Uutisanalyysi: Uudet globaalit jakolinjat

Pohjois-Afrikan viimeaikaisten tapahtumien kautta voi hahmotella skenaariota siitä, millaisia jakolinjoja maailmaan oon muodostumassa.

Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan jakautuminen eri vaikutuspiireihin alkoi kuitenkin jo ennen Tunisian ja Egyptin kansannousuja. Näitä vaikutuspiirejä ovat pääasiassa ranskalais-saksalainen ja amerikkalainen. Myös Natolla on omat kumppanuus- ja alueohjelmansa.

Vuonna 2007 Nicholas Sarkozy alkoi ajaa Välimeren ulottuvuus -ohjelmaa.

Kesällä 2008 perustettiin lisäksi Välimeren Unioni (VU), johon kuuluu kaikkiaan 43 jäsenmaata: kaikki EU-maat ja 16 Välimeren seudun maata. Uuden unionin jäsenistä puolet kuuluu arabiliittoon, ja osa Afrikan Unioniin.

Mikä kaikkien näiden liittojen ja ohjelmien tarkoitus on?

Pinnalta katsoen tarkoitus on rauhanturvaaminen sekä Afrikan ja Välimeren alueen maiden kehittäminen. Tarkemmin katsoen tulee mieleen saaliinjako.

Irak öljyineen lipuu angloamerikkalaiseen vaikutuspiiriin, itäinen Välimeren alue kaasuvarantoineen, samoin Marokko ja Algeria puolestaan ranskalais-saksalaiseen vaikutusalueeseen.

Useiden toisiaan risteävien ja toistensa kanssa yhteistyössä olevien unionien ja sotilasliittoumien edut ovat johtamassa liittoumakehitystä Mauritaniasta Persianlahdelle ja Afganistaniin.

Alueen luonnonvarojen saalista ovat jakamassa Yhdysvallat, Saksa, Ranska ja britit liittolaisineen.

Saksan entinen ulkoministeri Joschka Fischer viittasi jo vuonna 2006 Ranskan ja Saksan yhteisiin aluelaajenemispyrkimyksiin kohti itää, Lähi-Itään ja Välimerelle. Sinne piti tulla Euroopan Unionin uudet aluerajat. Hän kutsui alueen itsenäisiä valtioita Euroopan takapihaksi.

Tässä onkin eräs syy, miksi Turkkia kosiskellaan Euroopan Unionin jäseneksi. Turkki on Euroopan takapihalle johtava portti. Turkkilaiset eivät ole asiasta innostuneita. Ulkoministeri Aleksander Stubbin mukaan Euroopan Unioniin liittymisen vastustus Turkissa on noussut 50 prosentista 80 prosenttiin. Miksi?

Turkki on jo Naton jäsen. Nato haluaa myös kulkea Turkin portista. Ranska ja Saksa puolestaan ovat lupautuneet vaivihkaa toimimaan Yhdysvaltain sillanpääasemana Euroopassa. Euroopan Unioni, Yhdysvallat ja Nato ovat ilmiselvästi varanneet Turkille roolin, jossa Turkki toimii maiden yhteisen puolustuksen tukipilarina. Tästä syystä Turkkia on myös houkuteltu ”erikoisasemalla” EU:ssa.

Turkilla ja Israelilla puolestaan on yhteistyötä, jota vahvistaa Israelin ja Yhdysvaltain yhteiset tavoitteet Afrikan alueella ja globaalisti.

Kaiken EU-hallitusten kokoonpanosta riippumattoman politiikan takana on voimakkaat taloudellisen ja sotilaallisen hyödyn motiivit.

Euroopan Unioni on siis elin, joka tukee sekä angloamerikkalaisia ja ranskalais-saksalaisia intressejä, ja joiden edistämisestä pitää huolen komissio, joiden jäsenillä on vankat kytkökset trilateraalikomissioon ja CFR:n (Council on Foreign Relations).

Talouspolitiikan ”reformeja” tarjoilevia sopimuksia on monta: Barcelonan julistus, Euroopan Unionin EPA- talouskumppanuussopimus, joka uhkailee talouspakotteilla entisiä siirtomaita vaikka julkisesti EU pyrkii sitomaan kaupankäynnin maiden kanssa näiden ihmisoikeustilanteeseen. Vastaavia sopimusviritelmiä ovat Yhdysvaltain MEFTA sekä ACP.

