Yle myötäilee poliisiylijohtajan tavoitteita viranomaisten arvostelun kriminalisoimiseksi

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen tunnetaan parhaiten sotkeutumisestaan politiikkaan, joka on näkynyt räikeänä puuttumisena oppositioliikkeiden ja toisinajattelijoiden toimintavapauksiin. Näistä tapauksista tunnetuin lienee Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) kieltoprosessi, joka lähti liikkeelle Poliisihallituksen johtajan Seppo Kolehmaisen vaatimuksesta. Koska kyseisen sortotoimen hämäristä taustoista on vaiettu, eräät yhteiskuntakriitikot ovat epäilleet, että Kolehmaiselle annettiin vain kasvot manööverille, jonka taka-alalla häärivät EU-agendaa palvelevat suomalaispoliitikot.

Joka tapauksessa Kolehmaisella on taipumusta vehkeilyllään rikkoa jatkuvasti vallan kolmijako-oppia. Hänen johdollaan poliisi on insitituutiona alkanut haalia itselleen valtaa, joka on kuulunut perinteisesti lainsäädäntö- ja tuomiovallalle. Esimerkiksi Pohjoimaista Vastarintaliikettä vastaan nostetun kanteen takana ei ollut syyttäjälaitos vaan Poliisihallitus. 
Oma lukunsa ovat Kolehmaisen viimeisimmät sekoilut al-Holin Isis-taistelijanaisten ja näiden lasten päästämisessä Suomeen. Hänestä on tehty oikeuskanslerille ainakin kaksi kantelua virkamiehen valehtelusta eduskunnalle. Asiakirjavuodot nimittäin paljastavat, että Kolehmainen on allekirjoittanut salaisen asiakirjan, jonka tavoitteena oli järjestää Isis-taistelijoiden vaimot ja lapset palautuslennolle Suomeen. Näin syvä yhteistyö punavihreän hallituksen kanssa kertoo tietenkin sekä Kolehmaisen omista puoluepoliittisista preferensseistä että tämän kykenemättömyydestä pitää näppejään erossa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) poliittisesta suhmuroinnista.

Tällaisella ansioluettelolla Kolehmainen katsoo kuitenkin olevansa oikeutettu ripittämään sananvapauttaan käyttäviä suomalaisia. Tänään tulleessa Yle TV1:n Ykkösaamussa Kolehmainen saarnasi ainaista virttään ”virkamiesten maalittamisesta” ja ”vihapuheen” lisääntymisestä. Ylen verkkosivuilta löytyvässä jutussa Poliisiylijohtaja Kolehmainen huolissaan maalittamisesta: Pelko voi vaientaa jopa tuomareita, sadat poliisit harkinneet alanvaihtoa Poliittisen poliisin (PolPo) ykkösnyrkki yrittää ruikutuksellaan kerätä virkamiesgangstereilleen sääliä, jotta  jo nyt häpeällisesti typistetty sananvapaus saataisiin karsittua olemattomiin:

– Pahimmillaan maalittamista on saatettu kohdentaa niin, että virkamies luopuu virkatehtävistään. Syyttäjä ei enää lähde syyttämään näissä tapauksissa, tai pahimmillaan tuomari ei lähde tuomitsemaan, Kolehmainen sanoi.

Tällaiseen puolitotuuteen ei voi suhtautua muulla kuin vasemmistopoliitikon suosimalla sutkautuksella: paskapuhetta! Kolehmaisen puoluetausta ei ole tiedossa, mutta projisoinnin käyttäminen viittaa vahvasti vihervasemmistolaiseen mentaliteettiin. ”Faktantarkastajien” sylttytehtaalta yleiseen kielenkäyttöön juurrutetulla uudistermillä maalittaminen halutaan valtamediassa viitata vain alamaisten virkamiehille antamaan suoraan palautteeseen. Tosiasiassa paljon yleisempää ”maalittamista” ovat juuri syyttäjien politisoituneet toimet tavallisia nettikirjoittajia ja populistipoliitikkoja vastaan. Virkamiehiin kohdistuvaa, usein vielä täysin perusteltua kritiikkiä  huolestuttavampaa on kansanvallan kannalta esimerkiksi se, että maastamme löytyy valtakunnansyyttäjä, joka käyttää ideologisten mieltymystensä mukaisesti mielivaltaa ketä tahansa kansalaista vastaan. Lakien tarkoitus on suojella tavallisia kansalaisia, eikä niitä mielivaltaisesti käyttäviä kansanvihollisia!
Ylen verkkosivujen Kolehmainen-uutisesta vastannut pahamaineinen multikulti-propagandisti Anniina Wallius ei malta olla tuomatta omia näkemyksiään juttuun. Tämän hän tekee vaivihkaa tunnettujen tosiasioiden varjolla:

Tuorein julkisuuteen tullut tapaus poliisin henkilökohtaisesta roimimisesta sosiaalisessa mediassa on perussuomalaisten kansanedustajan Ano Turtiaisen Twitter-viesti.

