”Holokausti oli toisen maailmansodan traagisin tapahtuma. Saksalaisten hallitsemilla alueilla asui neljä miljoonaa juutalaista, joista kuusi miljoonaa murhattiin. Sodan jälkeen heitä oli jäljellä enää viisi miljoonaa.”

Nicholas Kollerstrom

Ihonalainen rasvakerros on helposti havaittavissa. Siitä pääsee useimmiten eroon liikunnalla ja täsmäjumpalla. Sisäelinten ympärillä olevaan viskeraalirasvaan ei pääse yhtä helposti käsiksi, koska sitä ei välttämättä huomaa.

Viskeraalirasva ei näy, mutta tuntuu

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,47
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Ihonalainen rasvakerros on helposti havaittavissa. Siitä pääsee useimmiten eroon liikunnalla ja täsmäjumpalla. Sisäelinten ympärillä olevaan viskeraalirasvaan ei pääse yhtä helposti käsiksi, koska sitä ei välttämättä huomaa.

Hoikallakin ihmisellä voi olla liikaa rasvaa kehossaan. Sitä vain ei voi silmin todeta. Samoin kuntoilijalla, jonka ruokavalio saattaa sisältää paljon synteettisiä lisäravinteita ja kehoon on kertynyt mahdollisesti jopa raskasmetalleja, kuten esimerkiksi titaanidioksidia, jota käytetään kapseleitten väriaineena, voi kantaa mukanaan turhaa rasvaa. Tämä sisäelimien ympärille kertynyt rasva on viskeraalirasvaa.

– Ruokavaliolla ja pitkäkestoisella liikunnalla viskeraalirasvaa voidaan estää ja poistaa, kertoo  diplomiravintoterapeutti Hanna Huttunen.

Hetkellinen hätävara

Sisäelinten ympärille kertyvää rasvaa on jokaisella. Se on tarkoitettu hetkelliseksi vararavinnoksi. Paljon sokeria käytettäessä sitä ei käytetä, vaan rasvaa kertyy kaiken aikaa lisää. Hanna Huttusen mukaan länsimainen ruokavalio höttöhiilihydraatteineen ja sokereineen lisää viskeraalirasvan kerääntymistä jopa siinä määrin, että jopa niin kutsuttua rasvamaksaa esiintyy yhä nuoremmilla ja lisääntyvässä määrin. Ennen rasvamaksaa pidettiin alkoholistien sairautena. Pitkälle edenneenä rasvamaksa saattaa johtaa maksakirroosiin, jossa maksa kutistuu ja sen toimintakyky heikkenee olennaisesti.

– Jos ravinnossa on runsaasti esimerkiksi lisäaineita, maksan tehtävä on puhdistaa ne pois elimistön  toimintoja häiritsemästä. Elimistö varastoi haitalliset aineet lähimpään rasvakudokseen. Kun solujen glukoosivarastot ovat täynnä, elimistö varastoi energian kehoon rasvana.

Vaarana insuliiniresistenssi

Runsas sokerin ja helposti sokereiksi muuttuvien ruoka-aineiden käyttö altistaa insuliiniresistenssille.

– Insuliiniresistenssillä tarkoitetaan tilaa, jossa haima tuottaa insuliinia, mutta sen teho on heikentynyt. Maksa tuottaa ja vapauttaa glukoosia liikaa ja siksi verensokeri nousee.

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Matti Tolosen mukaan insuliiniresistenssi saattaa herkistää heikentyneelle sokerinsietokyvylle, verenpainetaudille ja tulehduksille.

– Tämä lisää myös metabolisen oireyhtymän, aikuistyypin diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä, Hanna Huttunen lisää.

Asiantuntijoiden mukaan insuliiniresistenssi saattaa altistaa myös Alzheimerin taudille, sillä se aiheuttaa solujen mitokondrioiden vaurioitumista. Vyötärönseutuaan kannattaa tarkkailla, sillä se kertoo myös sisäelinrasvan kertymisestä. Jos miesten vyötärönympärys ylittää 100 senttiä ja naisten 84 senttiä, on painon pudotus tähdellistä.