Välimeren Unionin (VU) tienoilta ovat huippupoliitikot käyneet monenlaista sananvaihtoa mediassa. Vain  sitä ei ole mainittu, että VU oli alunperin Euroopan Unionin tekemä aloite. Suunnitelmissa lienee liittää VU kiinteästi Afrikan kautta Euroopan Unioniin ja luoda puitteet EU:n aluelaajenemiselle. Myös Turkin kysymys hoituu VU:n kautta.

Oliko Välimeren unionia perustettaessa jo tiedossa EU:n eteläisten maiden tuleva velkakriisi?  Onko mahdollista, että velkakriisimaille (Kreikka, Italia, Espanja, Portugali ja Irlanti) velkaa myöntäneet pankit eivät tienneet maiden velkaantumisasteesta ja kansantuotosta? Sitä on vaikea uskoa.
Ajatus herättää kuitenkin monta mahdollisuutta. Nyky-EU:n hajoaminen saattaa kuulua suunnitelmaan. Eteläiset, entiset euroalueen jäsenet muodostavat oman liittonsa oman valuuttansa kanssa. Mahdollisesti uusi ryhmä ympätään Välimeren Unioniin.

Luonnonvaroista rikkaita Pohjois-Afrikan maita laitetaan unionikuntoon. Afrikan maissa poistetaan jaloista vahvat, kansallismieliset hallitsijat ja tilalle tuodaan ElBaradeit, jotka avaavat ovet länsimaille ja vapaakaupalle. Persianlahden Unioni ja Naton voimakas aktivoituminen alueella viittaavat myös siihen, että arabimaailman uudelleenjärjestelyä suunnitellaan. Nato myös kosiskelee Venäjää liittymään mukaan.

Venäjän kutsumisella Natoon lienee se klassinen tarkoitus, jota angloamerikkalainen koulukunta on tahän asti menestyksekkäästi geopolitiikassa noudattanut: jos sinulla on kaksi vihollista, liittoudu heikomman kanssa ja lyö yhdessä vahvempi. Sitten nitistä jäljelle jäänyt.

Kiina on nimittäin hankkinut huomattavasti jalansijaa Afrikassa ja Välimeren alueella, lisäksi vielä omanlaisellaan politiikalla, jota voisi kuvailla sanoilla investointi, ei interventio.

Jean-Christophe Rufin kuvasi vuonna 2004 ilmestyneessä romaanissaan globaalia maailmaa, joka oli jaettu vyöhykkeisiin ja jossa todellista valtaa piti muutama globaali korporaatio. Globalia oli pitkän prosessin tulos, joka oli toteutettu velkaannuttamalla kansallisvaltiot pankeille erilaisten unionien kautta ja lavastamalla hyväuskoisille ihmisille terroristi-iskuja yhteisen vihollisen luomiseksi. Globalian luomisen tarkoitus oli säilyttää valta korporatokratialla.

Etelän unionit

  • Arabiliitto on arabimaiden järjestö. Sen tavoitteet ovat pääasiassa poliittisia, sitä voidaan pitää eräänlaisena YK:n paikallisena versiona. Järjestön päämaja sijaitsee Kairossa. Seitsemän valtiota perusti Arabiliiton vuonna 1945.
  • Afrikan unioni on 53 Afrikan valtion muodostama kansainvälinen järjestö, joka perustettiin vuonna 2002 Etelä-Afrikassa. Se on Afrikan yhtenäisyysjärjestön (OAU) sekä Afrikan talousyhteisön (AEC) seuraaja.
  • Rakenteeltaan unioni muistuttaa Euroopan unionia ja Amerikan valtioiden järjestöä. Sen päämääriä ovat demokratian, ihmisoikeuksien ja vakaan talouden edistäminen. Unionin pitkän ajan tavoitteita ovat myös yhteiseen valuuttaan (afro) siirtyminen ja puolustusvoimien yhdentäminen. Tärkeänä pidetään myös Afrikan sisäisten konfliktien kitkemistä ja tehokkaiden yhteismarkkinoiden luomista.
  • Kaikki Afrikan maat Marokkoa lukuun ottamatta sen sijaan ovat mukana unionin toiminnassa. Pääkonttori on Etiopian Addis Abebassa. Unionilla on oma parlamentti, joka kokoontuu Etelä-Afrikassa.
  • Välimeren unioni on Euroopan unionin sekä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maiden muodostama, vuonna 2008 perustettu järjestö. Järjestö on jatkoa Barcelonan prosessille.
  • Alun perin tarkoituksena oli, että vain Välimeren ympärillä olevat maat muodostaisivat unionin, mutta muiden EU-maiden, erityisesti Saksan, vastustuksen vuoksi tuli kaikki muutkin EU-maat ottaa mukaan.
  • Järjestön päämaja sijaitsee Barcelonassa ja sen ensimmäisinä puheenjohtajamaina toimii Ranska ja Egypti. Unioni keskittyy muun muassa jäsenmaidensa ympäristö- ja talousyhteistyön kehittämiseen.

