii nyt käytössä oleva Euroopan rahoitusvakausväline.

    Suhtautumisemme eurooppalaisiin kriisitoimiin on rakentavaa, mutta on monia asioita, joita emme tule hyväksymään. Emme hyväksy Ervv:n todellisen lainakapasiteetin kasvattamista yli 440 miljardin euron.

    Emme myöskään tule hyväksymään yhteisvastuuseen johtavia ratkaisuja. Ongelmamaiden lainojen ostaminen jälkimarkkinoilta ei meille käy, koska siinä ollaan lähellä toisten maiden vastuiden kannettavaksi ottamista. Yhteisvastuulliset takuut eivät myöskään käy meille. Emme tue ajatusta yhteisistä eurobondeista, koska siinä myös hämärtyisi oikea vastuunkanto vastuullisesta talouspolitiikasta.

    Pankkien asema

    Kevään aikana tehtävien eurooppalaispankkien stressitestien tulee olla riittävän tiukkoja ja avoimia. Näin piilossa olevat riskit saadaan esille ja ongelmiin voidaan puuttua ajoissa. Lisäksi kaikkien jäsenvaltioiden on sitouduttava tarpeellisiin toimiin testeissä reputtaneiden pankkien osalta. Nämä lyhyellä tähtäimellä kivuliaat päätökset ovat kestävän talouskasvun perusta, kuten omasta pankkikriisistämme opimme.

    Samalla on käynnistynyt työ rahoitusmarkkinoiden laajemman taakanjaon kehittämiseksi. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat suunnitelmat rahoitusmarkkinoiden verotuksen kehittämiseksi aktiviteettipohjaisen veron tai transaktioveron pohjalta.

    Paavo Arhinmäki /vas: Vasemmisto ei hyväksy uutta pysyvää tukijärjestelmää eli niin sanottua Euroopan vakautusmekanismia. Se sitoisi suomalaiset vielä suurempiin uhkauksiin. Kriisi on näyttänyt meille vasta etupuolensa. Kun rahat on saatu Suomesta ulos kansainvälisille pankeille, kriisi näyttää takapuolensa. Sitä ei ole maksajan mukava katsella.

    Euroopan vakautusmekanismissa ei ole kysymys vain sadoista miljardeista euroista. Kyse on Euroopan unionin luonteen peruuttamattomasta muuttamisesta. Nyt ollaan Saksan ja Ranskan johdolla ottamassa konkreettisia harppauksia kohti liittovaltiota. Neuvottelupöydissä halutaan puuttua jäsenmaiden budjetteihin, eläkejärjestelmiin ja työmarkkinasuhteisiin.

    Euroopan unionille halutaan antaa oikeus puuttua Suomen budjettiin. Eduskunnan sijaan viimeisen sanan työttömyysturvasta tai lapsilisistä sanoisivat Brysselin herrat. Vasemmisto ei hyväksy tätä. Nämä linjaukset on tehtävä Suomessa, ja niistä on vastattava suomalaisten äänestäjien edessä.

    Pääministeri julisti muutama päivä sitten, että hänen puolueensa vastustaa tasaverotusta. Kokoomus osti varmaankin ainakin 100 000 eurolla ilmoituksia, jossa kertoivat, etteivät aja tasaverotusta. Samaan aikaan pääministerin hallitus on EU-neuvotteluissa linjannut, että verotuksen painopistettä pitää siirtää välilliseen verotukseen. Tasaverotusta yritetään tuoda EU:n kautta Suomeen.

    Neuvottelupöydissä pyritään myös puuttumaan työmarkkinasuhteisiin. Tuputetaan palkkamalttia ja vaaditaan muutoksia neuvottelujärjestelmiin. Kun työmarkkinajärjestöiltä viedään sopimusoikeus, ollaan pahimmanlaatuisessa pakkovaltiossa. EU-komission pyrkimykset puuttua jäsenvaltioiden palkka- ja eläkejärjestelyihin on ehdottomasti tuomittava.

    Myös ammattiyhdistysliike on noussut takajaloilleen. STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää totesi viime viikolla, että suomalainen ay-liike on hylkäämässä Euroopan unionin. Mäenpää totesi: ”Meillä on ollut käsitys, että Eurooppa perustuu eri arvoille kuin Yhdysvallat.” Hän jatkoi: ”Talouskriisiä on käytetty keppihevosena, jolla sosiaalinen Eurooppa halutaan lopullisesti työntää sivuraiteille.” Euroopan ammattijärjestöjä edustavan Eay:n pääsihteeri John Monks pitää vaarallisena, että komissio haluaisi määrittää yksittäisen jäsenvaltion eläkeiän tai verotuksen järjestämisen, puhumattakaan siitä, että komissio toimisi jonkunlaisena palkkapoliisina. (Ed. Laukkanen: Missä se kansainvälinen työväenliike on?)

