Talouslehtiä viime päivinä lukenut on saanut selville sen, että valloillaan on massiivinen paniikki, jota kuitenkin koetetaan salata.
Ainoa varma asia on, että pankeille halutaan taas antaa lisää rahaa. Euroopan unionin uusi talousriskeihin keskittynyt elin eli järjestelmäriskikomitea ESRB varoitti useita viikkoja sitten euromaiden valtioita, että näiden pitäisi varautua pankkiensa pääomittamiseen. Nyt rahaa tarvitaan vain vielä enemmän kuin aiemmin. Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n luottotilastot paljastavat, että Euroopan velkakriisin olemuksen ja EU:n toteuttamien kriisitoimien välillä on erittäin räikeä ristiriita, kirjoittaa Taloussanomien analyysitoimittaja Jan Hurri. Hurri jatkaa: ”Samoista luottotilastoista ilmenee, että tuo ristiriita on kriisin edetessä ja laajetessa muuttunut aina vain räikeämmäksi – ja että se suosii kaikista EU:n jäsenmaista eniten Britanniaa ja sorsii eniten Suomea.
Velkakriisin olemuksen ja EU:n kriisitoimien välinen räikeä ristiriita kiteytyy kahteen keskeisen tärkeään havaintoon, joista ensimmäinen selviää BIS:n tilastoista ja toinen EU:n tavasta jakaa kriisitoimien taakkaa jäsenmaiden kesken:
1) Euroopan maiden välisessä velkojen sotkuisessa verkossa on kaikista EU-maista ylivoimaisesti eniten saatavia jumissa Britannian pankeilla ja vähiten Suomen pankeilla.
2) EU katsoo kriisin koskevan etupäässä euromaita, joten sen mielestä Suomenkin pitää osallistua kriisitoimiin rutkasti omien pankkiensa riskejä suuremmin panoksin Britannian lähinnä seuratessa sivusta sotkun siivoamista.
Luottotilastojen perusteella Suomella ei pitäisi olla mitään tekemistä Euroopan velkojen verkossa, jota se ei ole virittänyt saati sotkenut”, päättelee Jan Hurri. Mutta meillä on, ja vieläpä paljon. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä 31/2011 ERVV-puitesopimuksen muuttamisesta. ERVV on yksi EU-maiden yhteisistä rahoitusvakausvälineistä. ERVV luotiin jo toukokuussa 2010. Uusia muutoksia ERVV-ohjelmaan ovat ennakolliset ohjelmat, pankkien tukeminen sekä joukkovelkakirjat, kuten nuo kuuluisat eurobondit, joilla euroalueen veronmaksajat sidotaan yhteisvastuuseen toistensa veloista.
Eurooppa siis yrittää hoitaa ylivelkaantumista velkaantumalla lisää.
Euroalueen takausten yhteismäärä nousee 780 miljardiin euroon. Suomen osuus takauksista nousee 7,9 miljardista eurosta noin 14 miljardiin euroon. Eduskunnassa käydyssä lähetekeskustelussa Anni Sinnemäki (v) kommentoi: ”hyvän eduskuntakäsittelyn kannalta näin suuressa asiassa, joka kuitenkin tarkoittaa meille isoja taloudellisia vastuita, hallituksen esitys itsessään olisi voinut näitä kysymyksiä hieman paremmin avata”. Sinnemäki siis sanoo eduskunnan olevan tekemässä ratkaisuja asioista, joita suurin osa eduskuntaa ei ymmärrä ja joille kukaan ei kerro. Pääpaino eduskunnan keskustelussa on ollut takuissa ja vakuuksien vaatimisessa, jonka peljättävänä ja kauhistavana vaihtoehtona nähdään euroalueen hajoaminen. Astrid Thors arvioi UBS-pankin laskelmien perusteella euroalueen hajoamisen johtavan jopa 20–25% pudotukseen bkt:ssä, mahdollisesti enempäänkin. UBS on eräs niistä pankeista, jotka ovat pankkitukien tarpeessa. UBS on hyötyjän puolella, jos ERVV ja muut tukimekanismit hyväksytään. Mutta tätä Thors ei mainitse.
