”Venäjän vallanneet johtavat bolševikit eivät olleet venäläisiä. He vihasivat venäläisiä. He vihasivat kristittyjä. Heitä motivoi etninen viha. He kiduttivat ja teurastivat säälimättömästi miljoonia venäläisiä. Lokakuun vallankumous ei ollut 'venäläinen vallankumous'. Se oli vieraan kansan valloitusretki Venäjällä. Lähes kukaan ei ymmärrä tätä vieläkään, mikä todistaa, että kansainvälinen valtamedia on saman heimon käsissä.”

Nobel-palkittu kirjailija Aleksandr Solženitsyn.

Italialaiset ja suomalaiset osoittivat mieltään rinta rinnan maaliskuun 4. päivänä, kun Euroopan oikeistopäättäjät kokoontuivat hotelli Kämpissä. Kuva: Riikka Söyring.

Eikö perustuslain muutosesityksestä saa puhua?

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,14
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Viikko sitten Helsingissä osoitettiin mieltä perustuslain muutosesitystä vastaan. Valtamedian mukaan mielenosoitus kohdistui kuitenkin pelkästään Suomessa samaan aikaan vieraillutta Italian pääministeri Silvio Berlusconia vastaan. Mitä mielenosoituksessa todella tapahtui?

Viime perjantaisen Helsingin huippukokouksen aikana osoitettiin kokouksenviettopaikan hotelli Kämpin edessä mieltä. Samaan aikaan kun Euroopan huippujohtajat nauttivat illallista, pihalla heiluttelivat sadat ihmiset banderollejaan.

Mieltä osoitettiin rinta rinnan perustuslain muutosesitystä HE 60/2010 sekä Italian seksi- ja korruptioskandaaleistaan kuuluisaa pääministeri Silvio Berlusconia vastaan. Italian- ja suomenkieliset iskulauseet kaikuivat vuoron perään.

Mielenosoitus alkoi kello 14 Kiasman edestä, jatkui eduskuntatalolle ja päätyi hotelli Kämpin eteen jatkuen iltamyöhään. Mediaa oli huippukokouksen aikana paikalla runsaasti ja myös mielenosoituksiin kiinnitettiin huomiota.

Moni mediatyöläinen haastatteli pitkään protestin perustuslain muutosesitystä vastaan kokoon kutsunutta Vesa Noroviitaa sekä mielenilmaukseen osallistunutta Salosta.

Haastatellut ottivat esiin perustuslain muutosten lisäksi myös mediassa olemattomalle huomiolle jääneen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltävän lakimuutosesityksen, jossa innolla ”harmonisoidaan” toimeentulotukia, työttömyyskorvauksia ja eläkkeitä ”yleiseurooppalaiseen suuntaan”. Esimerkkinä  mainittiin Saksassa käytetty Hart IV-tuki, jonka suuruus on noin 350 euroa kuukaudessa.

Oman haastattelunsa päätteeksi Salonen totesi selvänäköisesti, että taitaa taas mennä tavaraa Ylen arkistoon.

Arkistoon perustuslain muutosesitystä vastaan protestoineiden haastattelut lopulta menivätkin lähes kokonaan, sillä kun Berlusconia vastaan prostestoineet italialaiset alkoivat saapua iltapäivällä, myös mielenosoitusuutiset keskittyivät Berlusconiin.

Berlusconia vastaan protestoivat italialaiset liittyivät perustuslain muutosta vastaan mieltään osoittavien joukkoon protestoijille Bulevardilla rakennettuun aitaukseen. Yksityisinä kansalaisina protestoivien joukossa näkyi Piraattipuolueen ja Itsenäisyyspuolueen edustajia, sekä muuan herra Kanadasta, joka kertoi kyllästyneensä laatimaan PowerPoint-esityksiä ja päättäneensä liittyä protestoijiin. Hänen mielestään on korkea aika sanoa jyrkkä EI! korporaatioille.

Kämppiin vieraaksi matkalla ollut herra totesi kuuluvasti: ”Mieluummin minä olisin siellä puolella aitaa (protestoimassa).”

Eurooppa yhdentyi pikku aitauksessa: italialaiset huusivat rytmikkäästi ”Berlusconi a galere!” (B. vankilaan!), ja suomalaiset väli-iskuna ”Katainen kans!”.

Tässä kohtaa tapahtumat ottivat oman suuntansa. Perustuslain muutosta vastaan protestoiville noin 40:lle ihmiselle alkoi tulla puheluita. Viesti oli kaikilla sama:  MTV3:n teksti-tv:ssa sanotaan, että 10 henkilöä osoittaa mieltään perustuslain muuttamista vastaan. Kello oli noin viisi.

Pari tuntia myöhemmin tuli lisää puheluita. Teksti-tv:n tietoa oli muutettu. Nyt siellä sanottiin, että noin 60 ihmistä osoittaa mieltään Berlusconia vastaan. Perustuslain muutosta ei mainittu enää mitään.

Perustuslaki muuttui median sisälukutaidolla Berlusconiksi. Valtamediassa koko perustuslain muutosta vastaan protestoiva väkijoukko muuttui nollaksi, olemattomaksi tai vaihtoi mielenilmauksen kohdetta.

Perustuslakiasia jätettiin tyystin Berlusconin jalkoihin. Perustuslain muutosesitystä ja sitä vastaan protestoimista ei mainittu enää missään. Uutispätkissä banderollien kuvatekstejä oli häivytetty. Lehtikuvia oli pyritty rajaamaan niin, että perustuslain muutosta vastaan protestoivat eivät näy kyltteineen.

Kolme eri ihmistä kertoo kuulleensa Ylen toimittajan ja kuvaajan keskustelun: he eivät aikoneet kuvata ja uutisoida perustuslakia vastaan protestoivia, koska ”muuten Yle saa siitä taas haukut”.

Ylen tiimin keskustelusta oli käynyt kuulijoille selväksi, että perustuslain muutosesityksestä ei saa puhua.

Lue lisää: Kommentti: Vallitseeko Suomessa Omerta, vaikenemisen laki?

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

16 Kommentit

  1. Täsäpä oiva esimerkki siitä mite media Suomesa toimii. Se, että ei uutisoi tai vääristelee on yhtälailla tarkoitushakuista vähättelyä. Tottakai turvallisemmista aiheista paasatan niin perusteellisen oikein. Siinä meni siis sekin mielenosoitus niinkuin tämän näytelmän käsikirjoittajat haluavat. Pirun hereillä oli muuten toimitus ja uutisväki, kuten lopputuloksesta näkee. Menestystä vaaleihin. Potkikaa kansalaiset vanhat helkkariin ja uudet tilalle. Uusis valtiovarainministerinä ei muuten olisi paskempi nykyiseen verrattuna.