    Kilpailukykysopimus

    Mari Kiviniemi/kesk: Käsittelyssä on myös euromaita koskeva kilpailukykysopimus, jossa euromaat sitoutuvat kasvua ja taloudellista vakautta vahvistaviin toimiin. Järjestely on avoin myös euroalueen ulkopuolisille, mutta se on erityisen tärkeä yhteisvaluutan jäsenille. Ajatus kilpailukykysopimuksesta lähti Saksan ja Ranskan aloitteesta helmikuun Eurooppa-neuvostossa ja sen sisältö on syntynyt Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan valmistelemana tiiviissä yhteistyössä Euroopan komission kanssa.

    Eduskuntaa on informoitu E-kirjeitse kahteen otteeseen.

    Kilpailukykysopimuksessa hahmotellaan julkisen talouden tasapainoa vahvistavia toimia ja eläkejärjestelmien kestävyyden parantamista. Tuottavuutta halutaan lisätä ja yritysten toimintaedellytyksiä parantaa. Samalla peräänkuulutetaan työn kannattavuutta ja palkkamalttia.

    Kilpailukykypakettiin on tässä salissa liitetty monenlaista mystiikkaa. On epäilty sitä, että Saksa ja Ranska vievät nyt EU:n suvereniteetin sekä sitä, että Suomi on antamassa unionille oikeuden päättää maamme budjetista tai eläkeiästä. Se ei muuten pidä paikkaansa.

    Jutta Urpilainen/sdp: Jäsenvaltioille esitetty kilpailukykysopimuksen luonnos on, pääministeri Kiviniemenkin mukaan, yksi osa maaliskuun huippukokouksen vakauspakettia. Sopimusluonnoksessa ehdotetaan muun muassa tavoitteita paikallisen sopimisen lisäämiseksi, julkisen sektorin palkkakehityksen rajoittamiseksi sekä – ehkä mikä häkellyttävintä – esityksiä tasaveroon siirtymiseksi. Luonnoksen mukaan tarvitaan sellaisia verouudistuksia, joilla työn verotuksesta siirrytään kulutusverotukseen.

    Me sosialidemokraatit kannatamme yritysverotuksessa yhtenäisiä periaatteita ja myöskin minimiverokantoja. Sen sijaan me torjumme kaikki yritykset oikeistolaisen veropolitiikan tarjoamisesta EU:n takaoven kautta Suomen kansalaisille. Puheet kulutusverojen nostamisesta ovat juuri sitä tasaverolinjaa, jota Suomessa on kokoomus jo pitkään ajanut ja jossa keskustakin on mukana kannattamassa arvonlisäverojen nostoa. Meidän linjamme tämä ei ole, emmekä me voi hyväksyä oikeistolaista kilpailukykysopimusta nykymuodossaan.

    Markku Uusipaavalniemi/ps: Tämä kasvusopimus, kilpailukykysopimukset, mitä nyt ollaan hahmottelemassa maaliskuun lopussa olevassa kokouksessa, ovat osa tätä vallansiirtoa, vaikka täällä muun muassa kahdella edellisellä suullisella kyselytunnilla pääministeri Kiviniemi ja valtiovarainministeri Katainen ovat muuta väittäneet. Maaliskuun lopun Eurooppa-neuvoston kokouksen taustapaperi kertoo olennaisen. Paperin on komission tiedonanto nimeltään ”Vuotuinen kasvuselvitys: EU:lle kattava ratkaisu kriisiin”. Tekstistä käy ilmi: Kasvuselvityksessä komissio määrittää kymmenen kiireellistä toimenpidettä, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava vuosina 2011 ja 2012. Liittovaltiokehitystä on vaikea kiistää.