Lue lisää aiheesta:
Roistovaltio-Libyan suvereeni muodonmuutos

Nato julistautui globaaliksi armeijaksi

Lähteet:
Välimeren unioni:
http://www.globalis.fi/Maat/Maaryhmittymaet/IMF
http://en.wikipedia.org/wiki/Union_for_the_Mediterranean
http://www.globalresearch.ca/index.php?context=va&aid=6879
http://news.bbc.co.uk/2/hi/7504214.stm
http://www.semide.net/initiatives/mediterranean-union
http://www.csmonitor.com/2007/0824/p07s02-woeu.html
http://www.eeas.europa.eu/euromed/index_en.htm
http://euobserver.com/9/31706
http://eeas.europa.eu/
http://www.trendsresearch.com/reports/Media/Spring2010TrendsJournal.pdf

http://www.globalresearch.ca/index.php?context=va&aid=23282
http://www.prisonplanet.com/articles/december2006/061206seedmoney.htm
http://rwrant.co.za/2009/07/07/rica-implemented-in-south-africa/
http://www.infowars.com/youtubes-parent-google-is-a-corporate-member-of-the-council-on-foreign-relations/

12 kommenttia

  1. Omitunen analyysi. Tosin lehden linjan mukaisesti juttu vaikuttaa vainoharhaiselta. Välimeren Unionin väitety salailu ei pidä paikkaansa. En tiedä, kenelle kirjoittaja näitä juttujaan kirjoittaa, mutta hän ilmeisesti olettaa juttunsa lukijan ainoiksi tietolähteiksi.

    Ihmeelliseltä tuntuu näkemys siitä, että Afrikassa”vaihdetaan” kansallismielisiä hallitsijoita. Varkaita ja tyrannejahan siellä kaadellaan. Esimerkiksi Tunisian presidentti, valittiin runsaa 90 prosentin äänimäärällä, vaimoa ja hänen sukulaisiaan ei valinnut kukaan. (Khaddaffia koskeva analyysi kyllä pitää paikkansa.)

    Paperilehdessä mainittu tieto siitä, että juttuja levitetään facebookissa pitää toki paikkansa. Juttujen taso on sitä luokkaa, että niitähän jakaa tuttujensa huvitukseksi ja malliksi siitä, mitä asioista saatetaan kirjoittaa..

    Plusääni(1)Miinusääni(0)
    1. Ihmettelijä,

      en minä oleta juttuani lukijan ainoaksi tietolähteeksi.
      Päinvastoin toivon hartaasti, että niin ei ole!

      Mitä useammasta lähteestä lukija tietojaan ammentaa, ja mitä enemmän hän tietojaan vertaa ja pohtii, sen parempi minusta.

      En myöskään kuvittele olevani erehtymätön tai oikeassa kaikessa. Sehän olisi hölmöä!
      Ei kukaan voi tietää joka yksityiskohtaa tai välttämättä havaita kaikkia kytköksiä, vaikka kokonaiskuvaa tavoitteleekin.

      Oman rajoituksensa asettaa artikkeliin käytettävä merkkimäärä. Ihan kaikkea ei valitettavasti voi perusteellisesti selittää, joten kirjoittaessani luotan lukijan älykkyyteen ja asetan samalla toivoni lukijan tiedonhaluun so. että hän etsii lisätietoja itse.

      Toinen rajoittava tekijä on Magneetin ilmestymisaikataulu. Kerran viikossa ilmestyvään lehteen ei niin paljon kerrontaa mahdu kuin viikon joka päivä ilmestyvään lehteen.