    (0)(0)
  2. ”The best way to control the opposition is to lead it ourselves.” Lenin

    (0)(0)
  3. Ihmettelijä?

    Pikkuporukka, joka tosin uskoo omaan asiaansa saattaa mediassa jäädä ulkoraiteelle. Kuka on laskenut,montako Berlusconin vastaista tilaisuudessa oli, montako taas näitä ”ainoan ja oikean tiedon haltijaa”.

    Demokratia on vain sellaista, että porukalla päätetään ja se on sitten siinä. Vaikea uskoa, että maamme lainsäädäntöjärjestelmä olisi niin huono, että nyt ollaan suomalaisista tekemässä EU:n orjia.

    Mitenkään aliarvioimatta ihmisten ajatuksia, mutta parikymmenpäisen ihmisjoukon sanoma, jonka viesti on tuulesta temmattua ja heidän omia epärealistisia käsityksiään, ei välttämättä kiinnosta ketään.

    Se, taas, että kuvista häivyttettäisiin tekstejä ja sanomaa. Samaten kuin nämä ylen työryhmän lainaukset ovat tämän lehden jutuille tyypillistä liioittelua.

    Olen joskus lueskellut IPU:n ehdokkaiden juttuja. Nehän voi jättää omaan arvoonsa, eikä niitä mielestäni tarvitse julkaista muualla kuin samanuskoisten omissa lehdissä. Totuusarvoahan niilä ei ole.

    (0)(0)
    • Se että 40 henkeä osoittaa Suomessa mieltään on jo paljon. Eihän suomalaisia muuten saa liikkeelle kuin tarjouskahvilla. Paitsi ehkä nyt tulevissa vaaleissa. ’

      Hyvä esimerkki median taidokkuudesta oli viime vuonna eduskuntatalon eteen marssinut 2000 hengen ydinvoimavastainen mielenosoitus. Useampi kansanedustajakin kävi näille puhumassa. Metro -lehdessä siitä ei mainittu sanallakaan. Joku turvaköydestä roikkumaan jäänyt oli sen sijaan huomattu. Kun asiasta päätoimittajalle huomautettiin, niin seuraavan päivän lehdessä olikin jo kuva ja kirjoitus eduskunnassa mieltään naamarit päässä osoittaneesta joukosta, joka toimituksen mukaan kuului 6 -hengen ydinvoimavastaiseen Facebook -ryhmään. Näin sitä luodaan mielikuvia.

      Kukaan ei ole kommentoinut, kun HS on ostanut uutis- ja mainoslehtiä yksi kerrallaan ja sitten lakkauttanut niistä osan. Erkko on Suomen Berlusconi. Sen lisäksi mitä kirjoitetaan kannattaa huomioida mitä ei kirjoiteta. Helsingissä on yleensä keskusteltu ja kirjoitettu vilkkaasti eri kortteleiden muutoksista. Suorastaan pelottavaa sen sijaan oli se syvä hiljaisuus mikä vallitsi Hesarin uuden pääkonttorin rakentamisen aikana. En ole tilannut edes Aku Ankkaa, koska en halua tukea tuota ohjailevaa mediadynastiaa. Saman havainnon ja ratkaisun on tehnyt moni muukin. Onneksi tietoa välittyy nykyään muutenkin.

      (0)(0)
      • Hyvä Andree! Satanolla olen kanssasi samaa mieltä. Juuri noin se menee tänään Suomessa, Ihmiset ovat niiiin silmät ummessa, että TÄTÄ ei havaita. Riikka Söyring! Sinä olet valo iso VALO äjä koskaan lakkaa kirjoittamasta.

        (0)(0)
      • Riikka Söyring

        andree,

        kyllä asioista on pyritty kertomaan mutta uutiskynnystä ne kertomukset eivät ole ylittäneet.
        Kirjoja on, kuten

        Eero Taivalsaari: Lahjottu Helsinki (ISBN 951-99995-3-1; Kansalaisten yhteistoimintaliike, 2. täydennetty painos 1988)
        – mielenkiintoinen kirja jo siksi, että Kokoomus osti 1. painoksen pois markkinoilta kokonaan.
        Kirja kertoo mm. Harri Holkerin, Raimo Ilaskiven ja muutaman muun tontti-, metro- ym. bisneksistä, jotka dokumentoidaan rikospoliisin tutkintapöytäkirjoin ja muilla vastaavilla asiakirjoilla

        Martti Valkonen: Sananvapaus kauppatavarana (ISBN 952-9715-20-X; Journalismi info 2003)
        – kertoo median toiminnasta + Hesarin sanomatalon rakentamisesta, myös siitä kuinka taloon ilmestyi 2 rakennusluvassa näkymätöntä ylimääräistä kerrosta

        Pentti Sainio: Operaatio Ahtisaari (ISBN 951-884-140-3; Art House 1993)
        – kuinka mediapelillä leivottiin Ahtisaaresta presidentti, ja miksi

        Karl Steinhauser: EU, huomispäivän super-Neuvostoliitto/ EG, Die Super-UdSSR von morgen (ISBN 951-97105-0-7; Totuus ry 1994)
        – erittäin harvinainen kirja, jota minulla kerran kauan sitten oli tilaisuus silmäillä. Kirja on pyritty vetämään pois saatavilta, mutta mahdollisesti siihen joku jossain törmää. Painotiedot otin ylös, koska etsiskelen kirjaa itsellenikin.

        (0)(0)
    • Ei kannata sanoa ettei aliarvioi ihmisten ajatuksia kun heti seuraavissa lauseissa tekee sitä.

      Niin, 60 ihmisen mielipiteet ei kiiinnosta ketään, mutta 10 Berlusconin vastustajasta uutisoidaan miljoonille, ymmärrän.

      (0)(0)
  4. Riikka Söyring

    Ihmettelijä?,

    Pääministerin ilmoitus ja siihen liittyvät ryhmäpuheenvuorot (ei sis.muita puheenvuoroja); koko teksti eduskunnan sivuilla

    ”Arvoisa puhemies! Seuraava eduskunta joutuu ottamaan kantaa vuoden 2013 kesällä voimaan tulevaksi suunnitellun pysyvän vakautusmekanismin sisältöön. Vaaliuurnilla äänestäjien on hyvä tietää, mitä eri puolueet ovat tästä erittäin tärkeästä asiasta mieltä.” Toimi Kankaanniemi /kd
    ————————————————————————————————–

    Keskiviikkona 9.3. klo 10.00

    Pääministerin ilmoitus Euroopan talouden vakauttamisesta. Lakiehdotusten käsittelyjä. Pääministerin ilmoitus PI 5/2010 vp

    Puhemies: Ulkopuolella päiväjärjestyksen antaa pääministeri Mari Kiviniemi ilmoituksen Euroopan talouden vakauttamisesta. Pääministerin ilmoituksen johdosta käydään keskustelu.

