"Ne harvat, jotka tietävät totuuden pankkijärjestelmästä, ovat joko täysin riippuvaisia siitä tai janoavat sen mahdollistamia voittoja. Tämä ryhmä ei siis tule vastustamaan sen vääryyksiä. Sitten on suuri enemmistö, joka ei kykene alkuunkaan ymmärtämään koko talousjärjestelmää. Heistä tehdään maksumiehiä ilman, että he edes tietävät sitä."

Rotschildin veljekset Lontoossa

Vettä ei tarvitse juoda kahdeksaa lasillista päivässä

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 3,75
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Yleisen suosituksen mukaan vettä täytyy juoda kahdeksan isoa lasillista päivässä. Kyseessä on kuitenkin vain sitkeä terveysmyytti.

Vaikka vesi on terveyden kannalta paras janojuoma, ei sitä tarvitse kitata jatkuvasti. Itse asiassa The National Academy of Sciencesin raportissa todettiin, että suurin osa amerikkalaisista ei kärsikään kroonisesta nestevajeesta. Raportissa todettiin: ”Suurin osa terveistä ihmisistä saa tarpeeksi nestettä juomalla janon mukaan.”1

Raportissa myös todettiin, että vaikka amerikkalaiset täyttävät 80 prosenttia vedentarpeestaan juomalla vettä ja muita juomia (myös kofeiinipitoisia juomia kuten kahvia, joka ”lasketaan” kokonaisnesteensaantiin, toisin kuin yleensä uskotaan) 20 prosenttia saadaan ruoasta.

Perustuuko nykyinen suositus tieteeseen?

Kahdeksan lasillista päivässä väitetään perustuvan tieteeseen. Mutta onko asia oikeasti näin? American Journal of Physiology -lehdessä julkaistussa katsauksessa Dartmouth Medical Schoolin tri Heinz Valtin pyrki löytämään vastauksen kysymykseen.

Hän ei löytänyt tiedekirjallisuudesta minkäänlaista mainintaa säännön alkuperästä, mutta pitää mahdollisena, että sääntö saattaa perustua tunnetun ravitsemustieteilijä Fredrick J. Staren kommenttiin. Hän joi itse vähintään kuusi lasillista vettä päivässä. Staren kirjassa on seuraava maininta:2

”Minkä verran vettä päivässä? Kehon fysiologiset mekanismit säätelevät yleensä veden tarvetta, mutta keskivertoaikuinen tarvitsee kuudesta kahdeksaan lasillista vettä 24 tuntia kohden, ja tämän voi nauttia kahvina, teenä, maitona, virvoitusjuomana, oluena jne. Myös hedelmät ja vihannekset ovat hyviä veden lähteitä.”

New York Times arveli, että kahdeksan lasin myytti voi on peräisin ravitsemuslautakunnan suosituksesta vuodelta 1945, jonka mukaan ihmisen tulisi juoda 2,5 litraa vettä päivässä. Mutta kuten lehti mainitsi: ”He jättivät huomiotta sitä seuranneen lauseen, jossa luki ’Suurin osa tästä määrästä saadaan ruoasta.'”3

Vesimyytit

Valtin yritti hakea tietoa tutustumalla kirjallisuuteen ja keskustelemalla asiantuntijoiden kuten ravitsemustieteilijöiden ja kollegoidensa kanssa. Kaikesta huolimatta hän ei löytänyt perusteita suositukselle, josta on tullut 21. vuosisadan valtavirtaa. Hän kirjoitti:4

”Tähän mennessä en ole löytänyt tieteellistä näyttöä siitä, että meidän tulisi ’juoda vähintään kahdeksan lasillista vettä päivässä’, tai myöskään siitä, täytyy myöntää, että vähempikin riittäisi. Mutta kaikesta huolimatta viimeisimmät tutkimustulokset viittaavat siihen, että joitain sairauksia ja erityistapauksia, kuten raskasta liikuntaa, pitkiä lentomatkoja ja ilmasto-olosuhteita, lukuunottamatta juomme todennäköisesti tarpeeksi ja jopa enemmän kuin tarpeeksi.”

Mielenkiintoista kyllä, Valtin mursi muitakin veden kulutukseen liittyviä myyttejä, kuten että silloin kun janottaa on liian myöhäistä, koska kärsit jo nestevajeesta. Oikeasti kehon fysiologinen janon tunne herää ennen kuin kärsit nestevajeesta.

