Vanhustenhoidon laatu on kärsinyt järkyttävän romahduksen nykyisessä EU-Suomessa. Myös ikääntyneiden hoitoalan henkilökunnan työolosuhteet ovat kurjistuneet. Puutteita löytyy hoitolaitosten palveluissa yleensä. Vanhustenhoidon kurjistuminen näyttää sisältyvän systemaattiseen hyvinvointivaltion alasajoon, mikä tulee palvelemaan tiettyjä poliittisia intressejä.
Vanhustenhoito on kaaoksessa
Nordcare2 [1] -vertailututkimuksen tuloksien mukaan suomalainen hoitaja huolehtii huomattavasti useammasta vanhuksesta kuin pohjoismaiset kollegansa. Maamme kotihoidon asiakasmäärä, ennen muuta yövuorossa, on merkittävästi lukuisampi kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa keskimäärin hoitaja auttaa yön kuluessa 27 vanhusta. Vielä kymmenen vuotta sitten hoidettavia oli 16.1 [1]
Yllä mainitun uusimman laajan pohjoismaisen tutkimuksen mukaan Suomessa piitataan vähiten ikääntyneiden ja vanhusten hoidosta.
Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön olivat heikenneet ja myös esimiehen antaman tuen koettiin vähentyneen. Sen sijaan kontrolli kasvoi.
Eniten yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Krögeriä toteaa, että
Resurssien lisäämisen lisäksi työn johtamisessa on kehitettävää. Vanhustyö on fyysisesti ja henkisesti raskasta. Herää kysymys, mistä työvoimaa saadaan, jos vetovoima vielä heikkenee. Näen tässä ison riskin, joka ei vielä ole realisoitunut. 2 [2]
Tarkoituksena näyttää olevan ajaa vanhustenhoito täyteen kaaokseen, joka palvelisi yhtenä tavoitteena kotimaisen työvoiman karkottamista alalta, jolloin voidaan huutaa työvoimapulaa ja palkata maahanmuuttajia kotimaisen henkilökunnan tilalle.
Hoitoalan koulutus ja sijoittajat
Tutkimusten mukaan suomalaiset vanhustyöntekijät ovat koulutetumpia kuin pohjoismaiset kollegansa. Koulutustaso on kymmenessä vuodessa monipuolistunut, koska vähemmän koulutettuja on siirtynyt eläkkeelle ja alan aloittavilla nuorilla on parempi koulutus. 2 [2]
Ulkomaiset sijoittajat valtaavat hoitoalaa3 [3]
Ylikansalliset pääomasijoittajat valtaavat kuntien kilpailuttamia hoivapalveluita. Kolme suurinta vanhusten asumispalveluja tuottavaa yhtiötä ovat ulkomaalaisomistuksessa.
[4]Yritykset on listattu henkilöstömäärän mukaan. Listan ykkösenä on Attendo Oy, toisella sijalla Mainio Vire Oy ja kolmantena Mikeva Oy. Nämä kolme yritystä ovat ulkomaisessa omistuksessa, samoin lähellä kärkeä keikkuva Mehiläisen Carema. Suomalaisyrityksistä suurin vanhusten asumispalvelujen tuottaja on Esperi Care Oy.
Ulkomainen omistus hoitoalalla luo kaaosta
Ammattitaitoa lisäävästä koulutuksesta huolimatta suomalainen vanhustenhoito on kriisissä, jonka yhdeksi tekijäksi voidaan osoittaa se, että globaalit pääomasijoittajat valtaavat hoitoalaa Suomessa. Ulkomaisille pääomasijoittajille tärkeintä on voiton maksimointi. Niinpä kustannuksia ja resursseja säästäen tingitään laadusta tunnetuin seurauksin. Kansainväliset vapaakauppasopimukset, kuten Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP), joka luovuttaisi globaalien pääomasijoittajien oikeuslaitoksille jopa valtiollisten oikeuslaitosten ylimenevää oikeudellista valtaa. 4 [5]
Miksi resursseja ja rahaa ei riitä hoitoalalle ja infrastruktuuriin?
Sipilän hallitus on tehnyt leikkauksia, jotka ovat poistaneet muun muassa etuuksia eläkeläisiltä, opiskelijoilta, työttömiltä, sairailta ja vanhuksilta. Samanaikaisesti pakolaisvyörytys on vaatinut jatkuvasti suurempia osuuksia varauksina valtion tulevaan budjettiin. Poliittinen eliitti syöksee Suomen kansallisvarallisuuden ja suomalaisten työntulokset kasvottomien ylikansallisten rahaimperialistien ja kansainvälisten rahoituslaitosten hyödyksi5 [6] ja syyllistää kansaa talouskriisin aiheuttajaksi.