    Lähde: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_168_2010_ke_p_1.shtml
    tai http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_168_2010_p.shtml

    ————————————————————————————————–
    EU:n vaikutus Suomen talouteen

    Pääministeri Mari Kiviniemi/kesk: Euroopan unioni on tärkeä väline Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Hallitus haluaa, että suomalaiset voivat jatkossakin nauttia yhteismarkkinoiden tuomasta hyvinvoinnista ja yhteisen valuutan suomasta vakaudesta. Uskon, että ainakin matalasta ja vakaasta korkotasosta hyötyneet yrittäjät ja asuntovelalliset ovat tässä asiassa puolellamme. Kilpailukykyinen Eurooppa turvaa parhaiten jokaisen suomalaisen talouden, ja yhdessä sovitut säännöt pitävät sen nyörit omissa käsissämme. Sen takia meidän pitää huolehtia yhteisen alueemme kilpailukyvystä.
    Yhden euromaan päästäminen maksukyvyttömyyden tilaan johtaisi pahimmassa tapauksessa ketjureaktioon, jonka seurauksena talouden kasvu kääntyisi uudestaan laskuun ja Euroopassa ajauduttaisiin taas taantumaan. Maanosan laajuinen lama tietäisi kylmää kyytiä myös Suomen orastavalle talouskasvulle ja suomalaisten hyvinvoinnille. Olemme varmasti kaikki samaa mieltä, että on ollut ensiarvoisen tärkeää välttää vuoden 2008 lopun tapaisen rahoitusmarkkinoiden häiriön toistuminen. Tuolloinkaan syy ei ollut Suomessa tai suomalaisissa pankeissa, mutta silti häiriö iski meihin keskimääräistä kovemmin. Kriisi aiheutti verotuloihin ison menetyksen, jota emme koskaan saa takaisin.

    Pekka Ravi /kok: Voin vakuuttaa, että kaikki ne päätökset, mitä Euroopan vakauttamiseksi on tehty, on tehty vain ja ainoastaan Suomen ja suomalaisten etua silmällä pitäen. (Ed. Rajamäki: Näkyy Suomen leikkauksissa!)

    Ville Niinistö /vihr: Euroopan unionilla on ollut merkittävä positiivinen vaikutus Suomen talouden kansainvälistymiselle ja menestykselle viime vuosikymmeninä. Koko Euroopan on tehtävä yhteistyötä taloutemme modernisoinnissa, jotta pärjäämme kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa ja vahvistamme kansalaistemme hyvinvointia. Euroopan unionin talouspolitiikan koordinaatiota vahvistava paketti vie kasvu- ja vakaussopimusta oikeaan suuntaan. Lopuksi vihreä eduskuntaryhmä haluaa korostaa sitä, että talousjärjestelmän pelisääntöjen on vastattava ihmisten oikeudentajua.

    Toimi Kankaanniemi /kd: Kiviniemen-Kataisen hallitus otti viime vuonna valtiolle uutta velkaa 12 miljardia euroa. Valtion ja Suomen Pankin kassavaroja hallitus söi 1,5 miljardia. Lisäksi hallitus lupasi Kreikalle ja eräille muille maille lainoja noin 2 miljardin euron arvosta. (Vasemmalta: Kalliiksi tulee!) Edelleen hallitus takasi Euroopan rahoitusvakausmekanismin kautta noin 8 miljardin euron lainat euromaille. Komission ja Ekp:n kautta meille on syntynyt myös lisävastuita.
    Viime vuonna Suomen hallitus otti veronmaksajien vastuulle siis huikeat yli 20 miljardin euron velat ja vastuut. Nyt hallitus neuvottelee salaisista sopimuksista uusien vastuiden ottamisesta holtittomasti talouttaan hoitaneiden euromaiden puolesta. Samalla se ottaa tänä vuonna 9 miljardia euroa uutta velkaa Suomen valtiolle ja verojen maksajille.
    Kun Euroopan rahoitusvakausväline Ervv luotiin, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vaati silloinkin pankkeja ja sijoittajia vastuuseen. Vastoin esitystämme hallitus sitoi 8 miljardia euroa suomalaisten varoja vieraiden maiden velkojen takuiksi. Taas hallitus antoi niin sanotun hiljaisen lupauksen markkinavoimille: Antakaa mennä vain, kyllä Suomi maksaa!
    Seuraava eduskunta joutuu ottamaan kantaa vuoden 2013 kesällä voimaan tulevaksi suunnitellun pysyvän vakautusmekanismin sisältöön. Vaaliuurnilla äänestäjien on hyvä tietää, mitä eri puolueet ovat tästä erittäin tärkeästä asiasta mieltä.
    Markku Uusipaavalniemi /ps: Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei voi hyväksyä jatkuvaa vallansiirtoa Brysseliin päin ja pois Suomesta.

    Jutta Urpilainen /sd: Olemme alusta lähtien edellyttäneet, että sijoittajat ja pankit kantavat tässä kriisissä oman vastuunsa. Näin sanoimme Kreikan tukipäätöksessä viime keväänä, näin sanoimme Irlannin päätöstä käsiteltäessä viime syksynä ja näin sanomme tänäänkin. Samalla on jälleen toistettava, että Euroopan talousvaikeudet eivät johdu eurosta. Ongelmien taustalla on ennen muuta rahoitusmarkkinoilla toimivien sijoittajien ja pankkien pitkäaikainen, holtiton riskinotto, ahneus, jonka kustannuksia yritetään siirtää uudelleen ja uudelleen veronmaksajien maksettavaksi.
    Kaikki alkoi Yhdysvalloista, maasta, joka ei käytä euroa vaan dollaria. Euroopassa kriisi iski ensimmäisenä Islantiin, maahan, jossa maksuvälineenä on kruunu, ei euro. Leväperäinen valtiontalouden hoito ja pankkien suuri riskinotto ovat johtaneet kestämättömään tilanteeseen tähän mennessä kahdessa euromaassa: Kreikassa ja Irlannissa. Kun Kreikkaa ja Irlantia tuetaan, ollaan pelastamassa niitä pankkeja ja niitä sijoittajia, joilla on suuria saamisia näistä maista. (Ed. Pentti Oinonen: Niinpä just!)