Siinä hän nimitti ylikomissario Jari Taposta ”munattomaksi nillittäjäksi” tämän kirjoitettua sananvapauteen kuuluvasta vastuusta.

Taponen on tehnyt rikosilmoituksen. Kolehmainen kertoo kuulleensa monilta muilta poliiseilta, etteivät he tee ilmoituksia, koska eivät halua antautua tai saattaa jopa perhettään entistäkin pahemmin maalittamiskohteeksi.

Toimittaja viestii, että ikään kuin koko juttu olisi pääpiirteissään tässä. Päältä päin katsoen moni huoleton lukija varmaan otaksuu näin, sillä hänelle ei ole avattu tapauksen yhteiskunnallisia ja poliittisia ulottuvuuksia, jotka ylipäätään tekivät rikosilmoituksen mahdolliseksi. Jälleen kerran emeritus professori Timo Vihavainen löysi case Taposesta sarkastisesti totuuden jyvän, joka on ollut valtamedialla koko ajan tahallaan kadoksissa:

Uusimmasta Suomen Kuvalehdestä huomaan, että siellä kolumnisti kirjoittaa otsikolla Solvaaminen on painostusta. Tämän yllättävän johtopäätöksen näyttävää oikeuttavan muutama letkautus, eritoten erään kansanedustajan eräästä aikuisesta poliisikomisariosta twitterissä käyttämä nimitys munaton nillittäjä.

Kirjoittaja pitää absurdina uutisoida somehäirintää – ilmeisesti juuri tällaista –yksittäisten henkilöiden välisenä nahinana. Tänä aikana näet lukuisat tutkimukset osoittavat vihapuheen isoksi demokratiaongelmaksi.

Asiantuntijaryhmä kuulukin vaatineen poliitikoilta päättäväisiä toimia ongelmaan puuttumiseksi. 

Somehäirinnän uutisoiminen henkilöiden välisenä nahisteluna palvelee kirjoittajan mielestä tätä agendaa, koska se hämärtää vihapuheen mieltämistä yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. 

Tällöin kuulemma hämärtyy, että häirintä… on vallankäyttöä, jossa joitakin henkilöitä ja näkemyksiä pyritään vaientamaan… 

Kyllähän se ilmeiseltä näyttää, että liikkeellä nyt on kovasti halua vaientaa joitakin mielipiteitä ja ettei asiassa liiemmin keinoja kaihdeta. Jopa yleinen syyttäjä (!) on kuin onkin onnistuttu mobilisoimaan asiaan mukaan ja näyttää ihan siltä, kuin asialle haluttaisiin nyt vielä antaa tieteenkin siunaus.

Sekä Ylen Ykkösaamu ja siitä jutun kirjoittanut Anniina Wallius edustavat esivallalle nöyrää tiedonvälitystä. Kolehmaista ei haasteta politikoinnistaan ja töppäilystään mitenkään. Päinvastoin, Wallius myötäilee hänen kantaansa sananvapauskysymyksessä. Kun poliisiylijohtaja puhuu ”vihapuherikoksista”, joita Suomen laki ei edes tunne, toimittaja Wallius kirjaa sen juttuunsa sellaisenaan ilman välihuomautusta:

Vihapuherikosten muuttaminen asianomistajarikoksista yleisen syytteen alaisiksi helpottaisi, mutta sekään ei olisi koko ratkaisu, Kolehmainen arvioi. Lakimuutos on oikeusministeriössä harkittavana, hän kertoi.

Omana henkilökohtaisena mielipiteenään hän sanoi, että rikoslakeja ei tarvittaisi lainkaan, jos ihmiset osaisivat kunnioittaa toistensa ihmisarvoa.

Kommentista käy selväksi, että poliisiylijohtaja ei pidä suomalaisia kansalaisina vaan alamaisina, joiden toimintaa pitää yhä tiiviimmin valvoa ja jos mahdollista, sanktioida vielä nykyistäkin ankarammin. Toisin sanoen alamainen on Kolehmaiselle aina potentiaalinen rikollinen ja rikoksista inhottavin on hegemonisen valtakoneiston väärinkäytösten esilletuominen.

