Kuten olemme uutisoineet, Donald Trumpin hallitus tuhosi nopeasti TTIP [1]– ja TPP [2]-pankkivaltasopimukset, joiden tarkoituksena oli alistaa [3] muun muassa EU:n lainsäädäntö ja markkinat suuryritysten valtaan. Yhä useammat pelkäävät, että TTIP nousee nyt haudasta TiSA [4]:n muodossa.
TiSA:a on kutsuttu pankkipropagandassa TTIP:n ”palvelutalousserkuksi”. Siinä missä TTIP:n tuli ”vapautta” teollisuus (eli sulattaa paikallinen teollisuus monikansallisiin suuryhtiöihin), on TiSA:n tavoitteena ”vapauttaa palvelut”.
Valtaosa ”palvelutaloudesta” liitty finanssipalveluihin [5] eli pankkitoimintaan ja uuden velan luomiseen. TiSA:a onkin pidetty jopa TTIP:tä vaarallisempana siksi, että se keskittyy nimenomaan pankkien vaikutusvallan kasvattamiseen.
Trumpin valtaannousun jälkeen TPP ja TTIP ovat kuolleet, eivätkä poliitikot ja media ole uskaltaneet pihahtaakaan aiheesta. Myös TiSA-neuvottelut ovat olleet vastatuulessa [6], mutta monia epäilyttää se, ettei Trumpin Valkoinen talo ole kommentoinut TiSA:a lainkaan julkisuudessa. Eikö Trump vastusta sopimusta?
Kansallismielinen talousjulkaisu National Economics Editorial (NEE) [7]kirjoittaa, että TiSA voisi korvata kuolleet ”vapaakauppasopimukset” kokonaan, mikäli teollisuus onnistutaan lakiteknisin tempuin määrittelemään kokonaan ”palveluiksi”. Mikäli TiSA menisi näin läpi, saisimme esimerkiksi me suomalaiset siis kärsittäväksemme sekä TTIP:n että TiSA:n pahimmat puolet.
TiSA:sta on julkisuudessa pidetty mahdollisimman vähän melua, koska sopimuksen sisältö uhraisi kotimaisen yrittäjyyden ja itsemääräämisoikeuden ylikansallisten megapankkien alttarilla. NEE muistuttaa, että mediahiljaisuudesta huolimatta kulissien takana TiSA:sta on kuitenkin käyty jo 21 neuvottelukierrosta vuoden 2013 jälkeen.
NEE varoittaa, että TiSA:sta voi tulla nyt takaportti TPP- ja TTIP-lobbaajille, jotka eivät ole tottuneet siihen, että äänestäjien demokraattisesti valitsemilla päättäjillä olisi sananvaltaa merkityksellisiin taloudellisiin ja poliittisiin kysymyksiin.
TiSA olisi pankkien kannalta kätevä pakettiratkaisu, sillä se on maantieteellisesti paljon TPP:tä ja TTIP:tä laajempi. Sen sijaan, että eri maita täytyisi kontrolloida erilaisilla pikku pykälillä, voitaisiin maailmantaloutta alkaa hallita vaivattomasti yhden (pankkien laatiman) lakikirjan pohjalta.
NEE siteeraa Center for Economic and Policy Research –laitoksen Deborah Jamesia [8], jonka mukaan TiSA voisi ahmaista TPP:n ja TTIP:n sisäänsä määrittelemällä teollisuuden uudelleen erilaisiksi palveluiksi:
”Suuryhtiöt eivät enää perusta perinteistä tehdasta ja tuota vanhanaikaisia ’hyödykkeitä’.
Teollisuus on rikottu lukemattomiin äärimmäisen pieniin osiin, kuten tutkimus- ja kehityspalveluiksi, suunnittelupalveluiksi, rakennuspalveluiksi, energiapalveluiksi, palkkaus- ja alihankintapalveluiksi, konsulttipalveluiksi, valmistuspalveluiksi, aikuiskoulutuspalveluiksi, palkkalistapalveluiksi, ylläpitopalveluiksi, markkinointipalveluiksi…”
”Kun samaa logiikkaa viedään eteenpäin, ei askelten tai unen määrää laskeva kello tai kenkä olekaan enää hyödyke vaan ’kunnontarkkailupalvelu’. Auto ei olekaan enää entisensä vaan ’kuljetuspalvelu’. Google ja Facebook voivat olla informaatio- ja kommunikaatiopalveluita.
Käytännössä mikä tahansa [perinteinen teollisuushyödyke] voidaan määritellä TiSA:ssa palveluksi.”
Vaikka TPP ja TTIP eivät olekaan elossa, tarjotaan kansalle jälleen samoja petoksia uudessa paketissa. Siksi TiSA-vastaisen kampanjoinnin on jatkuttava.
Lue myös: Trump lupaa tuhota TPP:n ja lobbarit – miten käy TTIP:n? [9]