      Minun juttuni ovat aina ”lyhyt muistiinpano” tai tiivistelmä, eivät tyhjentävä selvitys, ja tehdään kullakin hetkellä saatavilla olevien tietojen perusteella.
      Siitä syystä myös seurantajutut (kuten Tunisian tapauksessa), jos näyttää siltä että ne ovat tarpeen.

      ———
      Nykyään minusta on mukavaa, kun ei koskaan aamulla herätessä tiedä minkä uuden tiedon tai ajatuksen kanssa menee nukkumaan!

      Toivottavasti tämä ihan henk. koht. purkaus ei loukkaa ketään. Tiedon etsiminen ja erilaisen näkökulman tarjoaminen keskusteltavaksi ja pohdittavaksi löydetyn perusteella on ilo,

      Kyse ei siis ole siitä, olenko MINÄ oikeassa vai väärässä.

      Magneetti haluaa tarjota pohdittavaksi erilaisia näkökulmia mutta ei pyri ratkaisemaan, kuka on oikeassa ja kuka on väärässä. Se on jokaisen lukijan itse kohdallaan ratkaistava.
      Emme halua ajatella muiden puolesta. Minä ainakaan.

      Plusääni(0)Miinusääni(0)
      1. Jokainenhan saa kirjoittaa, mitä haluaa, mutta asian värittäminen ei kuuluu asiaan. Palataanpa vielä asian ytimeen. Esimerkiksi globaalit jakolinjat- jutussa on koottu faktatietoa, jota en sinällään kyseenalaista.

        Juju piileekin siinä, että väliin on sujauteltu tällaisia lauseita kuten: ” Pinnalta katsoen tarkoitus on rauhan turvaaminen sekä Afrikan ja Välimeren alueen maiden kehittäminen. Tarkemmin katsoen tulee mieleen saaliinjako..”

        Välimeren unionin tavoitteena on nimenomaan alueen kehittäminen, talouden tasapainottaminen ja työpaikkojen synnyttäminen. Näin tehdään sitä, mitä maahanmuuton vastustajat vaativat – autetaan ihmisiä omissa maissaan ja ehkäistään laitonta maahanmuuttoa ja passittomien siirtolaisten tulvaa.

        ” Vain sitä ei ole mainittu, että VU oli alunperin EU:n tekemä aloite…suunnitelmisssa lienee liittää VU kiinteästi Afrikan kautta Euroopan Unioniin ja luoda puitteet EU:n aluelaajenemiselle…”

        VU:n tausta ja historia on yleisesti tiedossa, ei sitä ole missään erityisesti ”vaiettu”. Se, että EU haluaisi laajentua esimerkiksi Pohjois-Afrikkaan on toimittajan ihan omaa tulkintaa.

        ”EU-hallitusten kokoonpanosta riippumattoman politiikan takana on voimakkaat taloudelliset ja sotilaallisen hyödyn motiivit.”

        Tottahan tämä. Näinhän valtiot yleensä toimivat, tosin sotilaalliset motiivit ovat esimerkiksi Suomen kohdalla olemattomat. Tällainenkin lause on juuri sellaista tekstia, joka sinällään on totta, mutta tekstiin sjioitettuna saa salaperäisen ”salaliittomerkityksen”.

        Plusääni(1)Miinusääni(0)
        1. Ihmettelijä,

          mikä salaliitto? Puhehan on keskittämisestä; taloudellisen, poliittisen ja sotilaallisen vallan keskittämisestä, jota näemme joka puolella ympärillämme.

          Keskittämisestä käytetään nimityksiä tehostaminen, rakenneuudistus, taloudellinen ja poliittinen integraatio ja niin edelleen. Ja tietenkin keskittäminen 😀
          Sama mies, eri hattu.

          Puhe on keskittämistä ajavien ryhmäkuntien keskinäisistä sidonnaisuuksista ja yhteisistä eduista.

          Itse asiassa en edes sano mitään uutta tai omaperäistä. Sanon asioita, joista useampi Yhdysvaltain presidenttikin aikanaan varoitti: military-industrial-complexista ja vallan antamisesta markkinataloudelle ja liikepankeille.

          Plusääni(0)Miinusääni(0)
  2. Ei suinkaan vainoharhaista, vaan hirveän tarkkanäköinen ja asiantunteva analyysi. Saattaahan se joistakin tuntua hieman kadehditttavalta ja ärsyttääkin, kun kirjoittaja osuu täsmälleen oikeaan jatkuvasti, uskaltaa sanoa, eikä turhia kuvia kumartele. Kiitos kirjoittajalle.