Puhuessaan Ruotsin katastrofaalisista rikostilastoista poliisiylijohtaja tyynnyttelee kansaa väittämällä länsinaapurin tilanteen olevan täällä vältettävissä. Mitään konkreettisia keinoja Kolehmainen ei kuitenkaan esitä, ei edes sitä helpointa kuten kehitysmaalaisten maahanmuuton tukkimista ja maassa olevien ulkomaalaisrikollisten karkottamista.

Hervottoman haastattelun kruunaa Kolehmaisen lopussa esittämät toimenpide-ehdotukset kutsumattomien kehitysmaalaisten ”kotouttamiseksi”. Päästessään vapaasti politikoimaan, poliisiylijohtajan jutut lähtevät välittömästi laukalle:

Hän pitää Suomessa ongelmana muun muassa sitä, että maahanmuuttajien pääsy töihin kariutuu tiukkoihin kielitaitovaatimuksiin, jolloin he jäävät ulkopuolisiksi ja mahdollisesti alttiiksi rikollisryhmien houkutuksille. 

Hän sanoo ymmärtävänsä, että suomen tai ruotsin taito on keskeinen integraation väline ja se on ollut ennakkoedellytys myös työpaikalle, mutta nyt systematiikkaa kannattaisi hänen mielestään kääntää. 

Kielen oppiminen on edelleen erittäin tärkeää, mutta Kolehmaisen mielestä töihin voisi päästä nykyistä helpommin ja kieliopinnot käydä sen jälkeen työn ohessa. 

– Työhön nopeasti, ja sillä tavoin rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa.

Jokainen ymmärtää puheen kontekstista ettei poliisijohdon moderni apparatsikki tarkoita maahanmuuttajalla Ruotsista tullutta ohjelmistosuunnittelija Håkania tai Saksasta työn perässä saapunutta koneinsinööri Jürgeniä, vaan afrikkalaisperäistä, todennäköisesti laittomasti maassa oleskelevaa ammattitaidotonta vapaamatkustajaa. Tervejärkisille on ajatuksenakin sietämätöntä, että henkilöillä joilla ei ylipäätään ole mitään asiaa Suomeen, yritetään viranomaisten toimilla juuruttaa maahamme. Tuo joutoväki pitäisi välittömästi palauttaa Schengen-alueen ulkopuolelle, mieluiten kotiseuduilleen, jossa pippuri kasvaa. 

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Vihapuhepoliisi.png


On pöyristyttävää, että poliisiylijohtaja ehdottaa taustoiltaan varmentamattomille muukalaisille vielä ohituskaistaa työelämään ikään kuin Suomessa ei olisi jo omasta takaa kotoperäisiä työntarvitsijoita! Viranomaisten pitäisi suojella suomalaisia, mutta Kolehmaisen puheenvuorosta päätellen poliisia kiinnostaa lähinnä vain ulkomaalaisten hyvinvointi. Varsinkin poliisijohto kantaa neuroottista huolta siitä, etteivät kaikki suomalaiset suhtaudukaan valtiojohdon ja viranomaisten vieraskoreuteen ilolla ja kutsuvat sitä siksi vihapuheeksi, josta pitäisi saada vapausrangaistus.

Yle Watch

Alkuperäinen artikkeli:  Yle Watch: https://ylewatch.blogspot.com/2020/02/yle-myotailee-kun-poliisiylijohtaja.html

10 kommenttia

  1. Näissä vihapuhe-, kiihotus-, ja maalitus-nimikkeissä on nähtävissä Frankfurtin kulttuurimarxistisen filosofian vaikutusta oikeusfilosofiseen ajatteluun. Kulttuurimarxistit luopuivat reaalitodellisuuden käsitteestä ja korvasivat sen ihmisten kollektiivisessa tietoisuudessa rakennettavilla, ilmentyvillä ja ylläpidettävillä sosiaalisilla ajatuskonstruktioilla. Kriittisen teorian kehittelijät ajattelivat, että yhteistä todellisuutta muodostetaan ts. konstruoidaan ja ylläpidetään ensisijaisesti kielen ja puheen avulla. Tästä suuntauksesta ovat syntyneet sellaiset ajattelumallit, että vaikkapa sukupuolittunut kieli pitää yllä patriarkaalisia rakenteita. Näitä rakenteita kulttuurimarxistit pitävät vanhanaikaisina ja pyrkivät kritisoimaan ja purkamaan niitä dekonstruktion avulla. Dekonstruktio on mm. jälkistrukturalistisen ranskalaisfilosofi Jacques Derridan kehittämä kriittinen lukutapa.

