Maaseudusta liiketoimintaympäristönä puhutaan vielä aika vähän. Sitran tulevaisuuspalaverin annin mahdollisuudet ovat kuitenkin moninaiset.
Sitra, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto ennakoi yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden merkitystä suomalaiseen arkeen. Sitran Maamerkit-ohjelma hakee uusia toimintamalleja sekä kestävään kehitykseen tähtäävää liiketoimintaa. Näissä merkeissä järjestettiin Helsingissä Imuilmiö-tapahtuma 18. toukokuuta. Imuilmiö-tapahtumassa parisataa visionääriä pui maaseudun tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Tulevaisuuden maaseutu ei elä vain pellosta ja puusta. Tutkijoiden huomio on kiintynyt mykotalouteen eli sieniin, joiden avulla voi tuottaa lääkkeitä tai muokata materiaaleja: sienirihmastolla selluloosasta voi tuottaa kivenkovaa kitiiniä rakennus- ja pakkausmateriaaliksi. Vaillinaisesti hyödynnetyt luonnonvarat kuten marjat ja levät tarjoavat mahdollisuuksia lääke-, kosmetiikka- ja kemianteollisuudelle.
Maaseudulle sopisivat erinomaisesti hajautetut biotalouden ratkaisut, logistiikan minimoivat pienen mittakaavan tuotantolaitokset. Maatalouden sivuvirroista ja jätteistä on jo nyt mahdollista tuottaa biokaasuja, joiden sivutuotteena taas saadaan tuontilannoitteita korvaavia luomulannoitteita. Näin maanviljelylle elintärkeä fosfori saadaan talteen ja palautettua paikalliseen ainekiertoon. Hajautettu tuotanto taas tarkoittaa lisää työpaikkoja, myös palvelualalla.
Biotalouden alaan kuuluvat bakteerit ja entsyymit. Biotalous mahdollistaisi ekotehokkaan energian ja materian kierrättämisen. Muunkin materiaalin kierrättäminen ja uusiokäyttö on kiinnostava taloudellinen mahdollisuus.
Terveys kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän. Apua vaivoihin haetaan nyt mieluummin ravinnosta kuin lääkkeistä. Luomuruokaa -lihaa, juureksia, kasviksia, mausteita ja hedelmiä- menisi tutkimustietojen perusteella 30% enemmän kuin niitä on saatavilla, pelkästään Suomessa. Ruotsi ja Venäjä ovat nekin ilmaisseet kiinnostuksensa suomalaiseen luomutuotantoon, joten markkinoita avautuu aivan lähinaapurissa.
Asiantuntijoiden mukaan maaseudun hengissä pysymisen ehto on uuden kokeileminen, entiseen takertuminen ja tyypillisyyksissä roikkuminen eivät tue kehitystä. Voi olla, että nykyisen kylähullun pilkatut visiot voivat olla tulevaisuuden rahasampo maalaiskunnalle.
Maaseudun erilaiset asujat
- Maaseutu merkitysyhteiskunnassa -projekti pyrki tunnistamaan eri ryhmiä, joille maaseutu on mahdollisuus.
- Kävijät-ryhmään kuuluu luomu-urbaani, joka vaatii maaseudun kehittämistä, ennen kuin suostuu muuttamaan sinne; ekoturisti, suunnannäyttäjä, joka viipyy maalla pitkään, jos palvelut miellyttävät; etnomaalainen, kulttuureja törmäyttävä residenssi-ihminen; tyylikäs hidastaja eli kakkoskodissa nautiskelija sekä maalla harrastaja, joka käy maaseudulla harrastamassa.
- Olijat-ryhmään kuuluu agrieläkeläiset, jotka ovat usein paluumuuttajia. Olijoita ovat myös hiilineutraalikko, mielipidevaikuttaja, joka vaatii ekologisuutta; mökkeilev%