    Plusääni(0)Miinusääni(0)
  3. Joo. Eihän tuossa väiitetty, että missään muualla ei olisi näitä tietoja. Ja jos vain asiantuntijapiireissä on jokin asia eiköä konssernimedioiss tai muussakaan mediassa kansalaisille, niin onhan sekin jo salailua. Sellainen salailu yleensä propagandaanperustuvassa länsimaisessa yhteiskuntajöärjestelmässä riittää. Nykyisin tarvitaan vielä nettipalkkasoturien armeija. Ja jos on diktaattori, ei välttämättä ole rosvo. Suurin rosvo maailmassa on entisen näennäisdemokratian ja nykyisen rosvodiktatuurin rahaylimystö Wall Streetillä ja on aina ollut. Tyranniaa on jokaisessa systeemissä. Varmasti kansanvalta olisi paremi kuin tyrannia, mutta oliko esim. kyykytetty ja heikko Weimarin tasavalta parempi kuin hyvinvoiva ja riippumattomampi Hitlerin Saksa, joka sitäpaitsi pakotettiin käytännössä autoritäärisyyteen? Juuri kuulin taas radiosta, kun Risto Nordell piti Berlin Alexanderplatzin päättymisen ajankohtaa aikana, jolloin Eurooppa oli vajoamassa synkimpään aikaan sen historiassa. Miksi? Onkohan tuossa liioittelua. Onko tämä tarkastelu liian mustavalkoista ja onko meidät kaikki höynäytetty johonkin propagandaan. Kenen mielestä Hitlerin Saksa on synkin aika ja ilmiö maailmassa? Todellisuudessa vaikka juutalaisia sorrettiin rasistilaeilla, heitö ei kuitenklaan ahdisteltu fyysisesti ja he sivat harjoittaa liiketoimintaa sotaan asti. Heillä oli 65 lehteä. Heitä siirrettiin Israeliin ja koulutettiin sitä varten. Ok, tämä on erittäin törkeää silti. Mutta onko se synkintä koskaan? Onko synkin asia kuitenkin se, että kansainvälisen rahaeliiton rahavirta Saksasta loppui, koska Hitler lakkautti pörssin ja lopetti heidän sekaantumisensa Saksan talouteen ja siten Saksan taloudellisen riistämisen. Saksasta tehtiin suorastaan loistava maa, joka kukoisti talouselämänsä lisäksi tieteissä ja taiteissaja kansan itsetunto vahvistui. Osa kansasta ja ilmeisesti myös Hitler oli ajatellut tiukimman diktatuurin ilmeisesti välivaiheeksi. Koska tämä maa loisti ja se oli karannut riistöjien ja maailman alistajien hyppysistä eikä hyödyttänyt heitä, vaan pikemminmin oli vakava kilpailija, he pakottivat vasallinsa ja koiransa aloittamaan tuhoamissodan Saksaa vastaan. Sodan jälkeen näille roistoille vasta kuului koko maailma.

    Plusääni(0)Miinusääni(0)
  4. Toimittajakoulun ekalla luokalla opetetaan, että lehden pääkirjoituksen kirjoittaa pienissä lehdissä päätoimittaja. Isommissa voi olla pääkirjoitustoimittaja tai useitakin. Tässä lehdessä näyttää olevan tässäkin asiassa ihan oma linjansa. Onko päätoimittaja vaihtunut?

    Lisäksi lukijan tulee muistaa, että pääkirjoitus on aina lehden linja, ei päätoimittajan. Onneksi sentään viimeisin pääkirjoitus käsitteli ihan muuta, kuin maailmanpolitiikkaa.

    Plusääni(0)Miinusääni(0)
  5. Todella hyvä kirjoitus, ja jälleen kerran kovaa suoraan asian ytimeen. Tätä pitää saada lisää jotta ihmiset heräävät (painajais) unestaan.

    Kiitos Riikka !

    Plusääni(0)Miinusääni(0)
  6. Hyvä artikkeli, epäilemättä tulee helposti leimatuksi salaliittoteoriana, mikä ei sekään ole ihmetys. Ihmisillä on hiukan vääristynyt kuva maailmasta, kiitos valtamedian, toisin sanoen korporaatioiden. En väitä, että tietäisin mitä Pohjois-Afrkassa on tekeillä, mutta vaaran merkit ovat ilmassa. Historiassa, tosin ei koulukirjojen, on lukuisia esimerkkejä kansannousuista, jotka ovat päätyneet kaikkeen muuhun kuin kansan hyvinvointiin. Esimerkiksi Argentiinassa, Venäjällä ja Puolassa kansa joutui petoksen kohteeksi. Jokaisessa näistä maista valittiin demokraattisesti uusi johtaja, joka valtaan päästyään petti kansan yksityistämällä kansallisen omaisuuden. Esimerksi Puolassa vuonna 1989 Solidaarisuusliike Leo Walesan johdolla alkoi saada maaperää itsenäiselle paikalliselle päätäntävallalle. Liike alkoi Puolan mittavista terästehtaista ja oli työväen johtamaa. Mitä liike ajoi, oli tehtaiden paikallista demokraattista omistusta ja hallintaa. Liike ajoi siis kansalaisten ja työväen asiaa. Mutta mitä sittemmin, liikkeen tultua valtaan, tapahtui, oli täysin päinvastaista sille mitä liike jäsenilleen kertoi. Osittain pakosta, IMF:n painostuksesta, liike avasi markkinat yksityiselle omistukselle, jota seurasi työttömyyden aalto ja jo valmiiksi alhaisen hyvnvoinnin totaalinen alasajo. IMF tomi läheisimpänä neuvonantaja Puolan talouden uudelleenjärjestelyissä, kuten myös Argentiinassa ja Venäjällä. Tosin Venäjällä omaisuus jaettiin pääosin kansallisten oligargien kesken, joka sittemmin on johtanut Venäjän mustamaalaamiseen, mikä on ainoastaan seurausta siitä, että kansanväliset ja etenkin Yhdysvaltalaiset sijoittajat jäivät neuvotteluiden ulkopuolelle. Kuitenkin, jokaisessa näistä maista on valtaan astunut taho, joka on esittänyt edustavansa kansaa, mutta toiminut toisin. Se myös on vaarana Pohjois-Afrikassa tällä hetkellä. Konfliktien pitkittyessä valtioiden taloudellinen tilanne käy päivä päivältä ankarammaksi ja lopulta valtioilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin turvautua IMF:n lainaan, joka puolestaan tarkoittaa kansallisten omaisuuksien yksityistämistä, yleensä pilkkahinnalla, ja markkinoiden sekä sääntelyn vapauttamista.

    Plusääni(0)Miinusääni(0)
  7. Tämän päivän nopea uutissaldo maailmalta kertoo seuraavaa:

    The muslim brotherhood on aikatauluttanut ylihuomiselle eli perjantaille alkavaksi kansannousun seuraavaksi Saudi Arabiassa. Kuningasperhe on ollut tietoinen asiasta, ja on jo valmistautunut jonkun aikaa minkä voi, mutta voi olla menetty peli.

    Luvassa on varmasti aikamoinen öljyn hintaennätyspiikki. Pörssipelurit lyövät vetoja minkä ehtivät rahastaakseen katastrofin.

    http://www.bloomberg.com/news/2011-03-07/saudi-arabia-s-day-of-rage-lure

    Joka taas tarkoittaa sitä, että EKP nostaa nopsaan korkoa, mutta se ei pelasta hallitsemattomalta inflaatiolta. Tästäkö se kaikkien lamojen äiti on viimein alkamassa…?

    Ainakin USA pysyy näennäisesti pystyssä vain niin kauan, kuin FED pitää korkoja mekaanisesti alhaalla. Mutta nyt paineet on käymässä sielläkin mahdottomaksi varmaan. QE3 tuskin ehtisi hätiin, jos sellaista on edes suunnitteilla.

    Englannin Pankilla BoE:lla melkoiset inflaatiopaineet sielläkin ja romahduksen lemua ilmassa, kts. Market Oracle 1 & 2

    http://www.marketoracle.co.uk/Article26765.html
    http://www.marketoracle.co.uk/Article26766.html

    Anyway, toteutuipa day of rage saudeissa perjantaina tai ei, this year is The year.

    Systeemiset riskit ovat valtavat. Olipa se hyvä että ”kilpailukykysopimuksella” sidotaan Suomi tuplatakausvastuisiin euroalueella…

    Plusääni(0)Miinusääni(0)

Kirjoita kommentti

Pakolliset kentät on merkitty *

Kotimaa

Ulkomaat