Professori Peter C. Gøtzschesta on kehkeytynyt harvinaislaatuinen ilmiö: hän ei säästele sanojaan kritisoidessaan lääketeollisuutta, mutta hän on silti saanut äänensä kuuluviin myös valtamediassa.
Gøtzsche on omien sanojensa mukaan hyvin turhautunut länsimaissa käytävään lääketieteelliseen keskusteluun. Alan kirjallisuus on lähes aina puolueellista ja valheellista, sillä lääketeollisuuden taloudelliset intressit ovat ajaneet ihmisten hyvinvoinnin edelle. Gøtzsche vertaa lääketeollisuutta mafiaan – tosin sillä erotuksella, että lääkefirmat tappavat huomattavasti perinteisiä gangstereita enemmän ihmisiä. Lisäksi lääkeyhtiöiden rikollisuus on taloudellisesti paljon kannattavampaa kuin mafiatoiminta.
Videolla Gøtzsche puhuu myös uusien lääkkeiden testaamiseen liittyvistä ongelmista. Yleensä lääkkeiden hyödyt ja haitat arvioidaan professorin mukaan aivan liian kevyin perustein. Eräiden lääkkeiden tapauksessa tämä on johtanut jopa potilaiden itsemurhiin. Erityisen ongelmallisia ovat psyykenlääkkeet, sillä lääketeollisuus keksii jatkuvasti uusia mielenterveysdiagnooseja, joilla yhä suurempi osa kansalaisista saadaan lopulta leimattua ”sairaiksi”. Mitä enemmän uusia lääkkeitä on tullut markkinoille, sitä useampi ihminen on ”sairastunut” masennukseen. Gøtzsche on jopa todennut, että SSRI-mielialalääkkeet [1] voivat aiheuttaa pysyviä aivovaurioita.
Gøtzsche on verrannut lääketeollisuutta myös tupakkateollisuuteen sen haitallisuuden vuoksi. Lääkeyhtiöt ovat kuitenkin olleet paljon verrokkia viekkaampia vaaliessaan hyvää julkisuuskuvaa. Kukaan ei voi enää kistää sitä, että tupakka tappaa. Harva kuitenkaan tietää, että lääkkeet ovat sydänsairauksien ja syövän jälkeen yleisin kuolinsyy länsimaissa.
Sitruuna Kustannus on julkaissut suomeksi Gøtzschen kirjan Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus – Näin lääketeollisuus on turmellut terveydenhoidon. Julkaisijan sivuilla kerrotaan:
”Miksi reseptilääkkeet aiheuttavat länsimaissa kolmanneksi eniten kuolemia sydänsairauksien ja syövän jälkeen? Lääketeollisuuden kliiniset kokeet ovat tieteeksi naamioitua markkinointia, uusia lääkkeitä ei tutkita riittävän hyvin ja lääkevalvonta katsoo kaikkea läpi sormien.”
Teoksessa saavat kylmää kyytiä yhtiöt, kuten Johnson & Johnson Novartis, Abbot, Pfizer, GlaxoSmithKline, Eli Lilly, AstraZeneca, Sanofi-Aventis ja Merck. Rikollisuudesta, tutkimustulosten vääristelystä ja potilaiden huijaamisesta on tullut alalla vallitseva käytäntö. Tuomiot eivät vaikuta yhtiöiden tahtoon tehdä rikoksia, sillä vilpillä saadut voitot ovat paljon tuntuvampia kuin pienet sakot tai korvausvaatimukset.