"Vihollinen tahtoo tuhota kansallishenkemme pakottamalla meidät uskomaan hänen ristiriitaisaan holokaustioppiinsa."

Horst Mahler

Kuva 1: Presidentti Trump kertomassa linjauksestaan koskien Pariisin sopimusta

Trumpin ilmastopäätös – mikä muuttuu?

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,80
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Presidentti Trump ilmoitti eilen 1.6.2017 Yhdysvaltain irtautuvan Pariisin ilmastosopimuksesta. Maailman on täyttänyt valitusten, paniikkihuutojen ja Trumpiin kohdistuvien solvausten vyöry. Lievimmästä päästä niiden mukaan Yhdysvallat käyttäytyy itsekkäästi ja raskaammasta päästä maailmaa uhkaa täystuho. No, katsotaan, mikä Trumpin päätöksen nojalla muuttuu ja mikä ei muutu.

Kuva 1: Presidentti Trump kertomassa linjauksestaan koskien Pariisin sopimusta

Kuva 1: Presidentti Trump kertomassa linjauksestaan koskien Pariisin sopimusta

1. Ilmasto

Ilmastoon sen paremmin Pariisin sopimuksella kuin Yhdysvaltain irtautumisella siitä ei ole mitattavissa olevaa vaikutusta. Näin on siinäkin tapauksessa, että hiilidioksidin määrän lisäyksellä nykyisestään olisi alailmakehän lämpötilaa merkittävästi nostava vaikutus.

Nimittäin Pariisin ilmastosopimushan ei rajoita hiilidioksidipäästöjä, vaan sallii niiden kasvattamisen. Sopimus suorastaan siunaa sen, että viime aikoina voimakkaimmin päästöjään kasvattaneet maat – etunenässä Kiina, Intia ja muut Aasian maat – saavat jatkaa toimintaa kuten ennenkin. Tätä asiaa koskeva johtopäätös on jopa kirjattu Pariisin sopimuksen pykälään 17, josta kuva 2 alla.

Sieppaa

Jos Yhdysvallat ei seuraavan reilun 10 vuoden aikana toteuttaisi presidentti Obaman viime vuonna sopimuksen nojalla antamia päästövähennyslupauksia, kokonaispäästöt saattaisivat pikkiriikkisen nousta. Ilmastomallinnusten mukaan tuo nousu voisi johtaa muutaman asteen sadasosan luokassa olevaan lämpötilan nousuun vuoteen 2100 mennessä. Se hukkuisi mittauskohinaan ja pyöristysvirheisiin, eikä myöskään mikään elollinen sitä voisi aistia.

Lisäksi kannattaa muistaa, että mainitsemani ilmastomallinnukset ovat toistaiseksi olleet täysin ennustuskyvyttömiä, jolloin niiden kyvykkyyteen tästä eteenpäinkin täytyy suhtautua hyvin skeptisesti. Ilmastoa muokkaavien tekijöiden luonnollinen vaihtelu, jota mallinnukset eivät pysty ennustamaan, voi aivan hyvin huojuttaa lämpötilaa tulevina vuosikymmeninä suuntaan jos toiseenkin. Pariisin sopimus ja poliitikkojen puheet eivät kuulu noihin tekijöihin.

Trumpin päätöksen ilmastollisilla vaikutuksilla argumentoivat eivät siis tiedä, mistä puhuvat. Heidän huutelunsa voi luokitella panikoinniksi.

2. Talous

Eilisessä puheessaan Trump argumentoi kantaansa lähinnä taloudellisilla syillä. Hän on oikeassa sikäli, että ilmastonmuutoksen torjunnasta ja siihen sopeutumisesta on tullut erittäin merkittävä rahansiirtoautomaatti paitsi kansainvälisesti myös kansallisesti. Tuon automaatin maksajapuolella ovat olleet lähinnä eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset veronmaksajat. Saajina ovat olleet monenlaiset tahot kehittyvissä maissa ja myös monet tukiaisten varassa elävät länsimaiset tahot. Tuuliparoneille ja heimopäälliköille ilmastonmuutosbisnes on ollut hyvin tuottavaa.