    Maaliskuun lopun Eurooppa-neuvoston kokouksen taustapaperissa puututaan muun muassa eläkejärjestelmiin. Eläkeiän nosto on siellä yhtenä kohtana, vaikka se täällä salissa on moneen kertaan kiistetty. Myös tämän laman, joka ei vielä ole tosissaan Euroopassa puhjennutkaan, syntysyyt on ymmärretty väärin. Kyseessä on perinteinen luottokupla, 2 000 miljardia vuodessa euroalueella tuotiin likviditeettiä uusien luottojen kautta, ja sen jälkeen kun tämä on mahdotonta, edessä on rankat toimenpiteet, joista voisi selvitä vain lisäämällä likviditeettiä.

    Mari Kiviniemi/kesk: Kilpailukykysopimus on luonteeltaan poliittinen sopimus. Se ei siis merkitse sitä, että eläkkeitä tai palkkoja koskevat päätökset siirrettäisiin Brysseliin. Kaikki päätökset pysyvät kansallisissa käsissä, mutta paketti antaa suunnan, mihin euromaiden pitäisi yhdessä kulkea. (Ed. Tennilä: Paikalliseen sopimiseen!) Suomi ei ole siirtämässä kolmikantaan kuuluvia asioita kenenkään muun päätettäväksi. (Ed. Tennilä: Työreformi!)

    En tule Suomen edustajana Eurooppa-neuvostossa hyväksymään sellaista pakettia, jossa on Suomelle huonoja elementtejä tai josta puuttuu Suomelle tärkeitä asioita. Tätä tarkoitin alussa, kun sanoin, että voimme hyväksyä vain sellaiset ratkaisut, joiden arvioimme parhaiten turvaavan tavallisen suomalaisen talouden.

    Toivon oppositionkin tulevista vaaleista huolimatta kunnioittavan tätä hienoksi hioutunutta toimintatapaa. Neuvottelutavoitteiden julkinen riepottelu tekee Suomen edun puolustamisen erittäin vaikeaksi.

    Lopputulos

    Paavo Arhinmäki /vas: Brysselissä halutaan päättää Suomen eläkkeistä, palkoista ja budjetista. Hallituksen ja pääministeri Kiviniemen pitää puhaltaa EU:n huippukokouksessa peli poikki. Muuten perästä kuuluu, ja lujaa.

    Toimi Kankaanniemi/kd: Vakautuspakettiin sisältyy talouspolitiikkamme perusteiden ja itsenäisen päätösvaltamme kannalta ehdotuksia, jotka menevät syvälle kansalliselle tasolle kuuluvan suvereniteetin piiriin. Niiden luovuttaminen unionille merkitsisi liittovaltioistumista, jota emme voi hyväksyä. Suuret jäsenmaat ovat kaapanneet EU:ssa vallan ja sopivat asioista keskenään. Suomi kuulee sopimuksista ilmoitusasioina. Näin ei voi jatkua.

    Uskomatonta on sekin, että Italian pääministeri Berlusconi kävi Helsingissä vaatimassa muilta tiukkaa talouskuria, vaikka Italian oma talous on täysin kuralla. Kuka ottaa vakavasti Berlusconin vaatimukset? (Ed. Arhinmäki: Katainen!)

    Markku Uusipaavalniemi/ps: Lähin historiassa tätä suuruusluokkaa oleva tapahtuma, mikä minulle tulee mieleen ja minkä olen lukemien perusteella katsonut, on suuri lama 1930-luvulla. Ensin tuotiin ylilikviditeettiä merkittävästi markkinoille, sen jälkeen aloitetaan kiristystoimenpiteet, jotka aikaansaavat likviditeettipulan. Juuri sitä ollaan nyt euroalueella ja EU:ssa tekemässä.

    Vastine opposition kommentteihin

    Valtiovarainministeri Jyrki Katainen: Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa oli niin paljon asiavirheitä, että niihin pitää varmaan puuttua ihan erikseen, mutta en käytä siihen nyt aikaa. (Ed. Arhinmäki: Olisi reilua kertoa televisiossa!) – Pysykää vaan ihan housuissanne, ed. Arhinmäki. Me kyllä vastaamme. Pitää vaan tehdä se ihan huolella, että oiotaan ne kaikki asiavirheet, koska joku suomalainen voi saada täysin väärän käsityksen siitä, mistä on kysymys. Perussuomalaisten puheenvuorossa niin ikään oli aika paljon asiavirheitä.
    ——————–
    Kannattaa huomata, että tämä on annettu pääministerin ilmoituksena, josta vain keskustellaan.

    Selonteko tai tiedonanto olisi tuonut asian eduskunnan käsittelyyn.