    Paavo Arhinmäki /vas: Pääministerin ilmoitus on täysin riittämätön tapa käsitellä tämän mittaluokan asiaa. Eduskunnan suuressa salissa pitää ottaa kantaa siihen, mihin neuvotteluissa voidaan suostua ja mihin ei voida suostua.
    Kreikan hallitukset pyörittivät pyramidihuijausta. Kansainväliset pankit ja finanssilaitokset rahoittivat tätä suurten tuottojen toivossa. Suuriin tuotto-odotuksiin liittyy aina myös suuri riski. Kun voitot oli yksityistetty, tappiot sosialisoitiin. Kreikan pyramidihuijauksesta kärsivät tavalliset kreikkalaiset, ja tappioita maksavat nyt muiden euromaiden kansalaiset, myös me suomalaiset. Me maksamme, koska sekä Suomen että muiden EU-maiden hallitukset tahtovat näin. Nyt puhutaan jo avoimesti Kreikan velkojen leikkaamisesta 20-50 prosentilla. Se merkitsee puolen miljardin euron tappiota suomalaisille veronmaksajille.
    Irlannin pankkikuplan puhkeamisesta kärsivät tavalliset irlantilaiset. Minimipalkkaa, lapsilisiä ja työttömyysturvaa leikattiin EU:n tahdosta. Ja taas Suomi ja muut euromaat pyydettiin maksamaan laskua. Pitää kysyä, mikä maa on seuraavaksi vuorossa, pääministeri Kiviniemi. Onko se mahdollisesti valtiovarainministeri Kataisen Suomeen kutsuman Silvio Berlusconin Italia?
    Me vasemmistossa emme ole hyväksyneet Kreikka-lainaa emmekä Irlanti-takausta. Emme myöskään hyväksyneet väliaikaista tukimekanismia, jossa takaajien vastuu kohoaa 440 miljardiin euroon. Suomen osuus tästä on 8 miljardia euroa. Nyt suomalaisten veroveroja ollaan kuppaamassa vielä miljardeja euroja lisää.
    Vuonna 2013 siirrymme hallitusti uuteen järjestelmään – vakausmekanismiin

    Mari Kiviniemi/kesk: Nykyisestä kriisistä on myös otettu opiksi ja euroalueelle rakennetaan pysyvää kriisinhallintajärjestelyä, Euroopan vakausmekanismia. Vuonna 2013 siirrymme hallitusti uuteen järjestelmään, joka korostaa sijoittajien ja pankkien vastuuta. (Ed. Gustafsson: Aivan liian myöhään!)
    Suomelle on olennaista, että uuteen järjestelmään sisältyy lainanantajien eli yksityisen sektorin vahva vastuu velkajärjestelyissä. Tämä puolestaan kannustaa kaikkia maita vastuulliseen talouspolitiikkaan ja sijoittajia vastuullisen lainanantoon nyt ja tulevaisuudessa. (Ed. Skinnari: Niin kuin tähän astikin!)
    Euroopan kriisi on edellyttänyt Euroopan unionilta poikkeuksellisia toimia. Kokonaisuuden kannalta on olennaista, että rahoitusmarkkinoiden välttämättömän vakauden lisäksi huolehditaan kasvun edellytyksistä ja talouskurista. (Ed. Skinnari: Otetaan lisää velkaa!) Eli kriisitoimien ohella huolehditaan tulevaisuudesta ja samalla varmistetaan, että vastaava ei pääse toistumaan.
    Etusijalla on Suomen etu. Nämäkin päätökset, kuten päätökset politiikassa yleensä, joudutaan kaikkialla Euroopassa tekemään parhaan tämänhetkisen tiedon perusteella. Hallituksen strategia on kuitenkin selvä: Suomea ja suomalaisia suojellaan kaikin keinoin pitämällä toimista aiheutuvat kustannukset niin alhaisina kuin mahdollista. Kaikki, ikävätkin, päätökset tehdään siten, että etusijalla on suomalaisten etu. (Ed. Saarinen: Seuraava hallitus tekee!)

    Toimenpiteet

    Maaliskuun huippukokouksissa eli ylihuomisessa euromaiden kokouksessa ja maaliskuun lopun varsinaisessa Eurooppa-neuvostossa on tarkoitus käsitellä kokonaisuus, joka pitää sisällään kilpailukykypaketin, Euroopan rahoitusvakausvälineen vahvistamisen ja pysyvän eurooppalaisen vakausmekanismin peruslinjat. Myös meille mieluisa talouspolitiikan koordinaatiota koskeva lainsäädäntöpaketti ja entistä tiukemmat eurooppalaispankkien stressitestit etenevät.
    Toimenpiteet puuttuvat varhaisessa vaiheessa epäterveeseen kehitykseen, ennalta ehkäisevästi. (Ed. Saarinen: Kymmenen vuotta myöhässä!) Maiden kokonaistaloudellista kehitystä seurataan ja siihen voidaan puuttua. Kehysmenettelystä tehdään pakollinen kaikille, ja olennaista on, että järjestelmän tukena ovat uskottavat sanktiot. Rikkurit eivät pääse rangaistuksetta. Jos maa lähtee vastuuttoman talouspolitiikan tielle, on sillä nopeasti vastassa sekä EU:n uhkasakko että markkinoiden tuomio korkeamman korkotason muodossa. Tämä kokonaisuus on Suomen vahva etu – kaikki joutuvat sitoutumaan vastuulliseen talouspolitiikkaan.
    Suomelle on olennaista, että tässäkin järjestelyssä on vahva Kansainvälisen valuuttarahaston Imf:n osallistuminen. Imf:n vahva rooli on olennainen laatutakuu siitä, että järjestelmät ovat uskottavia. Lähdemme siitä, että pysyvän mekanismin pohjana toimii nyt käytössä oleva Euroopan rahoitusvakausväline.
    Suhtautumisemme eurooppalaisiin kriisitoimiin on rakentavaa, mutta on monia asioita, joita emme tule hyväksymään. Emme hyväksy Ervv:n todellisen lainakapasiteetin kasvattamista yli 440 miljardin euron. Emme myöskään tule hyväksymään yhteisvastuuseen johtavia ratkaisuja. Ongelmamaiden lainojen ostaminen jälkimarkkinoilta ei meille käy, koska siinä ollaan lähellä toisten maiden vastuiden kannettavaksi ottamista. Yhteisvastuulliset takuut eivät myöskään käy meille. Emme tue ajatusta yhteisistä eurobondeista, koska siinä myös hämärtyisi oikea vastuunkanto vastuullisesta talouspolitiikasta.