Fruktoosi imeytyy nopeasti

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan fruktoosi muuntuu helposti sisäelinrasvaksi, helpommin kuin ruokosokeri.

– Glukoosifruktoosisiirappi on einesteollisuudessa kovin tavallinen ainesosa, sitä on lisätty melkeinpä kaikkeen mahdolliseen, Hanna Huttunen kritisoi ruokateollisuutta.

Hanna Huttusen kritiikiltä ei säästy myöskään monen mielestä terveelliset hede1mätäysmehut, joista on suodatettu kuidut pois. Tämän prosessin seurauksena sokeri imeytyy nopeammin, joka taas lisää maksan työtä.

– Kaikki tuoremehut tulisi laimentaa ja jos tekee itse tuoremehua, on hyvä nauttia myös hedelmäliha. Kuidut hidastavat sokerin imeytymistä.

Happamuus aiheuttaa ongelmia

Einekset Hanna Huttunen jättäisi mahdollisimman vähiin niiden sisältämien turhien lisäaineiden ja ravintoköyhyyden takia.

– Lihajalosteet, alkoholi ja sokerit esimerkiksi lisäävät elimistön happamuutta ja rasvakudos on paikka, johon keho varastoi liikaa happamuutta.

– Osteoporoosi on mielestäni happamoitumissairaus, sillä raffinoidut elintarvikkeet lisäävät kehon happamuutta. Sokerit ja monet lisäaineet, esimerkiksi fosfaatit, ryöstävät kehon emäksisiä mineraaleja ja estävät niiden imeytymistä. Huttunen kertoo, että happoylijäämäisen ruokavalion  aineenvaihduntatuotteitten neutraloiminen kuluttaa elimistön mineraalivarastoja, muun muassa luustoa.

– Tämä selittää esimerkiksi selittämättömät lihas kivut ja osteoporoosin silloinkin, kun ihminen käyttää runsaasti maitotaloustuotteita.

Osteoporoosi kansantauti

Hanna Huttusta kauhistuttaa nykyinen kehitys, jossa osteoporoosia sairastavat jo murrosikäiset tytöt ja pojat.

– Isona syynä ovat limut, light- ja energiajuomat sekä ruokavalio, jossa ei ole juuri lainkaan vihreää tai värikkäitä kasvikunnan tuotteita, joista elimistö saisi aineenvaihduntatuotteina emäksisiä mineraaleja happamuutta neutraloidakseen. Esimerkiksi mehuissa ja jäätelöissä voi olla kolmea laatua sokeria. Myös ulkoilun ja hapen puute ovat syyllisiä.

Liikunta poistaa happoja

Emäsvoittoisen ruokavalion ohella liikunta auttaa eliminoimaan elimistön liiallista happamuutta.

– Liikunnan myötä happoja poistuu elimistöstä sekä hien, että uloshengitettävän ilman mukana, Hanna Huttunen kertoo. Ilman liikuntaa hapot pois tuvat ainoastaan munuaisten kautta ja virtsasta voi tulla niin hapanta, että se aiheuttaa samankaltaista kirvelyä kuin tulehdus.

Hanna Huttusen mukaan normaalia happamampi kyynelneste voi aiheuttaa kroonista ärsytystä silmiin ja hapan sylki lisää raskasmetallien (elohopea) liukenemista hampaitten amalgaamipaikoista. Erittäin raskaat urheilusuoritukset ja fyysinen uupumus happamoittavat elimistöä tuottamalla maitohappoa. Maitohapon tuotanto käynnistyy, kun aineenvaihduntaan käytettävän hapen määrä on riittämätön.

– Siellä, missä happamuutta esiintyy eniten, esiintyy myös kipua, Huttunen muistuttaa.