Rahan lisäksi ilmastonmuutoksen torjunnan verukkeella on välillisesti siirretty myös muita tuotannontekijöitä. Kun energiaintensiivisen valmistavan teollisuuden kustannuksia on erilaisilla hiiliperusteisilla maksuilla lännessä korotettu, on osa teollisuudesta muuttanut työpaikkoineen halvan energian maihin – aivan erityisesti Itä- ja Kaakkois-Aasiaan. Tästä ilmiöstä, jota hiilivuodoksikin kutsutaan, ovat tietysti iloinneet vihreät poliitikkomme täällä lännessä. Onhan hiilijalanjälkemme valmistusperusteisesti sen seurauksena laskenut. Mutta sama valmistus on siirtynyt likaisemman energian maihin, joissa hiilijalanjälki on kasvanut enemmän. Jäljelle länteen on jäänyt joukko entisiä työntekijöitä ja kasvavat työttömyysmenot.

Kuten Trump hyvin selvästi vaalikampanjassaan kertoi, hän haluaa suitsia tätä rahan ja tuotannontekijöiden siirtymistä. Siirtämällä Pariisin sopimuksen syrjään hän poistaa yhden tekijän, jonka perusteella Yhdysvalloilta voitaisiin vaatia enemmän rahaa ja hiilivuodon ymmärrystä, mikäli päätös pitää hänen ja myös seuraavan presidentin aikana.

Tuskinpa Trumpin päätöksellä on suurempia vaikutuksia maailmantalouteen tai kansallisiin talouksiin ainakaan lyhyellä aikavälillä. Mutta tietysti Trumpin hallinnon tämän päätöksen kanssa linjassa olevilla muilla päätöksillä voi olla paikallista ja jopa kansainvälistä merkitystä. Tarkoitan esimerkiksi erilaisia budjettileikkauksia, jotka kohdistuvat erilaisiin ilmastopolitiikan toimijoihin USA:n sisällä ja ulkopuolella. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana valtavasti paisunut julkisrahoitteinen ilmastonmuutostutkimusteollisuus joutuu trendikkäästi etsimään yksityistä/kansainvälistä rahoitusta tai ajamaan yksiköitään alas. Vihreä ilmastorahasto jää kaipaamaan Obaman kulisseissa lupaamia satoja miljardeja dollareita. Yksittäiset kehittyvät ja kehitysmaat, jotka uskoivat Obaman hallinnon lupaamiin tulevien vuosien kahdenvälisiin ilmastorahalahjoihin, huomasivat eilen lupausten tyhjyyden. Tällä kaikella on seurauksensa: Muutaman kuukauden julkisen valittelun jälkeen nuo tahot kolkuttelevat EU-maiden rahakirstujen äärelle hakemaan korvausta siitä, että Merkel, Hollande ja muut EU-alueen johtajat huijasivat heidät uskomaan Obaman lupauksiin.

Synkkiä pilviä povataan Yhdysvaltain teknologiateollisuudelle päätöksestä johtuen. Nimittäin tukiaisia tarvitsevat saattavat huomata liittovaltiotason tukiaisten vähenevän. Huoli ei ole kovin suuri, sillä vain liittovaltiotason tuen varassa olevia yhtiöitä on melko vähän. Mutta kyllä paine vyöryy tietysti pienellä viiveellä osavaltio- ja kaupunkitasolle, ja huonosti voi sitten käydä, jos ei pärjää markkinaehtoisessa kilpailussa. Sanoisin, että varsinkin nykytekniikalla toimiville tuuli- ja aurinkovoimayhtiöille tämä voi olla vaikea paikka. Samoin täysin tukiaisista riippuvalle Teslalle voi tulla kovia rahoitushaasteita, mikä näkyikin yhtiön pääjohtajan tuoreissa reaktioissa.

Mutta ei tämä päätös vahingoita millään tavalla sitä osaa Amerikan teollisuudesta, joka pyrkii kehittämään uusia ja markkinaehtoisia ratkaisuja joko energian tuottamiseksi tai sen säästämiseksi. Sanoisin päinvastoin: Päätöksen seuraukset voivat helpottaa todellisten innovaatioiden pääsyä markkinoille, jos tukiaisten varassa nitkuttelevat vanhat pyyhkäistään kilpailukyvyttöminä pois.