Eduskunnan keskusteluista välittyy selvänä kuva siitä, ettei mitään arvioita ole siitä, mitä erilaiset vaihtoehdot tulisivat tarkoittamaan ja maksamaan. Jos puuttuu ymmärrys sille, mitä ollaan tekemässä; jos vaihtoehtojen tarkastelu ja perustelut sille, miksi ajetaan jokin vaihtoehto läpi puuttuvat, ei pitäisi hätiköidä päätöksenteossa, ajattelee epäilemättä moni veronmaksaja, jonka tienestejä nyt ollaan sitomassa ERVV:n ja Euroopan vakausmekanismi EVM:n kiinni. EVM:n suhteen rahan jakelu on vielä ERVV:takin kyseenalaisempi idea: tukisummien epämääräinen hallinnointi irrallaan EU:sta ja valvonnasta organisaatiossa, jonka toimijoilla on verovapaus, syytesuoja ja vastuuvapaus. Heidän käsittelemänsä tiedot ovat salaisia ja täysin demokraattisen valvonnan ulkopuolella.
Kansanedustaja Markus Mustajärvi (vasenryhmä) totesikin eduskunnassa: ”Arvoisa puhemies! (…) Tällaisenko putiikin alle olemme valmiit luovuttamaan valtavan omaisuuden hallinnoinnin ja antamaan yhä suuremman osan kansallisesta päätösvallasta osakeyhtiölle? Euroopan vakausmekanismi tarkoittaa talouskoordinaatiota, ja se taas tarkoittaa EU:n tunkeutumista jäsenvaltioissa työmarkkinakysymyksiin, sosiaalipolitiikkaan ja veroratkaisuihin.” Miten on mahdollista suostua siirtämään 14 miljardia (ja mahdollisesti tulevaisuudessa lisää) verovaroja tällä tavalla hallinnoidulle taholle?
Näkökulma: Vaivihkaa kohti maailmanvaluuttaa
Tutkija Paavo Suni Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta arvioi, että vastustus rahan polttamiselle alkaa olla jokseenkin yleiseurooppalainen ilmiö. Sunin mielestä lisääntyvä närkästys liittyy siihen, että tilanne ei etene, eikä ongelmia ole pystytty ratkaisemaan. Monen mitta alkaa täyttyä, kun puhutaan jatkuvasti paisuvista summista, joiden tarpeelle ei näytä olevan loppua. Tämä eurokansalaisten kasvava vaikutus ei eurojohtajia heilauta. Ei sitä päivää tai mediaa, ettei EU-komission puheenjohtaja Jose Barroso veisaisi vakiovirttään euroalueen tiiviimmän integraation autuudesta eli liittovaltioitumisesta. Barroson ja muiden vaaleilla valitsemattomien eurokomissaarien mielestä eurooppalainen supervaltio on ainoa pelastumisen vaihtoehto. Niiltä vaikeuksilta, joihin samat päättäjät veronmaksajat johdattivat.
Yksityisesti omistettu kansainvälinen valuuttarahasto IMF, joka on epäonnistunut jokaisen kriisin synnyn tunnistamisessa ja hoitamisessa laulaa sekin vanhoja iskelmiä. Keskuspankki Fedin tulisi tässä tilanteessa olla valmis ottamaan käyttöön uusia epätavanomaisia rahapoliittisia elvytyskeinoja, IMF katsoo. Lisää velkaa ylivelkaantuneille. Tämä sama näytös esitettiin ennen vuoden 2008 romahdusta. Taustalla IMF on kehitellyt operatiivisia toimia, joiden avulla siirrytään vaivihkaa maailmanvaluuttaan, selviää IMF:n omasta muistiosta vuodelta 2010. Maailmanvaluuttana tulisi toimimaan IMF:n oma SDR-yksikkö (Special Drawing Rights).
