Kirjassaan Uusi uljas maailma englantilaiskirjailija Aldous Huxley ennusti riipaisevan terävästi sen, mihin länsimaat olivat menossa. Tajuntaa turruttavien lääkkeiden, virtuaalielämän ja sirkushuvien Eurooppa on katkaissut juurensa ja menettänyt itsekunnioituksensa. Elämä on menettämäisillään lopunkin arvonsa.
Vaikka Huxley ehtikin kynäillä uransa aikana kasapäin klassikoita, yhdistää suuri yleisö hänen nimensä ensimmäisenä Uuteen uljaaseen maailmaan. Teos on tuttu myös monille Magneettimedian lukijoille, ja Huxleyn pessimistisissä enteissä onkin paljon tarttumapintaa.
1930-luvun alussa julkaistu kirja sijoittuu muutaman sadan vuoden päähän tulevaisuuteen, mutta Huxley myönsi pian, että useat teoksen ennustuksista alkoivat toteutua jo hänen omana elinaikanaan. Maailmansotien jälkeen liberalismin voittokulku on todellakin luonut uuden, steriilin ja poliittisesti korrektin maailman, jossa ihmisen elämä on latistettu tasapäistämisellä, massaviihteellä ja poliittisella mielipidevainolla.
Huxley ennusti suurten monopolien kapitalismia, kaupallisen lääketieteen valtaa ja hengellisen elämän kuolemaa. Ne kaikki ovat toteutuneet. Hengen ja kulttuurin rappiota on ajanut kulttuurimarxilainen vasemmisto. Kansainvälisten jättiyritysten ja pankkien voittokulkua taas eurooppalainen oikeisto. Huxley ennusti perheiden tuhoa. Homoperheiden koeputkilapset ja ulkomaalaisadoptiot, sukupuolileikkaukset, feminismi ja ”sukupuolineutraalit päiväkodit” ovat pitäneet huolen siitä, että tämäkin enne täyttyy. Uudessa uljaassa maailmassa yksiavioisuus ja uskollisuus ovat tabuja.
Uudessa uljaassa maailmassa elämältä on riistetty kaikki sen rosoisuus ja arvaamattomuus. Ei ole kansakuntaa, kansallista historiaa tai yhteyttä ympäristöön. On vain kulutus. On kuin kokoomuksen ja vasemmistoliiton vaalimainosten karmeimmat kannanotot olisi yhdistetty ja niistä olisi luotu uusi valtiouskonto.
Kun Huxleyn luomassa painajaisyhteiskunnassa kansalaista alkaa ahdistaa, ottaa hän soma-huumetta säilyttääkseen työkykynsä. Myös Suomessa työpaikoilla on yleistynyt koviksi huumeiksi luokiteltujen stimulanttien käyttö työsuorituksen parantamiseksi. Vapaa-ajalla aineet ovat puolestaan tapa paeta ahdistusta ja stressiä. Pinnallinen nykykulttuuri ei tarjoa sisältöä elämälle. Työstressin lisäksi myös masennus ajaa suomalaiset pilleripurkeille. Suomalaiset syövät tänään kymmenen kertaa enemmän masennuslääkkeitä kuin 20 vuotta sitten. Soma ei kuitenkaan tuo elämälle sisältöä ja todellista motivaatiota; ihmelääkkeet vain lievittävät hetkellisesti oireita.