Ostopäätökset uusiksi

Liiallisen rasvan kertymisen sekä sisäelimiin että ihon alle voi välttää jättämällä raffinoidun, prosessoidun ja ravintoköyhän ravinnon ostamatta.

– Tulee myös nauttia riittävästi kylmäpuristettuja öljyjä ja mahdollisesti luomuvoita. Prosessoidut rasvat on jätettävä pois, Hanna Huttunen painottaa.

Kirurgi, ortopedi ja traumatologian erikoislääkäri Antti Heikkilä leimaa rypsi-, auringonkukka- ja soijaöljyn kelvottomiksi ihmisravinnolle, sillä niissä on arakidonihapoksi muuttuvaa linolihappoa.

– Todellinen pahis on arakidonihappo (AA). Elimistö valmistaa itse arakinodihappoa linolihaposta, jotka molemmat ovat omega-6-rasvoja. Elimistö tarvitsee näitä rasvoja, mutta liika on haitallista, muistuttaa Antti Heikkilä blogissaan.

Hanna Huttunen on samoilla linjoilla ja kertoo arakinodihapon lisäävän tulehdusriskiä viskeraalirasvakudoksessa.

– Viskeraalirasva härskiintyy nopeasti. Näin siihen syntyy tulehduspesäkkeitä. Se puolestaan saattaa aiheuttaa jopa masennusta.

Ravintoterapeutin mukaan tulehdus hidastaa aineenvaihduntaa, mutta ei välttämättä nosta veren CRP-arvoja.

– Olo vain on puolikuntoinen, kuin olisi hiekkaa elämän ladulla, Huttunen kuvailee.

Tulehdukset pois

Tulehduksen hoitoon ravintoterapeutti Hanna Huttunen kertoo suosittelevansa antiinflammatorista ruokavaliota, eli karsitaan pois tulehdusherkkyyttä lisäävät aineet. Lisätään antioksidantteja, hyviä rasvahappoja, kuten omega-3-rasvahappoja, D-vitamiinia ja jätetään sokerit ja valkoiset jauhot pois.

Ruokavaliolla saadaan Huttusen mukaan tulehdukset kuriin, sillä viskeraalirasva reagoi ruokavalioon nopeammin kuin ihonalainen rasva.

– Helpoimmin saa tuloksia vaikkapa vaihtamalla valkoisen leivän täysjyväleipään, jota sitäkin vain kohtuudella. Eikä saa unohtaa vihreitä kasviksia, Hanna Huttunen muistuttaa.

Huttusen mukaan liiallinen sokereitten ja einesproteiinien käyttö lisää kehon happamuuskuormitusta.

– Happamuuden lisääntyessä rasvanpoltto hidastuu.

Pese kroppa sisältä päin

Merilevä on Hanna Huttusen mukaan hyvä elimistön puhdistamiseen.

– Mutta tuotteen alkuperän kanssa pitää olla tarkkana, hän muistuttaa.

Merilevä imee niin hyvät kuin huonotkin aineet ympäristöstään, mikä tarkoittaa sitä, että joidenkin alueiden levät voivat sisältää jopa raskasmetalleja. Makean veden levä spirulina sisältää yli 100 erilaista ravintoainetta.

– Viherjauheet ja viherpuristeet ovat hyviä antioksidanttilähteitä, samoin kasvikset ja marjat.

Hanna Huttunen puhuu luomulaatuisten elintarvikkeiden puolesta. Niitä ostaessa voi jopa säästää  ruokamenoissa.

– Yhden luomuporkkanan ravintosisältö vastaa parhaimmillaan neljää tehotuotettua porkkanaa, hän vertaa.

Hapen merkitys elintoimintojen vahvistajana ei sekään ole vähäinen. Sisäliikunnan ystävien pitäisi muistaa ulkona liikkumisen hyvät vaikutukset lihasten suorituskyvyn parantamiseen sekä aineenvaihdunnan ylläpitämiseen.

 

Alkuperäinen juttu: Karprint / Bodaus-lehti 4/2012

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*