IMF mahdollisesti laskee asioiden ajamisen siihen pisteeseen, että valtioiden ylivelkaantumiskupla puhkeaa ja pankkien krooninen maksukyvyttömyys pankkien osittaisvarantoperiaatteen mukaisen toiminnan takia selviää veronmaksajille, nopeuttaen maailmanvaluuttaan siirtymistä. Mahdollisesti samaan aikaan halutaan siirtyä kultakantaan, jolloin kulta on niillä, kenellä on, mutta velat jäävät veronmaksajien rasitteeksi. Tämä kaikki tilanteessa, jossa 5.4 miljoonan asukkaan Suomella on 7.2 miljardin euron budjetin alijäämä, eikä se vakausmekanismeihin sitoutumisen myötä edes riitä. Lisäongelmia tuo tulossa oleva lama, jota toistaiseksi pyritään rauhoittavasti kutsumaan taantumaksi.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla nimittäin arvioi, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna kolme prosenttia, kun se edellisessä ennusteessaan maaliskuussa uskoi vielä neljän prosentin kasvuun. Suurin lasku on viennissä, joka ei Etlan mukaan kasva tänä vuonna lainkaan. Rahaa siis virtaa ulos, mutta ei tule sisään. Taantuman – ja euroalueen yhteisvastuumaksusitoumusten – myötä Suomi joutuu ottamaan lainaa huomattavasti enemmän kuin tuon 7.2 miljardia. Budjettikehykset ovat alijäämäisiä ainakin vuoteen 2015. Yhteenveto: Jos lasketaan yhteen ERVV + kriisirahojen hallinnointi sellaisen organisaation toimesta, joka ei ole vastuussa hallinnoimastaan omaisuudesta + perustuslakiuudistus. Näiden kolmen yhteisvaikutukset ilmenevät seuraavilla tavoilla: -Suomen perustuslain muutoksen yhteydessä valtaa siirretään EU:lle niin painokkailla tavoilla, että päätöksenteon rakenteet muuttuvat. Suomen presidentiltä valta siirtyy pääministerille, joka on vahvasti sidonnainen EU:n ministerivaliokuntaan. Ulkopolitiikan hoito siirtyy valtaa vailla olevalta presidentiltä EU:lle. Tutkija Sakari Hankamäki kuvaa seurauksia toteamalla: ”Suomen pääministeri ei puolestaan ole ulkopolitiikkaa hoitaessaan itsenäinen linjanvetäjä, joka edustaisi Suomea, vaan ministerineuvoston kahleissa oleva EU:n yhteisen ulkopolitiikan toteuttaja.”
Mahdollisuudet vallan valvomiseen surkastuvat; presidentti ei kykene enää estämään lakimuutoksia. Hänen toimivaltansa lainsäädäntöprosessissa poistuu. Hallinnon avoimuus vähenee. Uudenlaisista taloudellisista järjestelyistä on tulossa uudenlaisia taloudellisia organisaatioita, joiden käsissä on valvomatonta valtaa, mistä seuraa demokratiavaje. Samalla puretaan muutenkin demokraattisia rakenteita, koska EU:n kriisirahojen hallinnointi siirtyy demokraattisen valvonnan ulottumattomiin. Rakennetaan väkisin varainsiirto- ja hallintamekanismeja, joiden kanssa on epäselvää, kuinka suuria summia niiden piiriin tullaan siirtämään tulevaisuudessa. Hallintaorganisaatioiden luonne on käsittämättömällä tavalla lähtökohtaisesti vastuusta riisuttu: kriisirahojen hallinta on EU:n ulkopuolisella taholla, jolla on syytesuoja, verovapaus ja tiedot ovat salattuja. Kokonaisuutena suunnitteilla olevat ”uudistukset” muuttavat tulevaisuutta luomalla uusia vallan rakenteita ja sitoumuksia, joista on vaikea irrottautua.