    Perinteinen oikeusfilosofia on rikostuomioissaan nojannut vahvasti reaalisen ja fyysisen evidenssin olemassaoloon tuomion perusteeksi havaitun rikoksen kriteerinä. Pelkkä intentio tai motiivi tehdä rikos ei riitä rikostuomion perusteeksi. Vasta pitkälle viedyt suunnitelmat ja valmistelut voisivat riittää tuomioon, vaikka mitään konkreettista vahinkoa ei vielä olisi aiheutettu. Näissäkin syyttäjällä on vahva toteennäyttämisvelvollisuus.

    Vahvasti informaatioon ja sen levittämiseen nojaava nykyaika on kuitenkin muuttanut tilannetta. Vahingoittamaan pyrkivän eli vihaan perustuvan intention esilletuonti tietoverkossa päätyy monien tietoon ja teoriassa se voi toimia yllykkeenä reaaliseen toimintaan vihan kohteen vahingoittamiseksi. Vihapuheesta ja maalittamisesta vouhottavat tahot ovat sikäli oikeassa, että vahvan vahingottamispyrkimyksen osoittaminen nimeltä mainitun tai tiettyyn etnisyyteen kuuluvan henkilön suhteen on infromaatioaikakaudella vahingollisempaa kuin joskus ennen, jolloin tieto ei kovinkaan helposti levinnyt kansalaiselta toisille.

    Pelko haitallisen informaation leviämisestä yhdistettynä jälkisrukturalistiseen maailmankuvaan on luonut uudenlaisen oikeusfilosofian, jossa pelkkä negatiivinen puhe voidaan tulkita rikolliseksi toiminnaksi vailla osoitettavaa evidenssiä mihinkään rikolliseen tapahtumaan. Pelkkä olettamus tai tulkinta siitä, että ilmapiiri (puheella muokattu todellisuus) on muuttunut otollisemmaksi esimerkiksi tiettyjen henkilöiden tai ihmisryhmien vainoamiselle, riittää. Tämä voi riittää perusteeksi rikosepäilyyn ja tutkinnan aloittamiseen. Jopa itse rikostutkinta ja sen perusteella annettava tuomio voi jättää reaalisen vahinkoevidenssin täysin huomiotta. Myös syytetyn täsmällinen aikomus ja motiivi voidaan jättää huomiotta. Pelkkä olettamus siitä, että jotain ikävää voi tapahtua, riittää. Edes todennäköisyyksiä ei tarvitse pohtia sen enempää. Rikosnimike on siis puheella kollektiivisesti muodostetun todellisuuden jonkinlainen vaurioittaminen. Ollaan toimittu virallista ja valtiovallan suosimaa propagandaa vastaan. Kyseessä on siis vastapropagandan levittäminen ja rikos on 100% poliittinen. Tämä on tyylipuhdas totalitaristisen valtion oikeusfilosofinen tulkinta.

    Plusääni(6)Miinusääni(2)
  2. A video presentation of The Finnish Reservists’ Association

    Missä nämä herrat ovat vai ovatko suostuteltu vapaamuurareihin? Mitään muuta selitystä ei ole! Vittuaku tollasella reserviliitolla tekee jos ei puolusta maatansa vai ovatko pää johtajat/jäsenet ruvenneet vapaamuurareiksi?

    Vähiinmenee toivo!!

    Plusääni(2)Miinusääni(0)
  3. Muutama poiminto Ylewatch-blogistin artikkelista ”EUROOPPA JA AMERIKKA HYVINVOINNIN METSÄSTÄJIEN KOHTEENA”:

    ”Kolmannen maailman hyvinvointisaalistajaa ei voi moittia häikäilemättömästä oman edun tavoittelusta, sillä se ei ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa. Jos länsimaissa olisi toimiva demokratia, yhdessäkään maassa ei elätettäisi kehitysmaiden käenpoikia. Sitä kuitenkin tapahtuu koko ajan ja syynä on se, että poliitikot, virkamiehet ja lainkäyttäjät eivät noudata kansalaisten enemmistön syvintä tahtoa, vaan käyttävät valtaansa 2000-luvun kommunismin toteuttamiseen.

