"Sionistit käyttävät 'holokaustia' hyväkseen palestiinalaisten ihmisoikeuksia vastaan ja Israelin rikosten peittelemiseksi."

David Duke

Totuus veren alkaloinnista

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 3,43
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Onko totta, että syömämme ruoka ja juoma voivat muuttaa veren pH-tasoa happamammaksi? Vastoin yleistä luuloa, vastaus on: ”EI MERKITTÄVÄSSÄ MÄÄRIN.” Ja tässä syy:

Veren pH-tasoa säätelee hyvin tarkkaan useita monimutkaisia järjestelmiä, jotka toimivat koko ajan pitääkseen veren pH:n välillä 7,35 – 7,45 eli hiukan puhdasta vettä emäksisempänä. Kehon järjestelmät valvovat tehokkaasti veren emäksisyyttä, eivätkä syömämme ruoat ja juomat pääse suoraan vaikuttamaan veren pH-tasoon. Poikkeamat tuosta pH:n kapeasta alueesta tuntuvat nopeasti kehossa ja suuret poikkeamat johtavat nopeasti kuolemaan.

Jos veren pH laskee alle arvon 7,35 kutsutaan tilaa asidoosiksi, joka aiheuttaa keskushermoston asteittaisen lamaantumisen. Veren pH:n laskiessa happaman puolelle alle 7,00 on kyseessä vakava asidoosi, joka voi johtaa koomaan ja jopa kuolemaan.

Jos veren pH nousee yli arvon 7,45 kutsutaan emäksistä tilaa alkaloosiksi. Vakava alkaloosi voi myös johtaa kuolemaan, mutta erilaisten oireiden kautta. Alkaloosi aiheuttaa hermosolujen yliherkkyyden, mikä johtaa lihaskramppeihin, hermostumiseen ja kouristuksiin. Yleensä kuoleman aiheuttavat vakavat kouristukset.

Miksi siis kehoa pitäisi alkaloida? Miksi sanotaan happaman kehon aiheuttavan osteoporoosia, munuaiskiviä ja muita sairauksia? Vastaukset löytyvät ihmiskehon biologian ymmärryksestä. Tutustutaan pH:n perusteisiin ja sitä säätelevien järjestelmien toimintaan.

Käsitteellä pH mitataan nesteiden happamuutta ja emäksisyyttä asteikolla 0 – 14, jossa arvo 7 on neutraali kuin vesi. Asteikko on logaritminen, mikä tarkoittaa sitä, että pH 4 on 10 kertaa happamampaa kuin pH 5 ja 100 kertaa happamampaa kuin pH 6 ja samoin pH 10 on 10 kertaa emäksisempää kuin pH 9 ja 100 kertaa emäksisempää kuin pH 8. Happo ja emäs neutraloivat toisensa, jos ne ovat yhtä kaukana neutraalista, kuten pH 6 ja pH 8.

Kehon nesteistä puhuttaessa tarkoitetaan paljon muutakin kuin verta, sillä kehon nesteet jaetaan kahteen ryhmään:

  1. Solujen sisäinen neste, jota yleensä kutsutaan sytosoliksi, on kaikkien solujen sisällä oleva neste ja muodostaa yli puolet koko kehon nesteistä.
  2. Solujen ulkopuolinen neste, jota on vain solujen ulkopuolella, jaetaan edelleen kahteen aliryhmään:
  • Plasma eli veri
    • Kudosneste, jota löytyy elinten ja kudosten välistä. Kudosnesteeseen kuuluvat nesteet silmissä, nivelissä, hermojärjestelmässä ja imusuonistossa sekä sisäelimiä suojaavien tukikudosten välissä.

Valtimoveren (plasma) pH tulee pysyä tiukoissa rajoissa 7,35 ja 7,45 välillä, jotta kehon proteiinit voivat jatkaa toimintaansa. Hiilidioksidi on hapanta, joten kudosneste on yleensä hiukan verta happamampaa ja solujen sisäinen neste lähellä arvoa 7,00. Ihmisen syömä ruoka voi näyttää ja tuntua aivan tavalliselta ja neutraalilta, mutta ruoansulatusjärjestelmä käsittelee ruoat ja juomat niin, että niistä saadaan mahdollisimman paljon ravinteita ja hivenaineita talteen ja jäännöstuotteet ovat yleensä hapanta tai emäksistä tuhkaa. Erilaisia happoja syntyy myös solujen energiantuotannossa jatkuvalla syötöllä kehon nesteisiin. Aineenvaihdunnan sivutuotteena syntyvät hapot ja emäkset ovat olennainen osa kehon toimintaa ja vaikuttavat myös kehon pH-tasapainoon. Kehossa toimii kolme pääjärjestelmää vakauttamassa nesteiden pH-arvoja:

  1. Puskurijärjestelmät
  • Bikarbonaatti-hiilihappo-puskuri
  • Proteiinipuskuri
  • Fosfaattipuskuri
  1. Hiilidioksidin uloshengitys
  2. Happi-ionien poisto munuaisten kautta

Tässä artikkelissa ei kuitenkaan syvennytä näiden järjestelmien toimintaan, vaan todetaan niiden toimivan koko ajan veren ja muiden kehon nesteiden pH:n säätelyyn. Puskurijärjestelmät ovat nopeammin reagoivia ja keuhkot ja munuaiset hitaammin reagoivia. Ongelmia syntyy vasta, kun keuhkot tai munuaiset eivät pysty enää poistamaan hiilidioksidia tai happi-ioneja tarpeeksi nopeasti.

Kun puhutaan veren alkaloinnista, tarkoitetaan kuitenkin ruokavaliota, jonka tulisi olla mahdollisimman lähellä veren ihanteellista pH-arvoa. Suurin osa teollisesti tuotetuista eineksistä on happoa tuottavia ruokia, kuten valkoisista jauhoista ja sokereista tehdyt leipomotuotteet sekä kaikki liha ja kala. Kasvikset ja hedelmät ovat yleensä emäksisen puolella. Nykyään siis normaali ruokavaliomme on painottunut vahvasti happoa tuottavien ruokien puolelle. Keho kyllä pärjää, mutta pH-järjestelmät joutuvat kovalle rasitukselle. Miksi siis rasittaa suotta järjestelmää, jonka olisi tarkoitus suojella tärkeintä elintämme, verta, koko elämämme ajan? Tuloksena voi olla terveydelle haitallisia muita vaikutuksia.

Esimerkkinä fosfaattipuskurijärjestelmä käyttää kehon eri fosfaatti-ioneja vahvojen happojen ja emästen neutralointiin. Noin 85 % puskurijärjestelmän käyttämistä fosfaatti-ioneista saadaan kalsiumfosfaattisuoloista, jotka ovat luuston ja hampaiden rakennusaineita. Kehon nesteiden altistuessa jatkuvasti happoja muodostaville ruoille ja juomille joutuu fosfaattipuskurijärjestelmä käyttämään kehon kalsiumfosfaattivarantoja happojen neutraloimiseen. Ajan myötä tällä voi olla haitallinen vaikutus luuston kestävyyteen, tuloksena osteoporoosi. Jos fosfaatteja otetaan käyttöön suuria määriä nimenomaan kalsiumfosfaateista, on tuloksena myös suuri määrä elimistöstä poistettavaa kalsiumia, joka ohjautuu munuaisten kautta virtsateihin ja saattaa aiheuttaa munuaiskiviä.

Tavallisten ruokien happo- ja emäsarvot

Englanninkielisen taulukon löydät täältä. Taulukko on viitteellinen ja sen on tarkoitus opastaa muokkaamaan ruokavaliota haluamaansa suuntaan. Taulukossa luetellut ruoat itsessään eivät välttämättä ole happamia tai emäksisiä, vaan niiden jäännöstuotteiden vaikutus ruoansulatuselimistön rikottua ne ja käytettyä tarpeelliset ainekset.

Yleisesti ottaen useimmat hedelmät ja vihannekset ovat vaikutukseltaan emäksisiä eli alkalisia. Suurin osa viljoista, teollisesti tuotetuista eineksistä ja liha ja kala ovat vaikutukseltaan happoa tuottavia. Terveydelle parasta olisi muodostaa lautasmalli, jossa on enemmän alkalisia ruoka-aineita, jotta lopputuloksena olisi veren ihanteellinen, hiukan emäksinen pH 7,40. Kannattaa siis nostaa raikkaat hedelmät ja kasvikset pääosaan, jolloin voi myös hyvillä mielin nauttia lautasmallin muista osista.

