Viime aikoina valtamedia on joutunut taidokkaan tieteellisen huijauksen uhriksi, kun Stanfordin yliopiston tiedemiehiksi tekeytyneet teollisuuden palkkaamat huijarit väittivät Annals of Internal Medicine –lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, ettei ”luomuruoka ole sen terveellisempää kuin tavallinen (myrkyillä ja geenimanipulaatiolla kasvatettu) ruoka.”
Toinen tutkimuksesta vastanneista tutkijoista, tohtori Ingram Olkin, on tuttu jo 70-luvulla tupakan turvallisuutta mainostaneista tutkimuksista, jotka olivat tupakkateollisuuden maksamaa propagandaa. Stanfordin yliopistolla taas on antelias rahoittaja ruokateollisuudessa, Cargill, joka toiminnassaan yrittää edistää geneettisesti muunneltujen ruokien käyttöä ja vastustaa GMO-merkintöjä vaativaa lakiehdotusta 37.
Tutkimuksen tekijät ovat nykyään bioteknologian suuryritysten vahvasti tukemia ja siksi jo lähtökohdiltaan puolueellisia, aivan kuten tupakkateollisuutta puolustavissa tutkimuksissa 70-luvulla. Silloin kansa heräsi tupakansavun vaaroihin ja tupakkateollisuus teki kaikkensa yrittäessään pitää lisääntyvät tutkimukset poissa otsikoista tehden omia vääristeltyjä ”tutkimuksiaan” lahjottujen tiedemiesten kanssa ja samalla yrittäen mitätöidä lisääntyvää todistusaineistoa tupakan vaaroista. Nykyään samat menetelmät (ja jopa samat tutkijat, kuten Ingram Olkin!) palvelevat bioteknologian suuryrityksiä ja niiden tarpeita edistää geenimuunneltuja ruokia, myrkkyjen ja lisäaineiden käyttöä ja nakertaa uskoa perinteisen luomuruoan terveellisyyteen.
Ingram Olkin työskenteli Stanfordin yliopiston tilastotieteen laitoksella kehitellen monimuuttujatilastotieteen algoritmejä, joilla voitiin kätevästi valehdella tilastotieteen varjolla ja sekoittaa kansaa roskatieteellä. Näistä tilastotieteen tuloksista saatiin halutun kaltaisia valitsemalla sopivia matemaattisia funktioita monen muuttujan tilastojen tulkitsemiseen. Tällöin syy-seuraussuhde ja riippuvuus vääristyvät. Tämä tohtori Olkinin ”monen muuttujan tilastollinen riskiyhtälö” muodosti pohjan tupakkateollisuuden tieteenvastaiselle hyökkäykselle, jolla pyrittiin todistamaan väite, ettei tupakka ole lainkaan vaarallista terveydelle.
Tutkimus suoritettiin Stanfordissa, mutta aloitteen tutkimukseen teki Ingram Olkin itse, joka toimi tuolloin tilastotieteen laitoksen johtajana. Samaan aikaan hän sai rahallista tukea yliopiston suorittamiin tutkimuksiin, sekä myöhemmin palkkioita työstään tupakkatutkimuksen neuvoston (Council of Tobacco Research, CTR) edustajana ja asiantuntijatodistajana kongressin kuultavana. Tupakkaneuvosto maksoi jo vuodesta 1968 alkaen lehtitaloille ja toimittajille yli puoli miljoonaa dollaria (nykyrahassa noin 3.000.000 dollaria) saadakseen tupakkamyönteisiä artikkeleita, haastatteluja, kuvia ja mainoksia lehtiin. Vääristellyt ja valheelliset ”tieteelliset tutkimukset” huijaavat ihmisiä ja sekoittavat toden ja mielikuvituksen rajan.