Lähteet:
http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+31/2011#vepsasia-kasittely [1]
kuva: http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/09/21/suomi-siivoaa-sotkun-britannia-korjaa-saaliin/201113330/12 [2] EU-maiden keskinäisistä velkasidoksista
Keskustelu http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_36_2011_ke_p_1.shtml [3]
Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan muutoksen hyväksymisestä eli EU:n kriisirahojen hallinnointi http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE+12/2011 [4]
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=12&rss=14&news_id=201113354 [5]
IMF:n muisto maailmanvaluuttaan siirtymisestä, sivu 4 http://www.imf.org/external/np/pp/eng/2010/041310.pdf [6]
SUOMI SIIVOAA SOTKUN, BRITANNIA KORJAA SAALIIN
Euroopan suurten pankkimaiden ja ylivelkaisten kriisimaiden välinen
velkojen verkko on sakea sotku. Eniten saatavia on jumissa Britannian
ja vähiten Suomen pankeilla. Silti Suomi joutuu siivoamaan sotkusta
yhä enemmän riskejä veronmaksajiensa kontolle, kun taas Britannia saa
seurata sivusta – ja odottaa saalista pankeilleen. EU:n mielestä juuri
näin pitääkin olla.
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=12&rss=14&news_id=201113330 [7]
ETLA LASKI KASVUENNUSTETTA – VIENTI EI KASVA LAINKAAN http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=12&rss=14&news_id=201113395 [8]
EUROMAITA ON VAROITETTU – PANKIT TARVITSEVAT LISÄÄ RAHAA
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=12&rss=14&news_id=201113393 [9]
TALOUSKRIISI: MIKSI TOIMITTAJAT NUKKUIVAT?
Talouslehdet, -toimitukset ja -toimittajat töpeksivät talouskriisin
siinä missä muutkin tarkkailijat. Monista merkeistä huolimatta kriisin
alkua ei yleisesti huomattu. Vasta Lehman Brothersin kaatuminen
herätti toimittajat, kerrotaan talouskriisisarjassa tänään.
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=294&rss=14&news_id=201113366 [10]
BARROSO: EUROBONDEJA EI PITÄISI SULKEA POIS
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=12&rss=14&news_id=201113383 [11]
IMF SYNKKÄNÄ: EDESSÄ UUSI, VAARALLINEN VAIHE
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=12&rss=14&news_id=201113361 [12]
http://viableopposition.blogspot.com/2011/09/federal-reserve-reverse-repurchase.html [13]
Amerikkalainen näkökulma eurooppalaiseen finanssikriisiin:
The last time deposits with the Fed grew this rapidly was in November 2008 and we all know how that particular movie ended. If central banks around the world don’t trust their domestic banking industry, we should be very, very concerned about our own fiscal security.
http://www.npr.org/blogs/money/2011/09/16/140464797/a-slow-motion-bank-run-in-europe [14]
”EU CHIEF: THE TIME HAS COME FOR A FEDERAL EUROPE http://www.express.co.uk/posts/view/271279 [15]
ERVV-puitesopimuksen muuttamista koskeva käsittelyaikataulu eduskunnassa (tietoihin voi tulla muutoksia):
* lähetekeskustelu tiistaina 20.9 klo 14 alkaen
* Valtiovarainvaliokunnan mietinnön valmistuminen perjantaina 23.9
* Mietinnön ensimmäinen käsittely mahdollisine äänestyksineen täysistunnossa perjantaina 23.9 (toinen istunto noin kello 14.30 alkaen)
* II käsittely täysistunnossa tiistaina 27.9 klo 14 alkaen
* II käsittelyn äänestykset (mikäli äänestyksiä) keskiviikkona 28.9 klo 14 alkaen.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_36_2011_p.shtml#kohta_linkki1 [16]
Sakari Hankamäki, tutkija ja tietokirjailija http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/01/02/lautasten-sapalointia [17]
Keskustelu http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_33_2011_ke_p_1.shtml [18]
Perustuslakiuudistus / LJL 3/2011 vp (ent. HE 60/2010)
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?kanta=veps7099&${haku}=suppea&TUNNISTE=LJL+3/2011 [19]
Kritiikki perustlakimuutoksia koskien:
– vie presidentiltä vallan EU:n ulkopolitiikassa ja lainsäädännön valmistelussa
– lisää tarpeettoman lausuman Suomen EU:hun kuulumisesta
– tekee helpommaksi siirtää valtaa ”kansainvälisille toimielimille”
Keskustelu
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_32_2011_ke_p_3.shtml [20]