    Pankkien asema

    Kevään aikana tehtävien eurooppalaispankkien stressitestien tulee olla riittävän tiukkoja ja avoimia. Näin piilossa olevat riskit saadaan esille ja ongelmiin voidaan puuttua ajoissa. Lisäksi kaikkien jäsenvaltioiden on sitouduttava tarpeellisiin toimiin testeissä reputtaneiden pankkien osalta. Nämä lyhyellä tähtäimellä kivuliaat päätökset ovat kestävän talouskasvun perusta, kuten omasta pankkikriisistämme opimme. Samalla on käynnistynyt työ rahoitusmarkkinoiden laajemman taakanjaon kehittämiseksi. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat suunnitelmat rahoitusmarkkinoiden verotuksen kehittämiseksi aktiviteettipohjaisen veron tai transaktioveron pohjalta.

    Paavo Arhinmäki /vas: Vasemmisto ei hyväksy uutta pysyvää tukijärjestelmää eli niin sanottua Euroopan vakautusmekanismia. Se sitoisi suomalaiset vielä suurempiin uhkauksiin. Kriisi on näyttänyt meille vasta etupuolensa. Kun rahat on saatu Suomesta ulos kansainvälisille pankeille, kriisi näyttää takapuolensa. Sitä ei ole maksajan mukava katsella.
    Euroopan vakautusmekanismissa ei ole kysymys vain sadoista miljardeista euroista. Kyse on Euroopan unionin luonteen peruuttamattomasta muuttamisesta. Nyt ollaan Saksan ja Ranskan johdolla ottamassa konkreettisia harppauksia kohti liittovaltiota. Neuvottelupöydissä halutaan puuttua jäsenmaiden budjetteihin, eläkejärjestelmiin ja työmarkkinasuhteisiin.
    Euroopan unionille halutaan antaa oikeus puuttua Suomen budjettiin. Eduskunnan sijaan viimeisen sanan työttömyysturvasta tai lapsilisistä sanoisivat Brysselin herrat. Vasemmisto ei hyväksy tätä. Nämä linjaukset on tehtävä Suomessa, ja niistä on vastattava suomalaisten äänestäjien edessä.
    Pääministeri julisti muutama päivä sitten, että hänen puolueensa vastustaa tasaverotusta. Kokoomus osti varmaankin ainakin 100 000 eurolla ilmoituksia, jossa kertoivat, etteivät aja tasaverotusta. Samaan aikaan pääministerin hallitus on EU-neuvotteluissa linjannut, että verotuksen painopistettä pitää siirtää välilliseen verotukseen. Tasaverotusta yritetään tuoda EU:n kautta Suomeen.
    Neuvottelupöydissä pyritään myös puuttumaan työmarkkinasuhteisiin. Tuputetaan palkkamalttia ja vaaditaan muutoksia neuvottelujärjestelmiin. Kun työmarkkinajärjestöiltä viedään sopimusoikeus, ollaan pahimmanlaatuisessa pakkovaltiossa. EU-komission pyrkimykset puuttua jäsenvaltioiden palkka- ja eläkejärjestelyihin on ehdottomasti tuomittava.
    Myös ammattiyhdistysliike on noussut takajaloilleen. STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää totesi viime viikolla, että suomalainen ay-liike on hylkäämässä Euroopan unionin. Mäenpää totesi: ”Meillä on ollut käsitys, että Eurooppa perustuu eri arvoille kuin Yhdysvallat.” Hän jatkoi: ”Talouskriisiä on käytetty keppihevosena, jolla sosiaalinen Eurooppa halutaan lopullisesti työntää sivuraiteille.” Euroopan ammattijärjestöjä edustavan Eay:n pääsihteeri John Monks pitää vaarallisena, että komissio haluaisi määrittää yksittäisen jäsenvaltion eläkeiän tai verotuksen järjestämisen, puhumattakaan siitä, että komissio toimisi jonkunlaisena palkkapoliisina. (Ed. Laukkanen: Missä se kansainvälinen työväenliike on?)
    Kilpailukykysopimus

    Mari Kiviniemi/kesk: Käsittelyssä on myös euromaita koskeva kilpailukykysopimus, jossa euromaat sitoutuvat kasvua ja taloudellista vakautta vahvistaviin toimiin. Järjestely on avoin myös euroalueen ulkopuolisille, mutta se on erityisen tärkeä yhteisvaluutan jäsenille. Ajatus kilpailukykysopimuksesta lähti Saksan ja Ranskan aloitteesta helmikuun Eurooppa-neuvostossa ja sen sisältö on syntynyt Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan valmistelemana tiiviissä yhteistyössä Euroopan komission kanssa. Eduskuntaa on informoitu E-kirjeitse kahteen otteeseen.
    Kilpailukykysopimuksessa hahmotellaan julkisen talouden tasapainoa vahvistavia toimia ja eläkejärjestelmien kestävyyden parantamista. Tuottavuutta halutaan lisätä ja yritysten toimintaedellytyksiä parantaa. Samalla peräänkuulutetaan työn kannattavuutta ja palkkamalttia. Kilpailukykypakettiin on tässä salissa liitetty monenlaista mystiikkaa. On epäilty sitä, että Saksa ja Ranska vievät nyt EU:n suvereniteetin sekä sitä, että Suomi on antamassa unionille oikeuden päättää maamme budjetista tai eläkeiästä. Se ei muuten pidä paikkaansa.

    Jutta Urpilainen/sdp: Jäsenvaltioille esitetty kilpailukykysopimuksen luonnos on, pääministeri Kiviniemenkin mukaan, yksi osa maaliskuun huippukokouksen vakauspakettia. Sopimusluonnoksessa ehdotetaan muun muassa tavoitteita paikallisen sopimisen lisäämiseksi, julkisen sektorin palkkakehityksen rajoittamiseksi sekä – ehkä mikä häkellyttävintä – esityksiä tasaveroon siirtymiseksi. Luonnoksen mukaan tarvitaan sellaisia verouudistuksia, joilla työn verotuksesta siirrytään kulutusverotukseen.
    Me sosialidemokraatit kannatamme yritysverotuksessa yhtenäisiä periaatteita ja myöskin minimiverokantoja. Sen sijaan me torjumme kaikki yritykset oikeistolaisen veropolitiikan tarjoamisesta EU:n takaoven kautta Suomen kansalaisille. Puheet kulutusverojen nostamisesta ovat juuri sitä tasaverolinjaa, jota Suomessa on kokoomus jo pitkään ajanut ja jossa keskustakin on mukana kannattamassa arvonlisäverojen nostoa. Meidän linjamme tämä ei ole, emmekä me voi hyväksyä oikeistolaista kilpailukykysopimusta nykymuodossaan.