Tupakkatutkimuksen neuvosto oli osa valtaisaa tupakkateollisuutta ja sen tärkeimpiä tehtäviä oli käyttää kaikkia saatavilla olevia tieteelliseltä vaikuttavia menetelmiä salatakseen tupakan todelliset haitat. Se oli keskeisessä asemassa taistelussa suurta Framinghamin sydäntutkimusta vastaan, jossa oli todettu tupakan savun vahingoittavan sydäntä. Näihin aikoihin Olkin otti yhteyttä CTR:ään ja tarjosi apuaan Framinghamin tutkimustulosten vääristelyssä ja tahraamisessa. Haastatteluissa on paljastunut, että Olkin tarjosi apuaan ja tupakkainstituutin tilastotieteen johtaja Marvin Kastenbaum otti hänet iloiten vastaan ja osoittautui itsekin hyvin oppineeksi mieheksi ja tunsi hyvin ”tupakkateollisuuden osallisuuden tupakan terveellisyyttä koskevien tietojen vääristelyyn, nikotiinin muunteluun tupakkatuotteissa ja tupakan markkinointiin lapsille ja nuorille.”
Olkin sai apurahan CTR:ltä tohtori Kautenbaumin kanssa tehtävää työtä varten, johon kuului Framinghamin sydäntutkimusta vastaan käytävät kampanjat. Hänen tapaansa myös ”George L. Saiger Columbian yliopistosta sai erityisprojektirahoituksen CTR:ltä tupakanpolton ja sairauksien yhteyksiä vähentävään tutkimukseen ja 10.873 dollarin korvauksen todistamisesta kongressin edessä, ettei syöpä ja tupakanpoltto ole yhteydessä toisiinsa.”
Tupakkateollisuus kävi salaista informaatiosotaansa jo 60-luvulta alkaen lahjottujen tutkijoiden avustamana ja kokonainen armeija palkattuja lehtimiehiä ja toimittajia käytettävissään, joille oli maksettu nykyrahassa mitattuna miljoonia dollareita väärän tiedon levittämisestä. Nykyään vastaavaa väärän tieteellisen tiedon sotaa käydään luomuruokaa vastaan ja lobataan suurten biotekniikan yritysten markkinoille suoltamia kasvi- ja hyönteistentorjuntamyrkkyjä, lisäaineita, teollisia eineksiä ja ennen kaikkea geenimuunneltuja ruokia.
Uskokaa tämä: Stanfordin luomuruokatutkimus on huijausta. Olkinin tutkimus ei keskity oikeisiin ja todellisiin eroihin luomuruoan ja geenimuunnellun ruoan välillä. Tutkimuksen tehneet ovat bioteknologian palkkalistoilla, sillä Stanford saa enemmän salaisia lahjoituksia, kuin mikään muu yliopisto Yhdysvalloissa. Pelkästään vuonna 2009 yli 500.000.000 dollaria. Ei liene epäilyksiä siitä, etteikö suuri osa näistä salaisista lahjoituksista tulisi suurilta yrityksiltä, jotka yrittävät vaikuttaa Stanfordin yliopiston tutkimuksiin ja saada tulokset tukemaan suuryritysten tavoitteita (GMO-ruoat, myrkyt, lisäaineet jne.)
Lisää yhteyksiä yliopiston ja suuryritysten välillä
Stanfordin yliopiston Hoover-Instituutti on nostanut kunniajäsenekseen George H. Posten, joka istuu myös kemikaalijätti Monsanton hallituksessa sekä Ulkomaisten suhteiden neuvostossa (CFR) ja on entinen Puolustusministeriön tiedepaneelin jäsen. Stanfordin yliopisto on vastaanottanut lahjoituksia yli 5 miljoonan dollarin arvosta elintarvikejätti Cargillilta (joka myös tukee näkyvästi biotekniikkaa) Stanfordin ruoan ja ympäristön turvallisuuden tutkimuskeskuksen laajentamista varten. ”Ruoan turvallisuus” tarkoittaa samaa kuin geenimuunneltu viljely. Suurin osa tutkimuskeskuksessa tehtävästä työstä keskittyy geenimuuntelun edistämiseen. Cargill on myös lahjoittanut paljon rahaa Kaliforniassa lakiehdotus 37:n kaatamiseen.
Näin helposti tiedemiehet sujahtavat suuryritysten taskuun apurahojen toivossa. Muistakaa: niin kuin tupakkateollisuus käytti huijaustiedettä hyväkseen 70-luvulla, niin biotekniikan suuryritykset huijaavat tänä päivänä.
Mike Adams, Natural News ja Anthony Gucciardi, Natural Society 07.09.2012
Alkuperäinen artikkeli lukuisine viitteineen: http://www.naturalnews.com/037108_Stanford_Ingram_Olkin_Big_Tobacco.html [1]