- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Vakausmekanismin leivissä ei virkavastuu paina

Suomen hallitus on antanut eduskunnalle kirjelmät Euroopan rahoitusvakausvälineestä (ERVV) ja sen pysyvästä seuraajasta Euroopan vakausmekanismista (EVM) vireilletuloasiakirjoina.



Näistä kahdesta rahoitusvälineestä kiistanalaisempi on pysyväksi tarkoitettu EVM-vakausmekanismi. Rahoistaan tarkat saksalaiset ovat arvostelleet sitä mm. seuraavista asioista: Tietyissä tilanteissa kansallisten parlamenttien budjettivalta siirtyy tämän Luxemburgissa toimivan rahoitusyhtiön toimitusjohtajalle. Jos EVM:n sijoitukset tuottavat tappioita, toimitusjohtaja voi pyytää jäsenvaltioita maksamaan vielä maksamatta olevaa pääomaa EVM:n oman maksukyvyn varmistamiseksi. Tällöin voidaan joutua poikkeamaan sopimuksessa mainitusta pääoman maksuaikataulusta vuosina 2013-2017. Jotkut saksalaiset kansanedustajat haluaisivat päätäntävallan kaikkiin EVM:lle suoritettaviin maksuihin. Euroopan vakausmekanismista (ESM eli EVM) tilintarkastaja on löytänyt huomautettavaa.

Saksan valtiontilintarkastaja on huomannut EVM-puitesopimuksessa porsaanreiän, jonka seurauksena sen toimeenpanossa saatettaisiin syyllistyä laittomuuksiin. Sopimuksen mukaan osapuolet maksavat pääomaosuutensa poliittisten kriisien välttämiseksi osissa vuosien 2013-2016 aikana. Jos EVM:n lainaustarve esimerkiki Kreikan vuoksi kasvaa, pääomaa saatetaan joutua maksamaan nopeammalla aikataululla. Päätös lisäpääoman “kutsumisesta” tehdään EVM:ssä ääntenenemmistöllä. Saksan valtiontilintarkastajan mukaan päätös pitää tehdä perustuslain mukaisesti liittopäivillä. Liittopäivillä on tämän johdosta jo ehditty vaatia veto-oikeutta lisäpääoman myöntämiseenkin.

Tilintarkastaja on lisäksi moittinut sitä, että EVM:n toimielinten valvontaa ja tarkastusta ei ole käsitelty tähän mennessä lainkaan. Yhdeksi finanssikriisin syyksi on sanottu pankkien monimutkaisten ja taseen ulkopuolisten sijoitusinstrumenttien (CDO, SIV) huonoa valvontaa. Tilanne ei näytä olevan kehittymässä parempaan suuntaan.

Saksan keskuspankki puolestaan on moittinut EVM:ää siitä, että jäsenvaltioiden vastuille ei ole siinä määritelty selkeää ylärajaa. Sopimuksen mukaan EVM:n johtokunta (hallitusten nimittämiä virkamiehiä) voi yksinkertaisella enemmistöllä määrätä jäsenet maksamaan vielä maksamatta olevan osuuden pääomasta, jos maksettu pääoma on tappioiden vuoksi laskenut alle 80 miljardin euron: jos tappio syö pääomaa, se on palautettava ennalleen aina jokaisen tappion jälkeen. Mikäli joku jäsenmaista ei lisäksi maksa osuuttaan takuupääoman maksuvelvollisuudesta, muut jäsenet maksavat puuttuvan osan.

EVM:llä on sisäinen tarkastuslautakunta ja ulkopuolinen tilintarkastaja. Rahoitusvalvontaviranomaisten valvontakyky EVM:n tilien sekä tilojen suhteen on estetty, sillä “EVM, sen varat ja omaisuus on vapautettu kaikista oikeudenkäynneistä, jollei EVM nimenomaisesti luovu tästä vapaudesta tai siitä on sovittu EVM:n tekemässä sopimuksessa. EVM on vapautettu kaikesta takavarikosta ja pakkolunastuksesta. EVM:n asiakirjat ja toimitilat ovat loukkaamattomia.”

Valtioneuvoston kirjelmän perusteella ei synny aivan selvää käsitystä siitä, kenelle EVM:n väki on vastuussa, sillä “hallintoneuvoston jäsenet, johtokunnan jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja, henkilökunta ja komiteoiden jäsenet sekä edellä mainittujen neuvonantajat on vapautettu kaikista oikeudellisista menettelyistä, jotka kohdistuvat heidän toimintaansa mainittua tehtävää suoritettaessa.”  Vireilletulokirjelmä kertoo myös että “EVM:n henkilöstö on EVM:n maksamien palkkojen ja korvausten osalta vapautettu kansallisesta tuloverosta. Henkilöstö maksaa sisäistä tuloveroa.”

Valtioneuvoston kirjelmän mukaan EVM:n sopimusluonnoksesta on saatavissa vain englanninkielinen versio. Käytännössä siis pysyvä rahoitusvakausmekanismi on EU:n ulkopuolelle perustettu osakeyhtiö, jota rahoitetaan verovaroista. Virkailijoilla on vastuuvapaus, syytesuoja ja verovapaus.