    Markku Uusipaavalniemi/ps: Tämä kasvusopimus, kilpailukykysopimukset, mitä nyt ollaan hahmottelemassa maaliskuun lopussa olevassa kokouksessa, ovat osa tätä vallansiirtoa, vaikka täällä muun muassa kahdella edellisellä suullisella kyselytunnilla pääministeri Kiviniemi ja valtiovarainministeri Katainen ovat muuta väittäneet. Maaliskuun lopun Eurooppa-neuvoston kokouksen taustapaperi kertoo olennaisen. Paperin on komission tiedonanto nimeltään ”Vuotuinen kasvuselvitys: EU:lle kattava ratkaisu kriisiin”. Tekstistä käy ilmi: Kasvuselvityksessä komissio määrittää kymmenen kiireellistä toimenpidettä, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava vuosina 2011 ja 2012. Liittovaltiokehitystä on vaikea kiistää.
    Maaliskuun lopun Eurooppa-neuvoston kokouksen taustapaperissa puututaan muun muassa eläkejärjestelmiin. Eläkeiän nosto on siellä yhtenä kohtana, vaikka se täällä salissa on moneen kertaan kiistetty. Myös tämän laman, joka ei vielä ole tosissaan Euroopassa puhjennutkaan, syntysyyt on ymmärretty väärin. Kyseessä on perinteinen luottokupla, 2 000 miljardia vuodessa euroalueella tuotiin likviditeettiä uusien luottojen kautta, ja sen jälkeen kun tämä on mahdotonta, edessä on rankat toimenpiteet, joista voisi selvitä vain lisäämällä likviditeettiä.

    Mari Kiviniemi/kesk: Kilpailukykysopimus on luonteeltaan poliittinen sopimus. Se ei siis merkitse sitä, että eläkkeitä tai palkkoja koskevat päätökset siirrettäisiin Brysseliin. Kaikki päätökset pysyvät kansallisissa käsissä, mutta paketti antaa suunnan, mihin euromaiden pitäisi yhdessä kulkea. (Ed. Tennilä: Paikalliseen sopimiseen!) Suomi ei ole siirtämässä kolmikantaan kuuluvia asioita kenenkään muun päätettäväksi. (Ed. Tennilä: Työreformi!)
    En tule Suomen edustajana Eurooppa-neuvostossa hyväksymään sellaista pakettia, jossa on Suomelle huonoja elementtejä tai josta puuttuu Suomelle tärkeitä asioita. Tätä tarkoitin alussa, kun sanoin, että voimme hyväksyä vain sellaiset ratkaisut, joiden arvioimme parhaiten turvaavan tavallisen suomalaisen talouden.
    Toivon oppositionkin tulevista vaaleista huolimatta kunnioittavan tätä hienoksi hioutunutta toimintatapaa. Neuvottelutavoitteiden julkinen riepottelu tekee Suomen edun puolustamisen erittäin vaikeaksi.
    Lopputulos

    Paavo Arhinmäki /vas: Brysselissä halutaan päättää Suomen eläkkeistä, palkoista ja budjetista. Hallituksen ja pääministeri Kiviniemen pitää puhaltaa EU:n huippukokouksessa peli poikki. Muuten perästä kuuluu, ja lujaa.

    Toimi Kankaanniemi/kd: Vakautuspakettiin sisältyy talouspolitiikkamme perusteiden ja itsenäisen päätösvaltamme kannalta ehdotuksia, jotka menevät syvälle kansalliselle tasolle kuuluvan suvereniteetin piiriin. Niiden luovuttaminen unionille merkitsisi liittovaltioistumista, jota emme voi hyväksyä. Suuret jäsenmaat ovat kaapanneet EU:ssa vallan ja sopivat asioista keskenään. Suomi kuulee sopimuksista ilmoitusasioina. Näin ei voi jatkua.
    Uskomatonta on sekin, että Italian pääministeri Berlusconi kävi Helsingissä vaatimassa muilta tiukkaa talouskuria, vaikka Italian oma talous on täysin kuralla. Kuka ottaa vakavasti Berlusconin vaatimukset? (Ed. Arhinmäki: Katainen!)

    Markku Uusipaavalniemi/ps: Lähin historiassa tätä suuruusluokkaa oleva tapahtuma, mikä minulle tulee mieleen ja minkä olen lukemien perusteella katsonut, on suuri lama 1930-luvulla. Ensin tuotiin ylilikviditeettiä merkittävästi markkinoille, sen jälkeen aloitetaan kiristystoimenpiteet, jotka aikaansaavat likviditeettipulan. Juuri sitä ollaan nyt euroalueella ja EU:ssa tekemässä.

    Vastine opposition kommentteihin

    Valtiovarainministeri Jyrki Katainen: Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa oli niin paljon asiavirheitä, että niihin pitää varmaan puuttua ihan erikseen, mutta en käytä siihen nyt aikaa. (Ed. Arhinmäki: Olisi reilua kertoa televisiossa!) – Pysykää vaan ihan housuissanne, ed. Arhinmäki. Me kyllä vastaamme. Pitää vaan tehdä se ihan huolella, että oiotaan ne kaikki asiavirheet, koska joku suomalainen voi saada täysin väärän käsityksen siitä, mistä on kysymys. Perussuomalaisten puheenvuorossa niin ikään oli aika paljon asiavirheitä.

    ——————
    Kannattaa huomata, että tämä on annettu pääministerin ilmoituksena jolloin asiasta vain keskustellaan.

    Tämän suuruusluokan asia olisi pitänyt antaa pääministerin tiedonantona tai selontekona, jolloin se olisi mennyt eduskunnan käsittelyyn.

    Samaa pääministerin ilmoitus-taktiikka on käytetty ennenkin EU-asioissa kuten eduskunnan sivuilta selviää.

    (0)(0)
  5. Riikka Söyring

    Valtiovarainministerit jatkavat EU:n talouspaketin valmistelua Brysselissä (14.03.2011, Rahoitusmarkkinat,Toiminta EU:ssa)
    http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20110314Valtio/name.jsp

    (0)(0)
  6. Riikka Söyring

    TIEDOKSI

    “Europarlamentaarikko Carl Haglund: ‘Kiviniemi johtaa harhaan’”
    14.3.2011
    STT

    “Europarlamentaarikko Carl Haglundin (r) mielestä pääministeri Mari Kiviniemen (kesk) ilmoitus siitä, että Suomi ei joudu kasvattamaan lainatakuitaan, on ristiriitainen ja outo.

    Haglund viittaa Kiviniemen puheisiin perjantaina Brysselissä järjestetyn euromaiden huippukokouksen jälkeen. Kiviniemi sanoi lauantaina lehdistötiedotteessaan, että euromaiden väliaikainen 440 miljardin vakausrahasto riittää eikä takuiden kasvattamiseen ole tarvetta.

