- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Ursula Haverbeck kutsuu sisäministerin kriittiseen holokaustikonferenssiin

86-vuotias saksalainen sananvapausaktivisti rouva Ursula Haverbeck [1]on tehnyt uusia aloitteita tuodakseen kriittisen holokaustikeskustelun [2] julkisuuteen. Tämän kuun lopulla hän järjestää Saksi-Anhaltin osavaltiossa konferenssin Auschwitzin [3] todellisesta luonteesta. Saksan sisäministeri on kutsuttu kunniavieraaksi.

Joulukuussa uutisoitiin, että Haverbeck haastoi Saksan juutalaisneuvoston oikeuteen [4] holokaustiin liittyvistä valheista sekä holokaustirevisionistien laittomasta vainoamisesta. Haverbeck on itse aiemmin joutunut juutalaislobbaajien ja Saksan sionistisen ”oikeusjärjestelmän” hampaisiin lausuntojensa vuoksi. Loppukuun konferenssissa hän aikoo julkisesti kiistää sen, että Auschwitzissa oltaisiin toteutettu kansanmurha.

Haverbeck järjesti hiljattain myös pienimuotoisen esitelmätilaisuuden Auschwitzista ja valtamedian valheista. Esitelmässään hän muistutti, ettei Auschwitz ole edes valtavirtaisen historian mukaan enää ”holokaustin” keskus. 1990-luvulla Auschwitzissa ”murhattujen” lukumäärä putosi kuin varkain neljästä miljoonasta ensin puoleentoista miljoonaan ja lopulta 1,3 miljoonaan. Tästä huolimatta valtamedia ja juutalaiset painostusjärjestöt väittävät edelleen, että ”6 000 000 juutalaista” murhattiin järjestelmällisesti toisen maailmansodan aikana. Valtavirtaisen holokaustilaskuopin mukaan mikään ei voi horjuuttaa maagisen kuuden miljoonan asemaa. Haverbeck kysyy esitelmässään, missä juutalaiset sitten tarkalleen ottaen murhattiin, jos Auschwitzin uhrien määrä putosi yhdessä yössä miljoonilla. Missä rikos sitten tapahtui? Kukaan ei osaa vastata tähän.

Hamm6 [5]

Saksan ihmisoikeusrikoksista tuominneen Nürnbergin näytöstuomioistuimen tuomarit eivät koskaan vaivautuneet edes tutkimaan joukkomurhaväitteitä tieteellisesti, vaan saksalaiset tuomittiin Neuvostoliiton levittämän sotapropagandan perusteella. Neuvostoliitto syytti saksalaisia myös muun muassa puolalaisupseerien joukkomurhasta Katynin metsässä. Koska Nürnbergin tehtävä ei ollut jakaa oikeutta, vaan tuhota kansallissosialistinen Saksa, nieltiin kommunistien hurjimmatkin valheet purematta.

Esimerkiksi Ranskassa on kommunistien ja juutalaisten säätämän ”Gayssot-lain” [6] nojalla laitonta kyseenalaistaa edes niitä Nürnbergin tuomioita, joiden todenperäisyyden valtavirtainen historia on sittemmin kumonnut. Liittoutuneiden kertoma versio toisesta maailmansodasta on niin pyhä, että sitä täytyy suojella sulkemalla toisinajattelijat vankiloihin. Haverbeckin mukaan holokaustin kiistämisestä vangitut tulisi vapauttaa välittömästi. Saksan tuomioistuin on tuhonnut tuhansien saksalaisten elämän, koska nämä ovat tahtoneet puolustaa isänmaataan historiallisia valheita vastaan.

Ursula Haverbeck on viime vuosina kirjoittanut lukemattomille saksalaisille poliitikoille, juutalaisjärjestöille, tuomareille, asianajajille ja viranomaisille kirjeitä ja vaatinut selvitystä siitä, mitä ”holokaustilla” virallisesti tarkoitetaan. Kukaan ei tahdo määritellä ”holokaustia”, mutta jo ”holokaustin” vähättelystä voi Saksassa joutua vuosiksi vankilaan. Eikö tämä ole mielivaltaa? Haverbeck toteaa, että mikäli ”holokaustia” ei voida määritellä, ei Saksaa ole oikeudenmukaista syyttää kansanmurhasta. Viime vuoden lopulla hän latasi verkkoon videon, jossa hän kertoo työstään ”holokaustin” parissa. Jää nähtäväksi, kuinka Saksan viranomaiset reagoivat siihen. Haverbeck kertoo olevansa kyllästynyt nöyristelyyn: eurooppalaisten on aika vaatia sanan-, omantunnon- ja kokoontumisvapautta, vaikka heidän ajatuksensa eivät olisikaan ”poliittisesti korrekteja”.

Haverbeckin uusimman videon alussa hänen ystävänsä Richard Edmonds vetoaa myös Venäjään, jotta se alkaisi tutkia Neuvostoliiton 1945 levittämää sotapropagandaa, jolle Nürnbergin tuomiot pohjautuvat. On Venäjän päättäjien vastuulla, että totuus Euroopan historiasta tuodaan viimein julki. Kun neuvostojoukot saapuivat Auschwitziin 27.1., ottivat sotilaat paljon kuvia leirillä olleista ihmisistä. Kuvia näytetään julkisuudessa kuitenkin harvoin, sillä niissä esiintyy paljon hyvinvoivan näköisiä ihmisiä. Valtamedian holokaustidokumentteihin valikoidaan mieluummin kuvia sodanajan kulkutautien näännyttämistä vangeista.

Kummallista kyllä, neuvostosotilaat eivät ottaneet ensimmäistäkään valokuvaa ”kaasukammioista”, joilla saksalaisten väitettiin murhanneen järjestelmällisesti juutalaisia. Kuten Robert Faurisson on todennut, kukaan ei ole toistaiseksi esittänyt teknisesti oikeaoppista kuvaa tai pohjapiirrustusta saksalaisten väitetyistä ”joukkomurhakaasukammioista”. Kun Pravda julkaisi ensimmäiset uutiset juutalaisten ”joukkomurhista” ja Auschwitzista, väitettiin saksalaisten murhanneen ihmiset sähköllä ja hävittäneen ruumiit masuuneilla. Myöskään tunnettu ”holokaustiselviytyjä” Elie Wiesel ei kirjoittanut sanaakaan [7] kaasukammioista kirjassaan Yö.

Anti-Defamation Leaguen Abraham Foxman. [8]

Anti-Defamation Leaguen Abraham Foxman.

Kansainväliset juutalaisjärjestöt ovat päättäneet käyttää Auschwitzin lakkauttamisen 70-vuotispäivää hyväkseen. YK:n yleiskokouksessa viime torstaina juutalaiset vaativat [9], että Euroopan sananvapauslakeja [10] olisi tiukennettava entisestään. Juutalaisille tulisi taata uudella lainsäädännöllä erityisasema. Muun muassa järjestäytyneeseen rikollisuuteen [11] sotkeutunut juutalainen painostusjärjestö Anti-Defamation League (ADL) [12] piti kiitettävänä kehityksenä, että juutalaisten erityisasema on otettu YK:ssa huomioon. ADL:n julkilausuman mukaan ”joka neljäs maailman ihminen sairastaa juutalaisvihaa”. Syy tähän ei tietenkään ole juutalaisten omassa toiminnassa.

ADL:n mukaan YK:n on nyt tartuttava toimeen ja pakotettava valtiot säätämään lakeja, joilla juutalaisten kritisoiminen tehtäisiin entistä ankarammin rangaistavaksi. Samaa mieltä oli myös The Times of Israel: EU:n tulisi säätää lakeja, jotka kieltäisivät juutalaisvastaisen ajattelun ja juutalaisia loukkaavan materiaalin levittämisen. Vastaavia lakeja toki on jo säädetty eri puolilla Eurooppaa, joten nyt vaaditaan kovempia rangaistuksia.

Suomessa [13] juutalaiset ovat puolestaan ”vainojen uhrien muistopäivää” hyväksi käyttäen vaatineet lisää veronmaksajien rahoja ”turvallisuutensa” kohentamiseen, vaikka Suomessa ei ole (vähintään) kymmeniin vuosiin tapahtunut vakavia juutalaisvastaisia rikoksia. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero joutui toppuuttelemaan juutalaisia ja muistuttamaan, että päätökset poliisin määrärahojen käyttämisestä tehdään ministeritasolla. Suomen juutalaisjohtaja Yaron Nadbornik kertoi ymmärtävänsä tämän, muttei pitänyt asiaa silti hyväksyttävänä. Joskus demokratiasta pitäisi ilmeisesti tinkiä.

Justice 4 Germans [14]