- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Video: Kaikki sodat ovat pankkiirien sotia

All Wars Are Bankers’ Wars –video on saavuttanut suuren suosion. Katsojalle esitellään konflikteja 1700-luvulta asti. Kaikkien sotien taustalla on ollut yksityisten pankkien viha kansallista rahajärjestelmää vastaan.

Antakaa minulle oikeus painaa rahaa ja hallita pankkeja, niin en välitä siitä kuka lait säätää.”
– Mayer Amschel Rothschild

Video alkaa Yhdysvaltain vapaussodasta 1775–1783. Amerikkalaiset nousivat kapinaan englantilaista isäntää vastaan. Emämaa oli säätänyt uuden valuuttalain, jonka avulla siirtokuntien varallisuus oli tarkoitus siirtää englantilaispankkiireille. Taloudellista itsemääräysoikeutta vaatineet amerikkalaiset eivät kuitenkaan tähän suostuneet, mikä johti sotaan ja lopulta itsenäistymiseen.

1791 yksityiset pankkiirit perustivat Yhdysvaltoihin ensimmäisen ”kansallisen” keskuspankin. Hanketta johti pahamaineisen juutalaisen Rothschildin pankkiirisuvun tärkein amerikkalainen tukija Alexander Hamilton. Parissakymmenessä vuodessa keskuspankki ajoi kansalaisten talouden perikatoon ja siirsi heidän varallisuutensa yksityisille pankkiireille. Valtio päättikin siirtyä terveeseen kansalliseen rahajärjestelmään, jossa pankeilla ei olisi oikeutta kiskoa korkoa.

Koroton raha ei kuitenkaan ollut kaikkien mieleen. Lontoonjuutalainen pankkiiri Nathan Mayer Rothschild alkoi uhkailla Amerikkaa. Mikäli Yhdysvallat ei suostuisi tottelemaan yksityisiä pankkeja, tulisi maa kärsimään ”kauhistuttavan sodan”. Rothschild vaati julkisesti Amerikan kolonisoimista uudelleen. Englanti teki työtä käskettyä ja hyökkäsi 1812 aikeenaan ottaa vanha siirtokunta takaisin hallintaan. Vaikka amerikkalaiset voittivatkin sodan, joutui kongressi antamaan luvan Yhdysvaltojen toisen pankin (Second Bank of the United States) perustamiselle. Uusi laitos alkoi periä korkoa, ja tavallisten amerikkalaisten kansalaisten työllä rikastuneet pankkiirit olivat jälleen tyytyväisiä. Velkavaikeudet, työttömyys ja pahoinvointi lisääntyivät nopeasti.

Kolmas pankki oli 1913 perustettu Yhdysvaltojen keskuspankki FED, jonka historiasta voi lukea suomentamastamme Adrian Salbuchin artikkelista [1]. Nimestään huolimatta FED ei ole kansallinen pankki, vaan myös se on yksityisessä omistuksessa. Vuodesta 1987 lähtien keskuspankin johtoon on nimetty ainoastaan juutalaisia (Greenspan, Bernanke, Yellen).

hitler121121 [2]1914 syttyi ensimmäinen maailmansota, jossa Iso-Britannia päätti iskea Saksan kasvavaa taloutta vastaan. Saksan keskuspankkitoiminta oli valtion valvonnassa, minkä vuoksi sotaa edeltäneet vuodet olivat olleet hyviä. Saksa kuitenkin käytännössä tuhottiin ja Versailles’n häpeärauhassa sodan syttymiseen syytön valtio pakotettiin maksamaan tähtitieteelliset korvaukset. Saksa pakotettiin velkaorjuuteen ja rahanlainaajat pääsivät elämään leveästi. Muutamassa vuodessa pankkiirit olivat kuitenkin jälleen ahtaalla, sillä kansallissosialistit nousivat valtaan. Hitler toteutti mittavia talousuudistuksia koronkiskontaa ja yksityistä pankkitoimintaa vastaan, ja pian Saksan talous kukoisti jälleen [3].

Jo 1936 Englannin tuleva pääministeri Winston Churchill totesikin radiossa, että Saksan talousihme tullaan murskaamaan tarvittaessa sodalla. Myös juutalaiset pankkiirit ja järjestöt julistivat sodan Saksaa vastaan (”Judea Declares War on Germany [4]”), sillä kansallissosialistinen talousjärjestelmä pyrki hävittämään korko-orjuuden. Monista positiivisista piirteistään huolimatta All Wars are Bankers’ Wars sortuu hetkittäin valtavirtaisen historiankirjoituksen sudenkuoppiin. Siksi suosittelemmekin lukemaan videon kylkiäisenä esimerkiksi artikkelin ”Miten Hitler uhmasi pankkiireja [5]”.

Toisen maailmansodan jälkeen amerikkalaisten into levittää pankkikapitalismia ”demokratian”, ”kommunismin vastustamisen” tai ”terrorismin vastustamisen” varjolla maailmalle on vain kasvanut. Yhdysvaltojen dollari vakiinnutti Bretton Woodsin järjestelmässä asemansa maailman johtavana valuuttana. Järjestelmä purettiin 1970-luvulla, kun Yhdysvallat päätti purkaa dollarin ja kullan välisen suhteen. Bretton Woodsista oli tullut jo hyödytön dollarin hegemonian kannalta.

Pian ulkomainen öljy käytännössä korvasi kullan dollarin arvon mittana, mikä synnytti käsitteen ”petrodollari”. Yhdysvaltojen Lähi-idän politiikka on viimeiset vuosikymmenet ollut Israelin ja yksityisten pankkiirien sanelemaa. Kun Saddam Hussein tahtoi alkaa myydä öljyä euromaihin, oli sekä sionistien [6] että pankkiirien etujen mukaista, että Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin 2003. Irakin sodan avulla eliminoitiin Israelin vihaama hallitus ja samalla varmistettiin, että Irak myy vastaisuudessakin öljyä ainoastaan dollareita vastaan. Samaa kaavaa noudatti myös hyökkäys Libyaan [7]; Muammar Gaddafi tahtoi ottaa kultadinaarin käyttöön öljykauppaa varten, minkä lisäksi Libyan keskuspankki oli kokonaan valtion omistuksessa. Gaddafi murhattiin, pankkitoiminta yksityistettiin ja dollarin asema turvattiin. Seuraavaksi tähtäimessä on Iran [8].

 

Lue myös:

Valtiolle velkaa alueita vastaan: Globaalin eliitin uusi vaihtokauppastrategia [9]
Globaali velkakriisi ja rahan valtiaat [10]