    (0)(0)
  2. Ei kannata välittää mitä ne puhuu siellä, valehtelevat tai ovat tyhmiä. Ei taida auttaa kun päättömien kanojen juosta villisti, Uusipaavalniemellekin tiedoksi, että nyt on isompi skaala kyseessä, globaali superlama. Ihan itseaiheutettu, jokainen kansalainen on syypää.

    (0)(0)
    • Ei jokainen kansalainen, vaan pankkiirit ja rappari politikot ovat syypäitä tähän kaikkeen jota pankkiirien omistamat mediat laittavat milloin minkäkin syyksi.

      (0)(0)
  3. Riikka Söyring

    ¤=> ”Europarlamentaarikko Carl Haglund: ’Kiviniemi johtaa harhaan'”
    14.3.2011
    STT
    ”Europarlamentaarikko Carl Haglundin (r) mielestä pääministeri Mari Kiviniemen (kesk) ilmoitus siitä, että Suomi ei joudu kasvattamaan lainatakuitaan, on ristiriitainen ja outo.
    Haglund viittaa Kiviniemen puheisiin perjantaina Brysselissä järjestetyn euromaiden huippukokouksen jälkeen. Kiviniemi sanoi lauantaina lehdistötiedotteessaan, että euromaiden väliaikainen 440 miljardin vakausrahasto riittää eikä takuiden kasvattamiseen ole tarvetta.
    ”On vaikea ymmärtää, että Kiviniemi todella sanoi mitä sanoi. Täällä Brysselissä yleinen käsitys on, että lainatakuita tullaan kasvattamaan kokouksen seurauksena,” Haglund sanoi.
    Vasemmistoliitto ilmoitti sunnuntaina tekevänsä välikysymyksen Suomen tuesta muille euromaille.
    ”Kiviniemen lehdistötiedote on harhaanjohtava ja ymmärrän hyvin, että asiasta tehdään välikysymys.”
    ”Brysselissä ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että perjantain päätös merkitsee sitä, että lainatakuut nousevat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen vastuu kasvaa.”
    Esimerkiksi Financial Times -lehti arvioi maanantaina, että euromaiden valtiovarainministerien odotetaan hyväksyvän lainatakuiden kaksinkertaistamisen korkeimman luottoluokituksen AAA-maissa. AAA-maita ovat Suomen ohella Saksa, Hollanti, Luxemburg, Ranska ja Itävalta.
    ”Kiviniemen lausunto kaataa vain lisää vettä populistisen opposition myllyyn”, Haglund arvioi.
    Haglundin mielestä hallituksen pitäisi nyt olla selväsanainen ja selittää, miksi lainatakuita on kasvatettava.”
    (http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Europarlamentaarikko+Carl+Haglund+…)
    ¤ http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Europarlamentaarikko+Carl+Haglund+Kiviniemi+johtaa+harhaan/1135264580557

    Välikysymys 6/2010 vp
    ¤
    Oppositiolta välikysymys

    Vasemmistoliitto (kansanedustaja Arhinmäki 1. allekirjoittaja) on jättänyt välikysymyksen maanantaina 14. maaliskuuta. Välikysymys koskee hallituksen kannanottoja Euroopan talouden vakauttamisneuvotteluissa.

    Välikysymykseen vastattaneen tiistaina 15. maaliskuuta pidettävässä täysistunnossa.

    Käsittelyaikataulu vahvistetaan myöhemmin.

    Lisätiedot:
    eduskuntatiedotus (09) 4321

    http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/1.htx?id=4053
    ¤
    Välikysymys 6/2010 vp
    Tarkistamaton versio 1.2 VK 6/2010 vp – Paavo Arhinmäki /vas ym.
    Hallituksen kannanotot Euroopan talouden vakauttamisneuvotteluissa
    Eduskunnalle

    Suomi on tukenut Euroopan vaikeuksiin joutuneita maita antamalla lainaa ja sen lisäksi ollut takaamassa väliaikaista Euroopan rahoitusvakausvälinettä.

    Viime viikonloppuna järjestetyssä kokouksessa oli esillä sekä Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV, englanniksi EFSF) että pysyvä vakautusmekanismi (EVM, englanniksi ESM).

    Pääministerin tiedotteen mukaan euromaat sopivat, että EU:n nykyinen rahoitusvakausväline (EFSF) muodostaa pohjan pysyvälle järjestelmälle (ESM). ESM:n on määrä tulla voimaan vuonna 2013. ”Olemme yhteisesti sitoutuneet 440 miljardiin, mutta nyt voimme todeta, että tarvetta takuiden kasvattamiseen ei tällä hetkellä ole. Väline pystyy suoriutumaan tehtävästään nykyiseltä pohjalta. Tämä on meille keskeinen linjaus.”