Julkisen sektorin elinvoimaa kavennetaan. Tämä tarkoittaa myös entistä niukempia resursseja terveyden ja sairaanhoidon sekä hoitoalalle yleensä. Tästä seuraa, että vanhustenhoidon epäkelpoasema ei johdu pelkästään ulkomaalaisista pääomasijoittajista, vaan myös maan poliittisen mafian globalisteja syleilevästä politiikasta.
[7]Tähän epäisänmaalliseen ja suorastaan kriminaaliin politiikkaan sisältyy Suomen monikulttuurinen politiikka, jonka myötä maa on päätetty tulevaisuudessa täyttää elintasopakolaisilla. Vuonna 2016 maahanmuuttoon käytettiin yli miljardi euroa budjettivaroja.5 [8] Luonnollisesti makrotalouden mukaan osa näistä tunkeutujien elättämiseen käytetyistä rahoista menee takaisin yhteiskunnan kiertoon, mutta näinhän ne rahat käyttäytyisivät siinäkin tapauksessa, jos ne sijoitettaisiin Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamiseen.
Ulkomaiden kansalaisten osuus Suomen kokonaisväestöstä vuonna 2016 oli 4,4 prosenttia6 [8], joka osuus voi tulevaisuudessa moninkertaistua.
Vielä on syytä mainita, että Valtioneuvosto ei halua mielellään arvioida maahanmuuton kustannuksia lyhyellä jaksolla, vaan pikemminkin koko elinkaaren skenaariona. Näin menetellen halutaan pimittää asioiden todellisen karuuden paljastuminen. Mikäli Suomen pakolaispolitiikka tulee jäljittelemään tulevaisuudessakin Ruotsin mallin mukaista monikulttuurisuutta tai äärimmäistä heterogeenisyyttä, ei 80:n vuoden kuluttua ole juurikaan kulttuuriltaan ja etniseltä taustaltaan varsinaisia suomalaisia arvostelemaan tai vastustamaan monikulttuurista politiikkaa.
Valtioneuvoston sivustolla esitetäänkin, että ”maahanmuuton ja kulttuurisen monimuotoisuuden lisääntyessä kysymykset maahanmuuton vaikutuksista tulevat yhä keskeisemmiksi Euroopassa. Nähtäväksi jää, vaikuttaako kehitys poliittiseen ilmapiiriin ja hyvinvointivaltion kannatukseen. 6 [8]”
Varmasti turhanpäiväistä keskustelua tullaan asian tiimoilta käymään, mutta ilmeisesti suomalaiset ovat halpamaisesti sekä lammasmaisesti alistuneet kotimaisten vallanpitäjien nöyryyttämäksi ja nenästä vetämäksi. Heistä ei näytä olevan todelliseen oppositioon, vaan he ovat allekirjoittaneet oman etnisen ja kulttuurisen kuolemantuomionsa.
Kuten sanottua, vanhustenhoidon kurjistuminen näyttää sisältyvän systemaattiseen hyvinvointivaltion alasajoon, mikä tulee palvelemaan tiettyjä poliittisia päämääriä, joiden välineinä käytetään muun muassa multikulturalismia sen sekasortoisessa järjettömyydessään, kuten vilkaisu Ruotsin kaoottiseen yhteiskunnalliseen heterogeeniseen näkymään varmistaa.
Markku Juutinen
Lähteet
- https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/57183 [1]
- https://www.tehylehti.fi/fi/uutiset/kotihoidon-tyopaine-pohjoismaiden-pahin-tutkijat-puhuvat-jo-syoksykierteesta [2]
- https://yle.fi/uutiset/3-6301576 [3]
- Spotlight | Yle (1.12.2014): Valtio käräjillä?
http://areena.yle.fi/1-2205433 [9]; Koskenniemi, Martti (23.10.2014). Investointisuoja loukkaa demokratiaa. http://www.uutistamo.fi/investointisuoja-loukkaa-demokratiaa/ [5] - https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkiset-menot/ [10]; EVA (2004). Onko omistamisella väliä? http://www.eva.fi/wp-content/uploads/files/804_onko_omistamisella_valia.pdf [11]
- http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160396/RAP2017_27.pdf?sequence=1&isAllowed=y [8]