Kuten Valtin sanoi, tämä käy järkeen: ”Jano herää niin herkästi, nopeasti ja tarkasti, että on vaikea kuvitella että evolutiivinen kehitys olisi mahdollistanut tilanteen, jossa pääsee syntymään krooninen veden puutostila, jota täytyy kompensoida kovalla janolla.”5 Valtin jopa ehdottaa, että tumma virtsa ei kieli nestehukasta, vaan että virtsan värin sävy on kääntäen verrannollinen virtsan kokonaistilavuuteen, mikä vaihtelee henkilöiden välillä.

Vaikka uskon että virtsan väri on helpoin tapa tarkistaa juotko tarpeeksi vettä (virtsan tulisi olla vaaleankeltaista), Valtin huomauttaa, että jokseenkin kellertävä virtsa on ok, eikä sitä tulisi pitää ”tummana”, vaikka osa ihmisistä luokittelee sen tummaksi. ”Näin ollen”, hän toteaa, ”väite siitä, että tumma virtsa on merkki nestehukasta on turhaa panikointia eikä pidä paikkaansa suurimmassa osassa tapauksista.”6

Saammeko liikaa vettä?

Etelä-Afrikan Cape Townin yliopiston urheilulääketieteen professori tri Timothy Noakes, joka tunnetaan parhaiten kirjastaan Waterlogged: The Serious Problem of Overhydration in Endurance Sports. Kirja on paras tuntemani aihetta käsittelevä teos.

Kirjassa väitetään, että nestetankkaus heikentää suorituskykyä, ei paranna sitä. Noakesin mukaan Amerikan urheilulääketieteen seuran suosituksissa sanotaan, että juoksijan tulisi ”juoda säännöllisesti harjoituksen aikaan,” mikä on hyvä neuvo. Mutta tämän jälkeen Yhdysvaltain armeijassa työskentelevä henkilö julkaisi paperin, jossa todettiin, että sotilaiden tulisi juoda 64 unssia [1,9 l suom. huom.] vettä tunnissa parantaakseen suorituskykyään.

Vaikka paperi ei perustunut konkreettisiin todisteisiin, armeijassa sitä opetettiin tosiasiana, ja josta se valui Amerikan urheilulääketieteen seuran suosituksiin juoksijoille. Nykyisen suosituksen mukaan tulee juoda ”ennen kuin tulee jano”, mikä Noakesin mukaan heikentää suorituskykyä.

Hän käyttää esimerkkinä afrikkalaisia metsästäjiä, jotka jahtaavat antilooppeja neljästä kuuteen tuntia keskipäivän poltteessa eivätkä juo mitään ennen kuin jahti on ohi (minkä jälkeen he juovat eläimen verta ja sisälmysnesteitä). Vaikka suurin osa juoksijoista juo vain janoonsa, osa (yli 36 prosenttia) juo ennakolta enemmän kuin heitä janottaa.7

Tämä paitsi heikentää urheilusuoritusta, mutta myös altistaa harjoitteluun liittyvälle hyponatremialle. Hyponatremiassa solut, myös aivoissa, turpoavat liiasta vedestä, mikä voi johtaa kuolemaan. Hyponatremia voi olla oireeton, joka sekin voi aiheuttaa ongelmia. Valtinin mukaan:8

”Plasman laimenemisen, joka heijastuu lievänä ja lähes oireettomana hyponatremiana, sanotaan olevan yleistä vastaanotoilla. Lisäksi ei-kuolettavaa hyponatremiaa on raportoitu monissa eri tapauksissa. Suurimmalla osalla potilaista hyponatremia on merkki liiallisesta vedestä eikä liian vähäisestä natriumista.

Näin ollen se, että aivan kaikkia ihmisiä kannustetaan juomaan runsaasti vettä, voi aiheuttaa vaaran vesimyrkytyksestä ja mahdollisesti vakavista seurauksista, ei vain vanhuksilla vaan myös terveillä nuorilla henkilöillä.”

Vettä tulee juoda riittävästi – hyödyt

Liian vähäinen vedenjuonti on haitallista, sillä keho koostuu suurimmilta osin vedestä. Itse asiassa kehossa on 42 litraa vettä, eli noin 50-70 prosenttia kokonaispainosta. Veri on 85 prosenttisesti vettä, lihakset 80 prosenttisesti vettä, aivot 75 prosenttisesti vettä ja jopa luut ovat 25 prosenttisesti vettä,9 mikä korostaa nesteen merkitystä terveydelle.

