"On väärin kysyä, miten holokausti oli teknisesti mahdollista toteuttaa. Holokausti oli teknisesti mahdollinen, koska se tapahtui."

Fernand Braudel

Etenkin ruusut tykkäävät virtsalannoitteesta, kun sitä on ensin laimennettu vedellä. Kuva: IStockPhoto.

Virtsan erottelu säästäisi energiaa

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,60
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Se, joka keksii kerrostaloihin soveltuvan kompostoivan käymälän, paitsi rikastuu, saa joka ainoan ympäristöjärjestön kunniakirjan.

Hollantilaisessa Delftin teknisessä korkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan virtsan erottelu käymälöissä säästäisi rutkasti energiaa. Virtsan osuus jätevesissä on alle prosentin luokkaa, mutta silti 50 prosenttia jätevesien fosfaateista ja 80 prosenttia typestä on peräisin virtsasta. Niiden poistaminen on suuri urakka puhdistamoille.

Uudenlaiset prosessointitekniikat muuttaisivat vesien haitta-aineet luomulannoitteeksi.

Ihmisvirtsa kelpaa lannoitteeksi, varsinkin ruusut rakastavat vedellä laimennettua virtsaa. Tällä hetkellä virtsaa myydään puutarhakaupoissa nimellä ureahelmet.

Jos edes puolet kansakunnan virtsasta eroteltaisiin, jätevedenpuhdistuksen energiankulutus vähenisi neljänneksen, kerrotaan Delftistä. Hyöty olisi runsas: puhdistamojen hajuhaitat vähenisivät, vesistöjen ravinnekuormitus kevenisi ja putkisto pysyisi paremmassa kunnossa. Virtsasäiliöt voitaisiin kerätä alueittain erikseen käsiteltäväksi.

Monissa maissa virtsa ja uloste erotellaan jo kotikäymälässä: viime vuosina on kehitelty erottelevia vesivessoja. Suomessa erottelevia pönttöjä on tarjolla lähinnä kesämökkien kompostikäymälöihin.

Ihmisulostekin kelpaa pelloille. Kunhan se on ensin hyvin kalkittu tai siihen on lisätty EM-bakteereja.

Missä on Pelle Peloton, joka keksii miten yhdistää betonimylly- ja pumppuauto? Sen jälkeen lokapalvelut voisivat tarjota palvelun, jossa lokakaivosta imetty haiseva satsi sekoitettaisiin kalkkiin tai EM-bakteereihin betonimyllyssä ja pumpattaisiin suoraan pellolle pumpulla. Tai se voitaisiin kuljettaa jonnekin aumakompostoitavaksi yhdessä olkien ja/tai puistoista haravoitujen jätteiden kanssa. Lopputuote meni pelloille. Näin toimittiin Tampereella sata vuotta sitten, kun Hatanpään kartano hoiti kaupungin jätehuollon. Sadot olivat perimätiedon mukaan paremmat kuin viljavassa Lounais-Suomessa.

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

6 Kommentit

  1. Tässä on todellinen markkinasauma ja tilaus huutaa valmistajaa maailmanlaajuisille markkinoille. Luultavasti suomesta ei sellaista valitettavasti löydy, mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät. Ja jos löytyisi, kateus kaataisi yrityksen omaan mahdottomuutensa. Sen sijaan, että kansa puhaltaisi samaan hiileen, tässä nimenomaisessa tapauksessa se kusee siihen jos vain pystyy. Aivan loistava idea, mutta perustyhmien, kateellisten, perustärkeiden besserwissereiden yhteiskunnassa mahdoton toteuttaa. Viimeistään verottaja ahneudellaan hankkeen tappaa Suomessa, jota ajetaan määrätietoisesti alas.

    (0)(0)
  2. Enpä ole koskaan kuullut että Hatanpään kartano olisi hoitanut Tampereen jätehuoltoa.
    Vesijohto- ja viemäriverkosta on määräykset vuodelta 1898:

    http://www.uta.fi/laitokset/historia/koskivoimaa/kaupunki/1900-18/ymparisto.htm

    Hatanpää on lähinnä kuuluisa Suomen suurimmasta pankkikavalluksesta jonka vuoksi
    koko kartano sitten joutui kaupungin omistukseen.

    (0)(0)
  3. Juha Keränen

    Tosi on, että järjetöntähän se on sotkea ihmisen jätökset puhtaseen juomaveteen.
    Hyötykäyttöön ravinteet tulisi saada ja ilman veden tuhlausta.

    (0)(0)
    • Nykyään Tampereen vesilaitos käyttääkin jo kaiken jätelietteen maanparannusaineeksi,
      kaatopaikoille viemistä pyritään välttämään:

      http://www.tampere.fi/vesi/toiminta/jatevedet/puhdistus.html

      Maanviljelykseen lietettä ei tarvita koska lannoitusaineita on riittävästi muutenkin.

      (0)(0)
      • Juha Keränen

        Ihmispskn käyttö matalouden lannoitteena on ollut rajoitettua hygieniasyistä.

        Kyllä kompostoitua lietettä ko. käyttöön paikoin tarjotaankin, mutta ongelmia on.
        Ei ole ollut niin hajutonta kuin on luvattu, joten asutuksen lähellä käyttö ongelmallista.
        Kompostoitu liete sisältää aika vähän typpeä, mutta paljon fosforia.
        Usein tarve on juuri toisin päin.

        Pellolla johon on kaupunkikakkaa laitettu, ei saa viiteen vuoteen viljellä perunaa tai muita juureksia.

        Virtsan talteenotto erilleen ja käyttö voisi tosiaan olla hyvä idea?

        (0)(0)
  4. Kyllä kerrostalohuusi olisi jo toteutettu jos siitä olisi päästy rahastamaan.. nyt on menty helpointa tietä jolla homma on hoitunut.. tekniikka on kyllä jo olemassa kun vaan joku taho löytäisi siitä toiminnasta tuottavan toteutuksen, ehkäpä L&T kun se muutenkin puuhailee jätehommien kanssa.
    Ruuhkasuomessa on jo toteutettu jätteenkeräystä putkipostisysteemillä, biohajoava jätepussi joka ei hajoa kompostoimallakaan täydennettynä kuivikepaketilla johon annos paketoidaan, typen ja fosforin talteenotto köyhtyvässä maailmassa, bioenergian tuottaminen mädätyksellä.. kyllä tästä kannattavaa liiketoimintaa syntyy ja työpaikkoja rutkasti.. insinöörit (työttömät?) ja päättäjät, hope hope hommiin vaan ja maailma pelastuu 🙂

    (0)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*