3. Ilmastopolitiikka

Kansainväliseen ilmastopolitiikkaan tuli näkyvä särö, kun maailman suurin talous ja edelleenkin ainoa globaali supervalta irtautui näyttävästi konsensuksesta. Jännitteitähän siinä on ollut paljonkin, mutta erilaisilla lupauksilla ne on pidetty pinnan alla. Kun osa lupauksista osoittautuu nyt tyhjiksi, on vaara, että kokonaisuus alkaa säröillä enemmänkin. Tämä ja edellä mainittu odotettavissa oleva ilmastonmuutoskerjäläisten jono on raivostuttanut Merkelin ja monet muut.

Hataran konsensuksen ylläpitämisestä tulee yhä kalliimpaa ja haastavampaa. Lisäksi Yhdysvaltain vaikutusvaltainen hallinto saattaa monin tavoin vaikeuttaa Pariisin sopimukseen ja siihen liittyvään poliittiseen jargoniin sidotun konsensuksen ylläpitämistä. Ikäväkseen nykyisen valtavirran ilmastopoliitikot huomaavat sisäisten skeptikkoleirienkin jälleen piristyvän. Kun näitä leirejä on kuitenkin kohtalaisesti lähes kaikissa keskustaoikeistolaisissa puolueissa myös Euroopassa, tulee nykyiselle suuntaukselle tarve puolustukseen myös sisältä. Säröilyn estämiseksi voi joutua tekemään töitä ja käyttämään rahaa nykyistä enemmän, ja sekös harmittaa.

En kuitenkaan usko itse Pariisin sopimuksen olevan suuressa vaarassa aivan lähivuosina, sillä eihän tuo sopimus lopulta mitään tahoa juuri mihinkään todelliseen tekemiseen velvoita yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Kiina saa jatkaa hiilivoimaloiden rakentamista kotona ja ulkomailla samoinkuin Intia, Japani ja monet muutkin. Mutta ne kaikki vahtivat, toteuttaako EU lupauksensa satojen miljardien eurojen ilmastoalmuista, ja ajaako se energian hintatasonsa niin ylös, että loputkin teollisuustyöpaikoista voidaan hiilivuotona imuroida halvemman energian maihin. Tämä voi tulla meille eurooppalaisille kalliiksi.

Ilmastopolitiikkaa tehdään myös paljon ruohonjuuritasolla. Merkittävä osa tuosta työstä Pohjois-Amerikassa ja myös kansainvälisesti on rahoitettu Yhdysvaltain julkisista varoista. Niiden avulla parhaimmillaan kymmenettuhannet ”ilmastoasiantuntijat” (oikeammin ilmastotunteilijat) ovat matkustelleet vuosittain eksoottisissa paikoissa pidettäviin jättimäisiin ilmastokokouksiin, joista olemme yleensä joulukuun alussa saaneet liikuttavia reportaaseja. Näille ilmastoennusteiden mukaan jo vuosia sitten hukkuneiden saarivaltioiden, korventuneiden Afrikan maiden ja YK:n kadottamien kymmenien miljoonien ilmastopakolaisten edustajille matkojen mahdollistajiksi täytyy nyt löytää uusi rahoittaja. Ehkä ulkoministeri Soini, valtiovarainministeri Orpo ja ympäristöministeri Tiilikainen kaivavat Suomen valtion kassasta tarvittavan rahoituksen tähän ja muuhunkin?

4. Kansainvälinen politiikka

Tuleeko Yhdysvalloista nyt kansainvälinen hylkiö, kun se on jättämässä Pariisin sopimuksen taakseen? No ei varmasti tule, sillä niin moni maa on riippuvainen Yhdysvalloista joko taloutensa tai turvallisuutensa osalta. Ja kulissien takana monen maan johtajat olisivat nostaneet konjakki-, vodka- tai kuohuviinilasia eilen Trumpin puheen kuultuaan. Euroopassakin ainakin Moskovassa, Varsovassa, Prahassa, Bratislavassa, Sofiassa, Bukarestissa, Belgradissa, Pristinassa, Kiovassa, Ankarassa ja Lontoossa. Olen varma, että Riadissa, Kuwait Cityssä, Dohassa ja Abu Dhabissa on kilistelty heti puheen jälkeen, vaikka uskonto asian kieltääkin. Kiinassa ja Intiassa tunteet ovat vaihtelevammat, mutta pölyn laskeuduttua näissä maissa löydetään pian kolikon toinen puoli: Kansallisten intressien mukaisen energia- ja kauppapolitiikan tekemiselle on lähivuosina enemmän tilaa. Sama pätee muuhunkin maailmaan pl. EU-alue, jossa ilmastopanikointi on rajoittavinta.