    Pääministerin tiedote antaa tietoisesti sen kuvan, että hallitus ei euromaiden kokouksessa sitoutunut tuen lisäämiseen.

    Kuva muuttuu varsin toiseksi, mikäli on uskomista esimerkiksi Saksan liittokansleri Merkelin lausuntoihin ja kansainvälisten tietotoimistojen selostuksiin.
    Niissä nimittäin todetaan euromaiden sitoutuneen tilapäisen tuen (väliaikaisen rahoitusvakausvälineen) kasvattamiseen nykyisestä 250 miljardista eurosta niin, että se olisi myös reaalisesti 440 miljardia euroa.

    Kokousasiakirjassa tästä seikasta todetaankin: ”Ennen EVM:n voimaantuloa Euroopan rahoitusvakausvälineen sovittu 440 miljardin euron suuruinen lainanantokyky asetetaan täysimääräisesti käyttövalmiuteen.” Sen sijaan tämän toteuttamisen tekniset yksityiskohdat jätettiin myöhemmäksi.

    Edelleen kokousasiakirjasta käy ilmi, että pysyvän tukimekanismin kooksi sovittiin reaalisesti 500 miljardia euroa. Siten tässäkin nykyinen reaalisesti 250 miljardin väliaikainen tuki kaksinkertaistuu.

    Kun pääministerin tiedote pyrkii korostamaan torjuntavoittoa tuen kasvattamisessa, niin ulkomaisista lähteistä syntyy varsin toisenlainen kuva eli sellainen kuva, että hallitus on sitoutunut kaksinkertaistamaan Suomen vastuut nykyisestä 8 miljardista.

    Kyse on suuresta uudesta tukisitoumuksesta samaan aikaan, kun toisaalta vaaditaan julkisen talouden säästöjä, jotka varmasti vaikuttavat niin kansalaisten palveluihin kuin etuuksiinkin.

    Hallituksen olisi tullut antaa eduskunnalle tiedonanto asiasta niin, että siitä olisi käynyt selkeästi ilmi, mihin hallitus haluaa Suomen sitoutuvan. Näin koko eduskunta olisi voinut ottaa kantaa uusiin miljarditukiin.

    Tässä yhteydessä on syytä todeta, että euromaiden kokouksessa oli esillä myös muita merkittäviä EU:n luonteeseen vaikuttavia kysymyksiä, mm. perussopimuksen muuttaminen.

    Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

    Euromaiden kokouksessa maamme sidottiin uusiin miljarditukiin toisten jäsenmaiden hyväksi, mistä seikasta hallituksen välittämä tieto kaiken lisäksi poikkeaa muualta saadusta tiedosta oleellisesti. Miten hallitus menetteli tukien suhteen euromaiden kokouksessa, ja miten hallitus aikoo menetellä Eurooppa-neuvostossa?

    Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011
    Paavo Arhinmäki /vas
    Annika Lapintie /vas
    Erkki Virtanen /vas
    Matti Kauppila /vas
    Martti Korhonen /vas
    Mikko Kuoppa /vas
    Pentti Tiusanen /vas
    Matti Kangas /vas
    Kari Uotila /vas
    Markus Mustajärvi /vas
    Veijo Puhjo /vas
    Esko-Juhani Tennilä /vas
    Minna Sirnö /vas
    Jaakko Laakso /vas
    Unto Valpas /vas
    Jyrki Yrttiaho /vas
    Merja Kyllönen /vas
    Marjaana Koskinen /sd
    Esa Lahtela /sd
    Bjarne Kallis /kd

    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vk_6_2010_p.shtml

    (0)(0)
  4. Riikka Söyring

    Seuraavat tiedotteet ovat ilmestyneet:
    Valtiovarainministerit viimeistelevät euroalueen pysyvää vakausmekanismia (21.03.2011, Toiminta EU:ssa)
    http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20110321Valtio/name.jsp

    (0)(0)
  5. Riikka Söyring

    Valtiovarainministerit päättivät euroalueen pysyvän kriisinhallintamekanismin pääpiirteistä (21.03.2011, Kansantalous,Valtiontalous,Rahoitusmarkkinat,Toiminta EU:ssa)
    http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20110321Valtio32735/name.jsp

    (0)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*