    “On vaikea ymmärtää, että Kiviniemi todella sanoi mitä sanoi. Täällä Brysselissä yleinen käsitys on, että lainatakuita tullaan kasvattamaan kokouksen seurauksena,” Haglund sanoi.

    Vasemmistoliitto ilmoitti sunnuntaina tekevänsä välikysymyksen Suomen tuesta muille euromaille.
    “Kiviniemen lehdistötiedote on harhaanjohtava ja ymmärrän hyvin, että asiasta tehdään välikysymys.”
    “Brysselissä ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että perjantain päätös merkitsee sitä, että lainatakuut nousevat.

    Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen vastuu kasvaa.”

    Esimerkiksi Financial Times -lehti arvioi maanantaina, että euromaiden valtiovarainministerien odotetaan hyväksyvän lainatakuiden kaksinkertaistamisen korkeimman luottoluokituksen AAA-maissa. AAA-maita ovat Suomen ohella Saksa, Hollanti, Luxemburg, Ranska ja Itävalta.

    “Kiviniemen lausunto kaataa vain lisää vettä populistisen opposition myllyyn”, Haglund arvioi.
    Haglundin mielestä hallituksen pitäisi nyt olla selväsanainen ja selittää, miksi lainatakuita on kasvatettava.”
    (http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Europarlamentaarikko+Carl+Haglund+…)
    http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Europarlamentaarikko+Carl+Haglund+Kiviniemi+johtaa+harhaan/1135264580557

    ———–
    Välikysymys 6/2010 vp
    ¤

    Oppositiolta välikysymys

    Vasemmistoliitto (kansanedustaja Arhinmäki 1. allekirjoittaja) on jättänyt välikysymyksen maanantaina 14. maaliskuuta. Välikysymys koskee hallituksen kannanottoja Euroopan talouden vakauttamisneuvotteluissa.
    Välikysymykseen vastattaneen tiistaina 15. maaliskuuta pidettävässä täysistunnossa.

    Käsittelyaikataulu vahvistetaan myöhemmin.

    Lisätiedot:

    eduskuntatiedotus (09) 4321
    http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/1.htx?id=4053

    ¤
    Välikysymys 6/2010 vp
    Tarkistamaton versio 1.2 VK 6/2010 vp – Paavo Arhinmäki /vas ym.
    Hallituksen kannanotot Euroopan talouden vakauttamisneuvotteluissa

    Eduskunnalle

    Suomi on tukenut Euroopan vaikeuksiin joutuneita maita antamalla lainaa ja sen lisäksi ollut takaamassa väliaikaista Euroopan rahoitusvakausvälinettä.

    Viime viikonloppuna järjestetyssä kokouksessa oli esillä sekä Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV, englanniksi EFSF) että pysyvä vakautusmekanismi (EVM, englanniksi ESM).

    Pääministerin tiedotteen mukaan euromaat sopivat, että EU:n nykyinen rahoitusvakausväline (EFSF) muodostaa pohjan pysyvälle järjestelmälle (ESM). ESM:n on määrä tulla voimaan vuonna 2013. “Olemme yhteisesti sitoutuneet 440 miljardiin, mutta nyt voimme todeta, että tarvetta takuiden kasvattamiseen ei tällä hetkellä ole. Väline pystyy suoriutumaan tehtävästään nykyiseltä pohjalta. Tämä on meille keskeinen linjaus.”

    Pääministerin tiedote antaa tietoisesti sen kuvan, että hallitus ei euromaiden kokouksessa sitoutunut tuen lisäämiseen.

    Kuva muuttuu varsin toiseksi, mikäli on uskomista esimerkiksi Saksan liittokansleri Merkelin lausuntoihin ja kansainvälisten tietotoimistojen selostuksiin.

    Niissä nimittäin todetaan euromaiden sitoutuneen tilapäisen tuen (väliaikaisen rahoitusvakausvälineen) kasvattamiseen nykyisestä 250 miljardista eurosta niin, että se olisi myös reaalisesti 440 miljardia euroa.

    Kokousasiakirjassa tästä seikasta todetaankin: “Ennen EVM:n voimaantuloa Euroopan rahoitusvakausvälineen sovittu 440 miljardin euron suuruinen lainanantokyky asetetaan täysimääräisesti käyttövalmiuteen.” Sen sijaan tämän toteuttamisen tekniset yksityiskohdat jätettiin myöhemmäksi.

    Edelleen kokousasiakirjasta käy ilmi, että pysyvän tukimekanismin kooksi sovittiin reaalisesti 500 miljardia euroa. Siten tässäkin nykyinen reaalisesti 250 miljardin väliaikainen tuki kaksinkertaistuu.

    Kun pääministerin tiedote pyrkii korostamaan torjuntavoittoa tuen kasvattamisessa, niin ulkomaisista lähteistä syntyy varsin toisenlainen kuva eli sellainen kuva, että hallitus on sitoutunut kaksinkertaistamaan Suomen vastuut nykyisestä 8 miljardista.

    Kyse on suuresta uudesta tukisitoumuksesta samaan aikaan, kun toisaalta vaaditaan julkisen talouden säästöjä, jotka varmasti vaikuttavat niin kansalaisten palveluihin kuin etuuksiinkin.

    Hallituksen olisi tullut antaa eduskunnalle tiedonanto asiasta niin, että siitä olisi käynyt selkeästi ilmi, mihin hallitus haluaa Suomen sitoutuvan. Näin koko eduskunta olisi voinut ottaa kantaa uusiin miljarditukiin.

    Tässä yhteydessä on syytä todeta, että euromaiden kokouksessa oli esillä myös muita merkittäviä EU:n luonteeseen vaikuttavia kysymyksiä, mm. perussopimuksen muuttaminen.

    Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

    Euromaiden kokouksessa maamme sidottiin uusiin miljarditukiin toisten jäsenmaiden hyväksi, mistä seikasta hallituksen välittämä tieto kaiken lisäksi poikkeaa muualta saadusta tiedosta oleellisesti. Miten hallitus menetteli tukien suhteen euromaiden kokouksessa, ja miten hallitus aikoo menetellä Eurooppa-neuvostossa?

    Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011

    Paavo Arhinmäki /vas
    Annika Lapintie /vas
    Erkki Virtanen /vas
    Matti Kauppila /vas
    Martti Korhonen /vas
    Mikko Kuoppa /vas
    Pentti Tiusanen /vas
    Matti Kangas /vas
    Kari Uotila /vas
    Markus Mustajärvi /vas
    Veijo Puhjo /vas
    Esko-Juhani Tennilä /vas
    Minna Sirnö /vas
    Jaakko Laakso /vas
    Unto Valpas /vas
    Jyrki Yrttiaho /vas
    Merja Kyllönen /vas
    Marjaana Koskinen /sd
    Esa Lahtela /sd
    Bjarne Kallis /kd

    (0)(0)
  7. Ihmettelijä! Miten paljon sinun maailmankuvasi järkkyisi jos ei valtamedia olekaan ihan kaikessa totuudenmukainen ja – kuten eiisissä uutisissa ydinvoimalobbari Simon kunnanjohtaja Tavia loihe lausumaan ”Japanilaisilla on kyllä homma hallinnassa”. (Yhtä paljon on kuin sillä mustalaispojalla jonka hevonen kompastui ravikilpailuissa johtoasemassa pääsuoralla ja katoi kaikki kilpahevoset. Kun kärryt, ukot ja pöly oli laskeutunut, hän hehkutti heimoveljilleen:”Näittekö? En päästäny suittista irti ollenkaa!!”)
    Mitä IPU:un tulee, näyttäisi siltä, että prosentuaalisesti kaikkein oikeimpaan osuvaa asiaa tulee heiltä. + Uusiksen talouspoliitiset teesit persuilta. Olematta mitenkään uskovainen olen tullut tähän päätelmään. Uskotko sinä mm. globaalin lääkemarkkinoinnin ja yhden omistajan median vilpittömyyteen ja geenimanipulaation ruuassa takaavan sinun ja jälkeläistesi hyvinvoinnin. Jos valitset sen tien, se on sinun oma valintasi, mutta et voi myöhemmin väittää, ettetkö olisi tehnyt sitä tietoisesti.

    (0)(0)
    • Ihmettelijä?

      Taviahan vastaa omista puheistaan. En usko edelleenkään esimerkiksi Erkon vaikuttavan lehtensä sisältöihin. Totta kai lehdellä on oma linjansa, esimerkiksi Suomen EU-ratkaisussa selkeästikin. Mitä tulee geenimanipulaatioon en hyväksy sitä. sehän johtaa siihen, että agribisnes omistaa sadon. Näin siksi, että siemen voidaan manipuloida niin, että siitä kasvanut vilja ei idä ”seuraavassa polvessa”. Siemenen joutuu aina ostamaan uudelleen.. Pyrin ostamaan luomuruokaa ja mahdollisimman vähän E merkintöjä sisältävää ruokaa.

      (0)(0)
      • Sori, mutta Martti Valkonen on jo kavaltanut Erkon hallitsevan lehteä täysin ja valvovan sitä. Hän oli siellä töissä. Joten on enää turha tuota naurettavaa paskaa alkaa yrittämään. Mieti, miksi tällaisia medioita omistetaan ja mitä niillä tehdään. Katso sisältöä.

        (0)(0)
      • Et usko Erkon vaikuttavan lehtensä sisältöön, mutta sitten jo toisessa lauseessa ilmoitat että tottakai lehdellä on kanta EU-jäsenyyteen ? WTF ?
        Erkko ajaa poliittista agendaa, joka tulee suoraan pankkiirien suusta. Ihan perus jutkumedia.

        (0)(0)
        • Ihmettelijä?

          Täsmennys, kirjoitin huolettomasti. En yrittänytkään kieltä- tarkoitin siis sitä , että : totta – lehdellä on oma linjansa, varsinkin EU:n suhteen se oli selkeästi menossa liitoon. Lhden linjahan yleensä näkyy pääkirjoituksissa, tosi ei tässä lehdessä..
          turojuusolle ei minulla ole mitään sanomista- jutkumedia. Kukapa tuohon osaisi mitään sanoa.

          (0)(0)
  8. Toivottavasti tästä perustuslain ”uudistamisen” vaikuttavuudesta käydään ennen eduskuntavaaleja avoin keskustelu. Samoin toivon, että tästä hallituksen esityksestä HE 60/2010 ja Suomen kannalta merkittävän toimivallan ulkoistamisesta saadaan kaikkien eduskuntapuolueiden kannat esiin.

    Nythän ajan tasalla olivat vain vasemmistoliitto ja perussuomalaiset sekä kd:n kaksi kansan edustajaa, jotka äänestivät hallituksen esitystä vastaan.

    Se mitä tulee virallisiin tiedotusvälineisiin ja hallituspuolueisiin, niin niihin en tässä asia luota. Perustelen kantaani tällä Ylen uutisella ja keskusten entisen pääministeri Matti Vanhasen sanomisilla.

    http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2007/04/hallitusohjelma_ei_pyri_muuttamaan_perustuslakia_235339.html

    Kotimaa
    Etusivu > Kotimaa > Artikkeli
    Hallitusohjelma ei pyri muuttamaan perustuslakia
    julkaistu 22.04.2007 klo 20:32, päivitetty 30.10.2008 klo 18:34

    Kuva: Derrick Frilund / YLE

    Matti Vanhasen toinen hallitus vaikuttaa haluttomalta karsimaan presidentin valtaoikeuksia eduskunnan valvoman hallituksen hyväksi. Jatkuvan keskustelun aiheena ollut teema kuitataan hallitusohjelmalla vain lyhyellä maininnalla.

    Vanhasen hallituksen ohjelma tyytyy sanomaan perustuslain uudistamisesta kaksi lausetta: ” Arvioidaan vuonna 2000 voimaantulleen perustuslain toimivuutta. Perustuslain mahdollista muuttamista varten asetetaan parlamentaarinen ohjausryhmä.”

    Ohjausryhmään tulee epäilemättä edustus kaikista eduskuntapuolueista. Mahdollinen perustuslain muutos ehditään käsitellä kahdessa eduskunnassa vielä Tarja Halosen presidenttikaudella. Muutokset tulisivat voimaan vuonna 2012.

    Hallitusohjelma ottaa kuitenkin jo epäsuorasti kantaa valtaoikeuksiin ilmoittamalla, että presidentinvaalien ensimmäinen kierros siirretään tammikuun viimeiselle sunnuntaille ja toinen kierros pidetään kaksi viikkoa myöhemmin. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan jo vuoden 2012 vaaleissa. Hallitus ei siis näytä kannattavan eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitisen ajatusta presidentinvaalien siirtämisestä eduskuntaan.

    Hallitusohjelmassa otetaan kantaa myös eduskuntavaalien ajankohtaan. Vaalit on tarkoitus siirtää maaliskuulta huhtikuun kolmanneksi viikonlopuksi. Ohjelma ei tosin selkeästi kerro, toteutetaanko uudistus jo ensi vaaleissa vai vasta vuonna 2015.

    YLE Uutiset

    (0)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*