Lisäksi Yhdysvallat Trumpinkin kaudella pudottanee ihan markkinaehtoisesti päästöjään edelleen nopeammin verrattuna moniin eurooppalaisiin maihin. Lisääntyvä maakaasun käyttö pitää tästä huolen. Miten Merkel vastaa parin vuoden kuluttua Trumpille, joka kertoo asiasta koko maailmalle?

5. Kuka voitti ja kuka hävisi?

On loppusynteesin aika. Varmaa on vain se, että ilmastoamme ei Trumpin päätös hetkauta suuntaan tai toiseen. Loppu onkin sitten spekulatiivista.

Donald Trump osoitti olevansa tosissaan vaalilupaustensa suhteen. Niihinhän kuului myös irtautuminen Pariisin ilmastosopimuksesta. Otaksun muiden kansainvälisten toimijoiden, jotka luultavasti vielä muutama kuukausi sitten luulivat asian jäävän vaaliretoriikkaan, ottavan Trumpin vaaliohjelman nyt vakavammin tutkittavaksi.

Heilahtaako maailmantalous? Tai Yhdysvaltain? No ei heilahda, mutta kyllä markkinat lähtevät tietysti arvottamaan joitakin yhtiöitä uusin silmin. Tukiaisten varassa eläminen voi vaikeutua ainakin USA:ssa. Kadottiko Yhdysvaltain greentech-teollisuus yhtäkkiä kilpailukykynsä? Tuskinpa. Se saattoi saada lisävirtaa, jos tukiaisten varassa elävä kilpaileva tuotanto joutuu vaikeuksiin. Sama pätee pienemmässä mittakaavassa muun maailman aidosti innovatiivisiin yrityksiin.

Trumpin ilmoitus voi hetkellisesti horjuttaa muutamien nykyistä valtavirtapolitiikkaa vetäneiden korkean tason poliitikkojen uskottavuutta, ja äänekkäiden ilmastopanikoijien mielissä se tietysti vie Trumpin uskottavuuden pohjamutiin. Mutta nämä eivät Trumpia aikanaan äänestäneetkään, joten ”so what?”. Vaikka monen ego ehkä kolahti, asiasta selvittäneen lisätyöllä. Ilmastopolitikoinnilla siis edelleen selviää, mutta ikäviä kysymyksiä on kaikilla edessä – myös Trumpin hallinnolla.

Mutta kyllähän tämä oli järisyttävä arvovaltatappio maailman ilmastotutkimukselle, joka epätieteellisesti ja vastoin todellisuutta on vakuuttanut noin 98-prosenttista konsensustaan. Miten se ei ole kyennyt vakuuttamaan Yhdysvaltain presidenttiä ja häntä äänestänyttä kansanosaa? Ilmastotutkimuksen uskottavuus tässä eniten horjuu. Ja se tässä suhteellisesti eniten myös rahallisesti menettää ainakin Atlantin tuolla puolen. Moni tutkija hakee tulevina vuosina työpaikkaa uusilta markkinoilta.

Ruohonjuuritason ilmastopanikoijat löytävät uuden suuren saatanan – Trumpin Yhdysvallat. Mutta kun tuon porukan argumentointi on jo nyt ollut niin kaukana rationalismista, se väistämättä kiihtyessään hulluuteen kadottaa uskottavuutensa lopulta kokonaan. Silloin se välissä elävä tolkun ihmisten enemmistö lopulta alkaa lukea säätilastoja, ja päättää sen perusteella puolensa. Mutta sitten olemmekin jo 2030-luvulla.

Kuva 3 by Josh

Kuva 3 by Josh

Suurin voittaja saattaa lopulta olla rehellinen ilmastotutkimus. Sille Trumpin konsensuksen rikkonut päätös antaa uuden mahdollisuuden. Tartutaanko siihen ajoissa, jää nähtäväksi?

 

Artikkeli julkaistu alunperin Ilmastorealismia-verkkosivuilla.