Mitä tapahtuu jos juo liian vähän? Liian vähäinen nesteensaanti altistaa ensimmäisenä munuaiskiville. On myös tutkimuksia, jotka osoittavat, että runsas nesteiden nauttiminen on yhteydessä pienempään riskiin sairastua tiettyihin syöpiin, kuten eturauhassyöpään ja paksusuolensyöpään.10

Jopa kuolemaan johtavan sepelvaltimotaudin riski on yhdistetty vedensaantiin. Naiset, jotka joivat päivässä viisi lasillista vettä tai enemmän, oli 41 prosenttia pienempi riski verrattuna naisiin jotka joivat vähemmän. Miehillä taas riski pieneni 54 prosentilla.11 Keho tarvitsee vettä myös verenkiertoa, aineenvaihduntaa, lämmönsäätelyä ja kuonanpoistoa varten.

Jos kärsit edes lievästä nestehukasta, mieliala ja henkinen suorituskyky voivat kärsiä. Itse asiassa Physiology & Behavior -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan nestevajeiset kuskit tekivät kaksi kertaa enemmän virheitä kahden tunnin mittaisen ajon aikana verrattuna kuskeihin, joilla ei ollut nestevajetta.12 Kyse ei siis ole siitä, etteikö vesi olisi tärkeää elimistölle, vaan ettei vettä tarvitse lillittää jatkuvasti ja kantaa aina pulloa mukana jotta nestetasapaino pysyisi kunnossa.

On vaikea tietää kuinka moni amerikkalainen juo oikeasti liian vähän vettä, mutta sitä esiintyy enemmän vanhusten ja lasten keskuudessa. Eräässä tutkimuksessa arvioitiin, että yli puolet amerikkalaisista lapsista juo liian vähän vettä, ja noin neljännes ei juo vettä päivittäin.13 On kuitenkin sanottu, että tutkimuksessa nestevajeen rajanvedossa käytetyt arvot ovat olleet hyvin varovaisia – 800 mOsm/kg tai enemmän, vaikka 1200 mOsm/kg on vielä normaaleissa rajoissa.14

Kuinka paljon on riittävästi vettä?

Kahdeksasta isosta lasillisesta puhdasta vettä päivässä ei ole todennäköisesti haittaa, mutta ei ole myöskään osoitettu, että tämä maaginen luku sopisi kaikille, ja todennäköisesti tämä ei pidä paikkaansa. Todellisuudessa osa ihmisistä kärsii nestevajeesta, ja heidän tulisi juoda enemmän vettä, ja nesteytys tulisi hoitaa ensisijaisesti vedellä.

Mutta kuten Times asian ilmaisi: ”Tässä maassa asuvat elävät pidempään kuin koskaan ennen, ja heillä on tarjolla enemmän erilaisia juomia kuin lähes koskaan ihmisen historian aikana, eli se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa että kärsimme kaikki nestevajeesta.”15 Vedentarve riippuu iästä, aktiivisuustasosta, ilmastosta ja kaikesta muusta. Ei ole tarpeen miettiä tarkkaa määrää tai laskea lasillisia.

Tämä ei ole tarpeen, sillä keho kyllä kertoo. Jano kertoo kuinka paljon tarvitset vettä, ja janon mukaan juominen on helpoin tapa juoda riittävästi. Kuten mainittua, myös virtsan väristä voi päätellä onko tarvetta juoda vai ei. Jos virtsa on voimakkaan tummankeltaista, todennäköisesti juot liian vähän vettä.

Jos virtsaa tulee vähän tai et ole virtsannut moneen tuntiin, viittaa se siihen että juot liian vähän. (Mikä perustuu eri tutkimusten tuloksiin, terve henkilö virtsaa keskimäärin seitsemän tai kahdeksan kertaa päivässä.) Lopulta kaikkein tärkeintä on kuitenkin kuunnella kehoa ja antaa janon ohjata, sillä se kertoo parhaiten kuinka paljon vettä tarvitset kunakin päivänä.

 

Lähde: Mercola.com

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

5 Kommentit

  1. Perus elintoiminnot

    Kahdeksasta lasillisesta on haittaa. Aineenvaihdunnan mukana poistuessaan elimistöstä se vie vesiliukoisia mineraaleja ja vitamiineja mennessään jolloin ihminen kärsii niiden puutteesta. Toisaalta, osa nesteestä kertyy elimistöön aiheuttaen pöhöä. Jota varsinkin naiset pitävät jonkinlaisena ihanteena koska turvotus peittää osan ihon rypyistä. Elimistö pyrkii kuitenkin palautumaan ”normaaliin tilaan” jolloinrypyt ovat entistä suuremmat koska neste on venyttänyt ihoa entisestään.