    PUNAVIHREIDEN MIEHITTÄMÄ VALTAMEDIA [https://vapaasana.net/2011/08/28/neuvostorahoilla-tuotettiin-vasemmistolainen-toimittajakunta-suomeenkin/] on samassa juonessa poliittisen eliitin kanssa. Media pehmittää ja syyllistää kansaa, jotta maahamme voitaisiin tuottaa lisää kutsumattomia elintasopakolaisia primitiivisistä kulttuureista. Yksi tapa syyllistää kansalaisia on kuvata Suomi maana, joka ei toteuta pienen kalergisen EU-eliitin määrittämiä länsimaisia arvoja™. Tähän propagandastrategiaan kuuluu Ylen tuore uutinen Afgaaniturvapaikanhakijoita tulee Ranskaan Suomesta – ”Täällä minua kuunnellaan, Suomessa ei edes yritetty auttaa”, kertoo 19-vuotias Rahimi.

    Heti agendauutisena alussa Pihtiputaan mummolta halutaan heruttaa kunnon kyyneleet:…

    Rahimi kertoo saaneensa Ruotsista kymmenen kielteistä turvapaikkapäätöstä, joten on selvää, ettei hän ole suojelun ja turvapaikan tarpeessa…

    Niin sanotut ihmisoikeusjuristit ovat todennäköisesti pitäneet oikein yksityisluennot Rahimille, sillä hän on kommenttiensa perusteella erittäin tietoinen ”oikeuksistaan” ja varsinkin lakien porsaanrei’istä. Ylipäätään koko länsieurooppalainen lakimieskunta näyttää suurelta osin olevan petoksellinen ammattikunta ajaessaan mieluummin muukalaisten kun kantaväestön (joka maksaa lakimiestenkin palkat) asiaa:…

    Valkoisten poikkeuksellinen empatiakyky ja sokeus omaa intressiä kohtaan on ymmärretty jo melko pitkään muissa, paljon itsekkäämmin ajattelevissa populaatioissa. Myös valkoisten kulttuurissa toimivat vaikutusvaltaiset marxilaiset tietävät tämän, jonka vuoksi he puskevat mielellään juuri naisia kansanvallan väärinkäyttäjiksi nopeuttaakseen dystopiansa toteutumista. Jo biologiansa vuoksi naiset ovat erityisen herkkiä kolmannen maailman holtittomasta väestönkasvusta nousevalle hädälle ja värillisten pyhitetylle uhriasemalle…” [Suomen punavihreä FEMINISTI-hallitus!]

    Koko artikkeli: http://ylewatch.blogspot.com/2020/02/eurooppa-ja-amerikka-hyvinvoinnin.html

    Plusääni(2)Miinusääni(0)
  4. Ei nyt juuri liity artikkeliin, mutta kukapa olisi arvannut ketä tämän viruksen takana tod näk olivat:

    In a recent conversation I was having with a friend of mine who is also fully red pilled on the JQ, I was reminding him of the record of Israel with regards to their research into the development of a biological weapon that could be used to target and exterminate Palestinians and Arabs, but not harm jews. One of the obstacles that arose, however, was that jews and Arabs and Palestinians are so closely alike, genetically – that – at least as of the date of this article (1998), Israel was unable to development a bioweapon that would render jews immunity.

    I’ve been waiting patiently to see a jewish sounding name pop up in these coronavirus related news articles, and finally, now here we are: Charles Lieber.

    http://www.ihr.org/jhr/v17/v17n6p24_Weber.html

    Israel is Developing ‘Ethnic Bomb’ for Growing Biological Weapons Arsenal

    “Further charged was Dr Charles Lieber, the head of Chemistry and Chemical Biology Department. It is alleged that Dr Lieber, despite working on a grant which specifically rules out having foreign interests, had, since 2011, been working as a “Strategic Scientist” at Wuhan University of Technology (WUT), in the city where the Corona virus began. “

    Plusääni(2)Miinusääni(0)
  5. Elfgren, Kolehmainen, Taponen — hiljaiseksi vetää. Yhteiskuntamme on nyt siinä tilassa että olemme kuin romahtaneeseen luolaan vangiksi jäänyt ihminen, joka voi selvitä viikon tai pari juomalla omaa virtsaansa ja syömällä omaa ulostettaan. Juuri tätä ilskottavaa regurgitaatiota; kierrätystä on täynnä politiikamme, mediamme ja yhteiskuntamme. Tuho on vääjäämätön pelastuksemme.

    Plusääni(1)Miinusääni(0)

Kirjoita kommentti

Pakolliset kentät on merkitty *

Kotimaa

Ulkomaat