Lue myös:

Jääkarhun pahasti liioiteltu hengenvaara
Ville Niinistön populismista paskapuheeksi
Ranskalaisdokumentti tuulivoimasta
Torjuuko Trumpin hallinto maailman suurimman uhan tuosta vain?
Ilmastorealismia: Greenpeacen neljä ilmastotarinaa. Tyhjää täynnä!
Ilmastorealismia: Ovatko lintumme Suomen ensimmäiset ilmastopakolaiset?
Ilmastorealismia: Hesari todistaa ilmastonmuutoksen ihmisperäisyyden
Ilmastorealismia: Suomen hölmöin professori nyt Helsingissä?
Ilmastorealismia: fyysikkokuohuja Pilsenistä
Lämpenemisen viivästystä ihmetellessä
Ilmastoharhan lyhyt historia sivustakatsojan silmin
Oppia Australiasta ilmastonmuutoksen torjumiseksi?
Kummallisia justeerauksia suomalaisten sääasemien mittauksiin
Ennakkoa ilmastovuoden 2014 tilastoista ja ilmastorealismista 2015
Pingviiniarviointi Yleisradion Antarktika-journalismista
Tuulivoimayhdistys ei tykännyt Hesarin artikkelista
Lennart Bengtsson ja kiistelty ilmastontutkimus
Kepeät vihreät mullat lepakoille
Rahan tekoa ilmastonmuutoksella taaleritehtaassa
Ville Niinistön tärkeä asia ja tabut
Toukokuun ilmastoraivari
Ilmatieteenlaitoksen pääjohtajan suuri kansankusetus
Jouluaaton brittiläinen ilmastosalaisuus: Ei lämpene

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

3 Kommentit

  1. Jos ilmastointoilijoiden toive toteutuisi ja kaikki hiilidioksidi saataisiin eliminoitua maapallolta, loppuisi täältä elämä sen seurauksena. Hiilidioksidi on nimittäin välttämätöntä kasveille, jotka kuolevat tämän elintärkeän kaasun puuttuessa ilmasta. Mitä enemmän hiilidioksidia on ilmassa, sitä paremmin kasvit kasvavat ja antavat meille ravintoa. Todellinen ongelma ilmassa ja ympäristössämme ovat sotilassuihkukoneiden ilmaan suihkuttamat kemikaalivanat, joista vihreät ja muut viherpiiparit näyttävät olevan visusti hiljaa.

    (14)(1)
  2. Floridassa konfederaatti-aiheiset ja esim. etelän väestön kansannousun 1870-luvulta muistomerkit ja patsaat poistetaan viranomaisten määräyksestä. Trumpin aikana nimenomaan patsaiden poistaminen on lähtenyt vauhtiin täydellä voimalla:

    https://christogenea.org/podcasts/brattle-new-orleans

    Eliitin salaseuroissa on päätetty ja ison rahan ostamat poliitikot toimivat. Mielenkiintoista, että kuin Saksassa, tätä sotaa käyvät viranomaiset ovat naamioituneita ja myös koneiden kuljettajat. Siirroissa toimivien konsulttien tunnukset on myös peitetty. Kansanvihollinen naamioituu aja toteuttaa sotatoimensa yön hämärissä, kuten Saksassa on tapana toimia tällaisissa vandaalitöissä. Eliitin luoma antifa osoittaa suosiotaan eliitin Black lives matterin kanssa. Antifahan on perinteisesti usein naamioitunut yleiseen rikollisten tapaan.

    Lienee jotain YK-agendaa hävittää ”pahat muistomerkit”. Ilmeisesti Saksassa aletaan pian tuhoamaan 30-luvulla rakennettuja rakennuksiakin. Osahan on jo purettu.

    (9)(0)
    • Haastateltu sanoo poliisien tarkka-ampujien vaanineen kansallisia mielenosoittajia mahdollisen konfliktin varalta katoilta. Myös Finck on nähnyt paljon poliiseja katoilla. Tuskin kaikki pelkästään tarkkailemassa. Kiväärit oli suunnattu vain tuhotyön vastustajiin. Ei tietnkään antifaan, joka siis kai olisi saanut tulitukea ihan mellakan aloittaessaan tai sitten jos se ei olisi sujunut halutusti. Mellakka jäi kuitenkin nyt puuttumaan. Antifalla ei ollut ohjeita tällaiseen.

      Koko projektia johtavat New Yorkista tulleet tutut piirit, kuten koulu-uudistuksia.

      (4)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*