Pahinta pH:n kannalta on ruokavalio, joka pitää sisällään paljon viljoja, lihaa ja teollisia tuotteita sekä juomana kahvia ja virvoitusjuomia. Toivottavasti tämä artikkeli tuo valaistusta asiaan, josta on puhuttu paljon ja joka on usein väärin ymmärretty.

alkuperäinen artikkeli: http://preventdisease.com/news/12/041212_The-Truth-About-Alkalizing-Your-Blood.shtml

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

4 Kommentit

  1. Tomi Vainio

    PH-puskurijärjestelmät joutuvat kovalle rasitukselle? Joo… kroppa kiihdyttää hengittämistä, joka on se nopeimmin toimiva happamuudensäätöjärjestelmä ihmisellä.

    Onko totta, että syömämme ruoka ja juoma voivat muuttaa veren pH-tasoa happamammaksi? Vastoin yleistä luuloa, vastaus on: ”EI MERKITTÄVÄSSÄ MÄÄRIN.” Ja tässä syy:

    ”Veren pH-tasoa säätelee hyvin tarkkaan useita monimutkaisia järjestelmiä, jotka toimivat koko ajan pitääkseen veren pH:n välillä 7,35 – 7,45 eli hiukan puhdasta vettä emäksisempänä. Kehon järjestelmät valvovat tehokkaasti veren emäksisyyttä, eivätkä syömämme ruoat ja juomat pääse suoraan vaikuttamaan veren pH-tasoon. Poikkeamat tuosta pH:n kapeasta alueesta tuntuvat nopeasti kehossa ja suuret poikkeamat johtavat nopeasti kuolemaan.”
    – Totta ja tämä tarkoittaa, että kehon liiallinen emäksisyys on aivan yhtä haitallista kuin liiallinen happamuus.

    ”Miksi siis kehoa pitäisi alkaloida? Miksi sanotaan happaman kehon aiheuttavan osteoporoosia, munuaiskiviä ja muita sairauksia? Vastaukset löytyvät ihmiskehon biologian ymmärryksestä. Tutustutaan pH:n perusteisiin ja sitä säätelevien järjestelmien toimintaan.”
    – Artikkelin kirjoittaja ei tunnu ymmärtävän fysiologiaa, eikä muista aikaisemmin kirjoittamaansa tekstiä. Hän toteaa , että liiallinen emäksisyys = alkaalisuus on huono juttu ja voi johtaa jopa kuolemaan vakavissa tapauksissa.

    Miksi ihmeessä hän siis esittää väitteitä, että kehoa pitäisi alkaloida?

    ”Kehossa toimii kolme pääjärjestelmää vakauttamassa nesteiden pH-arvoja:

    Puskurijärjestelmät

    Bikarbonaatti-hiilihappo-puskuri
    Proteiinipuskuri
    Fosfaattipuskuri

    Hiilidioksidin uloshengitys
    Happi-ionien poisto munuaisten kautta

    Tässä artikkelissa ei kuitenkaan syvennytä näiden järjestelmien toimintaan, vaan todetaan niiden toimivan koko ajan veren ja muiden kehon nesteiden pH:n säätelyyn.”
    – Oliskohan ehkä kananttanut syventyä näiden järjestelmien tehoon.

    Otetaan esimerkki: Jos juokset sadan metrin matkan niin kovaa kuin pääset, niin tuotat kehoosi huomattavasti enemmän happoja, kuin mitä pystyt syömään viikossa.

    Toinen esimerkki on tila on ”ylihengitys”, jossa yleensä tunteiden vallassa itkuinen ihminen haukkoo ilmaa ja happea valtavia määriä sisäänsä tarpeettomasti, tärisee ja saa lihaskramppeja. Silloin hän alkaloi kehoaan paljon enemmän kuin on tarpeen. Siksi tämmöisille henkilöille annetaan pussi, johon pitää hengittää, jotta kroppa pääsisi taas tasapainoon.

    Keho pystyy käsittelemään molemmat tilat vallan mainiosti ilman mitään ylimääräisiä pH-dieettejä – joiden suurin vaikutus on, että onko virtsasi asteen prommillen verran happamampaa vai emäksisempää.

    Kehossa on huomattava puskurikapasiteetti hoitamaan pH-tasapainoa, sitä ei saa ruokavaliolla muutettua ellei sitten joku nuija päätä juoda suolahappoa tai lipeää.

    ”Puskurijärjestelmät ovat nopeammin reagoivia ja keuhkot ja munuaiset hitaammin reagoivia.”
    – Väärin. Keuhkot ja veren puskurijärjestelmä on nopeaa, munuaiset toimivat hitaammin.

    ”Kun puhutaan veren alkaloinnista, tarkoitetaan kuitenkin ruokavaliota, jonka tulisi olla mahdollisimman lähellä veren ihanteellista pH-arvoa. