”Holokausti oli toisen maailmansodan traagisin tapahtuma. Saksalaisten hallitsemilla alueilla asui neljä miljoonaa juutalaista, joista kuusi miljoonaa murhattiin. Sodan jälkeen heitä oli jäljellä enää viisi miljoonaa.”

Nicholas Kollerstrom

Tutkimus: suoliston mikrobiomi voi vaikuttaa autoimmuunisairauksiin

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,55
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Tuoreen tutkimuksen mukaan suoliston mikrobiomi voi vaikuttaa autoimmuunisairauksien syntyyn. Oikea tasapainotila voi jopa ehkäistä ne.

 

Suolistoa asuttavat biljoonat mikro-organismit. Enemmistö mikrobeista on bakteereita, jotka ovat kehittyneet symbioosissa ihmisen kanssa. Ihminen on ollut aivan yhtä tärkeä bakteerien selviytymisen kannalta kuin mitä bakteerit ovat meidän terveytemme ja hyvinvointimme kannalta. Tarjoamme bakteereille ravintoa, ne pitävät immuunijärjestelmämme kunnossa, pilkkovat vaikeasti sulavia hiilihydraatteja, joita elimistömme ei muuten voisi hyödyntää. Osa bakteereista valmistaa vitamiineja ja muita yhdisteitä, joita kehomme ei kykene valmistamaan. Harmoninen yhteiselo on hyödyllinen monien elimistön toimintojen kannalta.

 

Taudit muuttavat mikrobiomin koostumusta

Mikrobiomi vaikuttaa elimistöömme eri tavoin. Se vaikuttaa kykyymme varastoida rasvaa (1,2,3) sekä siihen, tunnemmeko olomme onnelliseksi, ahdistuneeksi tai masentuneeksi (4,5,6). Normaali mikrobiomi voi järkkyä antibioottikuurin tai bakteeri-infektion takia. Häiriötila voi johtaa dysbioosiin tai ohutsuolen bakteerien liikakasvuun.

Dysbioosilla on yhteys moniin sairauksiin, kuten Crohnin tautiin (7), haavaiseen paksusuolen tulehdukseen (8,9), ärtyvän suolen oireyhtymään (10), sekä tyypin 1 ja 2 diabeteksen syntyyn (11, 12). Kroonisista, tulehdusperäisistä sairauksista kärsivien suolistobakteerikanta on usein jakaumaltaan ja bakteerityyppien osalta erilainen kuin terveillä henkilöillä. Tutkimus ehdottaakin, etteivät yksittäiset bakteerikannat aiheuta sairauksia, vaan koko mikrobiomi vaikuttaa. Koska suurin osa immuunijärjestelmästämme kytkeytyy suolistoon, useat dysbioosista seuraavat sairaudet ovat tyypiltään autoimmuunisairauksia.

 

Mitä ovat autoimmuunisairaudet?

Autoimmuunisairautta voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Immuunijärjestelmä erehtyy ja luulee normaalia proteiinia haitalliseksi patogeeniksi, jolloin järjestelmä toimii yliaktiivisena. Tavallisesti immuunijärjestelmä reagoi yksittäisiin patogeeneihin, kuten flunssaviruksiin. Kun taudinaiheuttajat ovat poistuneet elimistöstä, immuunijärjestelmän aktiivisuus palautuu normaalitilaan. Autoimmuunisairauksissa immuunijärjestelmä pysyy hälytystilassa, mistä seuraa krooninen tulehdustila.

Autoimmuunisairauksia on olemassa yli 80 eri tyyppiä. Näiden tautien mekanismista on ollut vaikea saada selkoa: mikä saa immuunijärjestelmän hyökkäämään terveiden solujen kimppuun?

 

Kolme osatekijää

Tri Alessio Fasano on mainetta niittänyt gastroenterologian erikoislääkäri. Hänen erityisosaamisaluettaan ovat autoimmuunisairaudet ja hän on tehnyt uraauurtavaa työtä keliakiatutkimuksen parissa. Hänen mukaan autoimmuunisairauden syntyyn vaikuttaa kolme osatekijää, jotka ovat läsnä autoimmuunisairauteen sairastuvalla henkilöllä:

  • Perinnöllinen alttius: osa geeneistä nostaa todennäköisyyttä sairastua.
  • Laukaisija: Tietty antigeeni tai proteiini, minkä immuunijärjestelmä kokee uhkana (olipa uhka aiheellinen tai ei). Tämä saa immuunijärjestelmän toimimaan ylikierroksilla. Keliakiassa laukaiseva tekijä on gluteeni. Suurimman osan autoimmuunisairauksien laukaisevaa tekijää ei tunneta.
  • Suoliston läpäisevyys (ns. Vuotava suoli): Läpäisevyyden kasvu tarkoittaa normaalisti yhtenäisen suolen solupinnan heikentymistä ja “vuotamista”. Näin suurikokoisia partikkeleita, kuten proteiineja tai bakteereja, voi siirtyä verenkiertoon. Vuotava suoli voi johtua lukuisista syistä, kuten yliherkkyydestä tietyille ruoka-aineille, suolistoinfektiosta tai kroonisesta stressistä.

 

Vaikuttaako mikrobiomi alttiuteen sairastua?

Mikrobiomin vaikutusta ihmisen terveyteen tai sairauksien syntyyn on seurattu yhä tarkemmin. Pienilläkin notkahduksilla voi olla kauaskantoisia seurauksia. On selkeää, että mikrobiomilla on perustavanlaatuinen vaikutus immuunijärjestelmäämme. Uudet tutkimukset valottavat mahdollisia mekanismeja sille, kuinka muutokset mikrobiomissa voivat laukaista kehittyvän autoimmuunisairauden.

Vasta julkaistussa paperissa käytiin läpi kaikkein viimeisimpiä tutkimuksia, joiden perusteella mikrobiomi on avaintekijä, sairastuuko henkilö autoimmuunisairauteen (13). Alla mainitaan muutama keskeinen asia:

Globaalin mittakaavan sairastuvuuden ja kuolleisuuden kannalta on kaksi merkittävää autoimmuunisairautta, Tyypin 1 diabetes ja nivelreuma.

 

Tyypin 1 diabetes

Tyypin 1 diabetes (T1D) on autoimmuunisairaus, jossa tulehdussolut tuhoavat insuliinia tuottavat haimasolut. Seurauksena on insuliinivaje ja verensokerin heilahdukset. Yleensä potilaat saavat diagnoosin lapsena tai teini-iässä. Tauti on osittain periytyvä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat että kaksosista (jotka jakavat samat geenit) vain noin 50 prosentille kehittyy sairaus. Tämä viittaa siihen, että taudin kehittyminen ei riipu vain geeneistä. Esimerkiksi maahanmuuttajien riski sairastua tyypin 1 diabetekseen riippuu heidän asuinpaikastaan, mutta ei heidän alkuperäisestä kotimaastaan.

Tutkimuksissa tarkasteltiin suoliston mikrobiomin eroja terveiden ja diabetesta sairastavien välillä. Tuloksista havaittiin seuraavat erot:

  • Tyypin 1 diabetesta sairastavilla lapsilla oli vähemmän hyödyllisiä bakteereja.
  • Tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten suoliston bakteerikannat olivat yksipuolisempia ja alttiimpia vaihteluille.
  • Tyypin 1 diabetesta sairastavien ja terveiden henkilöiden bakteerikantojen jakaumissa ja aineenvaihdunnassa oli merkittäviä eroja.
  • Kun tyypin 1 diabetesta sairastavien potilaiden verensokeri saatiin normalisoitua hoitojen avulla, hoitojen jälkeen mikrobikanta monipuolistui.

Yhteenvetona voidaan havaita yhteys tyypin 1 diabeteksen ja mikrobiomin haitallisten muutosten välillä. Tällä kertaa yksittäistä organismia ei voi syyttää taudin kehittymisestä. On kuitenkin olemassa yksilöitä, joilla on perinnöllinen alttius mikrobiomin häiriöille, mikä voi altistaa taudin kehittymiselle.

 

Nivelreuma

Yhdysvalloissa arviolta 1,5 miljoona ihmistä kärsii nivelreumasta. Maailmanlaajuisesti osuus on 1 % aikuisväestöstä. Kyseinen autoimmuunisairaus vaikuttaa moniin eri niveliin kehossa, mutta yleisimmin oireita esiintyy ranteiden ja kämmenten nivelissä.

Kuten tyypin 1 diabeteksen tapauksessa, myös alttius nivelreumalle periytyy osittain. Kaksostutkimukset kuitenkin osoittavat, että perimällä on pienempi osuus nivelreuman kuin tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä. Tutkimustulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan mikrobiomi vaikuttaa nivelreuman syntyyn ja taudin kehittymiseen. Erityisen mielenkiinnon kohteena on suun bakteeriston vaikutus taudin kehitykseen.

 

Parodontaalisairaudet ja nivelreuma

  • Potilailla, joilla on vasta diagnosoitu nivelreuma, on useammin vakava parodontiitti ja he ovat menettäneet enemmän hampaita (normaalista suuhygieniasta huolimatta), verrattuna terveisiin yksilöihin.
  • Potilaiden parodontaalisairauden vakavuus korreloi yleensä nivelreuman vakavuuden kanssa.
  • Eläinmallinnusten perusteella, tietyt bakteerikannat pahentavat nivelsairauksien vakavuutta.
  • Tiettyjä bakteerikantoja esiintyy sekä nivelreumapotilaiden hammasplakissa että nivelnesteessä.

Monien muiden autoimmuunisairauksien yhteydessä tutkitaan mahdollisia haitallisia muutoksia suoliston bakteerikannassa, mikä voi tarjota lisää todisteita mikrobiomin osuudesta joidenkin autoimmuunisairauksien kehittymiseen. Vaikka mikrobiomin muutokset korreloivat autoimmuunisairauksien kanssa, syy-seuraussuhde ei ole tarpeeksi selvä. Emme osaa vielä sanoa, johtavatko mikrobiomin muutokset autoimmuunisairauksien kehittymiseen, vai ovatko muutokset suoliston bakteerikannoissa seurausta yliaktiivisesta ja virheellisesti toimivasta immuunijärjestelmästä.

 

Alkuperäinen artikkeli

Lue myös:

Terveys lähtee suolistosta
Totuus diabeteksesta: Suoliston häiriöt aiheuttavat sairauksia

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

3 Kommentit

  1. Vastarannankiiski

    Gluteiini on todennäköisesti avaintekijä vaikka keliakia ei puhkeisikaan. Gluteinitonta ruokavaliota kannattaa kokeilla olipa vaivat mitä tahansa. Ps. Voi olla elämänsi tärkein kokeilu, kokemusta löytyy..

    (14)(0)
  2. Suolen pinnan eheyttämiseen ärtyneen suolen oireyhtymän(IBS) ja suolen läpäisevyys ongelman(leaky gut) kohdilla on käytettty menestyksekkäästi glutamiini aminohappoa. Se on runsaslukuisin aminohappo jota ihmisellä on elimistössään, mutta suolisto ongelmat voivat ehdyttää sen. Siksi lisäravinteena on suositeltavaa sitä käyttää ja ottaa siihen asti kunnes varastot ovat täydentyneet. Olen lukenut tuotepalaute kuvauksia joissa on sanottu vaikutuksen kääntyvän haitalliseksi, tai sivuoireita ilmaantuvan, kun raja on tullut vastaan. Mutta siinä voi mennä kuukausia tai vuosikin päivittäisellä käytöllä.(1-3g/p)

    (5)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*