    Ihminen selviää parilla lasillisella vettä päivässä. On tietysti eroa siinä tekeekö metsätöistä, onko raudoittaja vai puhelinvaihteen hoitaja. Mutta jos tekee raskasta työtä niin nesteen pitäisi olla esim. ”puolet vichyä ja puolet grape mehua”. Se tasapainottaa mahahappoja, poistaa kuvotuksen/oksennuksen tunteen ja tasaapinottaa elimistön mineraali+nestetasapainoa.

    Rankan urheilusuorituksen jälkeen moinen juoma on parasta. Koska sen jälkeen elimistö pystyy ottamaan muutakin nestettä itseensä.

    Myytit on myyttejä. Ihminen selviää hengissä kun kuuntelee kehonsa ääntä. Siksi esim. jano on meille kehitetty. Vesipullojen kanssa kaupungilla kävelevät mainosten uhrit aiheuttavat minussa lähinnä säälin tunteita. Toisinaan ryhmäpaine on niin kova. Eikä asioista viitsitä ottaa selvää.

    (13)(7)
  2. Hieman outo artikkeli tri Mercolalta. Se, että useimmat ihmiset eivät juo tarpeeksi vettä, ei ole myytti vaan tutkittu tosiasia. Iranilaissyntyinen tri Fereydoon Batmanghelidj osoittaa kirjoissaan ”Your Body’s Many Cries For Water” ja ”Water for Health, for Healing, for Life”, että monet sairaudet olisivat vältettävissä, jos ihmiset joisivat enemmän vettä eli ainakin noin 2 litraa/pv. Esimerkiksi väsymystä, masennusta, närästystä, vatsakipua, ummetusta, astmaa, allergioita, verenpainetta, päänsärkyä ja muita särkyjä voidaan estää ja hoitaa juomalla riittävästi vettä. Kofeiinia, alkoholia ja paljon sokeria ja lisäaineita sisältävät juomat lisäävät nestehukkaa eivätkä sovellu janojuomaksi. Parasta on puhdas vesi.

    Vuonna 2002 Yhdysvalloissa julkaistiin vedenjuontia koskeva lääketieteellinen tutkimus, johon osallistui 34000 adventistia 6 vuoden ajan. Tutkimuksessa havaittiin, että vähintään viisi lasia vettä päivässä vähensi huomattavasti kuolemaan johtavien sydänkohtausten määrää. Vedellä todettiin oleva vaikutus veren viskositeettiin.

    Yhdysvalloissa tilastojen mukaan naisilla, jotka juovat yli viisi lasillista vettä päivässä on 45% pienempi mahdollisuus saada munuais- ja virtsarakonsyöpä. Vastaavasti vettä juovilla miehillä on todettu 32% pienempi mahdollisuus saada eturauhas- ja kivessyöpä.

    Lääketeollisuus ei ole mielissään siitä, että ihmiset hoitaisivat sairauksia lääkkeiden sijaan juomalla riittävästi vettä. Vesi kun on koko lailla ilmaista eikä sille voi saada patenttia. Kyllä pääsääntöisesti ongelma on liian vähäinen vedenjuonti eikä liiallinen juominen. Lisätietoa osoitteessa:http://www.watercure.com/. En oikein ymmärrä, mihin tri Mercola artikkelillaan tähtää..

    (5)(1)
  3. Muistan kuulleeni, että vedensaannin suositus on peräisin USA:n armeijalta, joka käski sotilaiden juoda 2 litraa vettä päivässä Vietnamin sodassa, koska aiemmin sotilaita oli pyörtynyt liian vähäisen vedensaannin takia. Viidakossa taisteleva sotilas pärjäsi siis kuumassa ja kosteassa 2 litralla päivän.

    Vedenjuonti on sikäli hyödyllistä urheillessa, että vesi liuottaa lihaksista maitohappoja ja tämän takia runsaasti juomalla ehkäisee lihasten hapoille menoa.

    Suomessa eri vuodenaikoina vedentarve vaihtelee paljon; talvipakkasilla reipas litra päivässä voi riittää, kun taas kesähelteellä raskaita töitä tehdessä litra vettä voi mennä tunnissa. Tärkeintä on osata juoda tarpeen mukaan, eikä lutkuttaa vettä tavan vuoksi.

    (8)(1)
  4. sopii mulle

    Itse lopetin liian juomisen, ja aineenvaihdunta ja olotila parani, ja suolan himo katosi.

    Jo ennestään laimeat vatsahapot toimii paremmin, kun ei täytä vatsaa vedellä.

    (5)(0)
  5. Erkki Hänninen

    Tri Joseph Mengele on viisas mies. Olut on terveellisin kaikista juomista. MOT.

    (1)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*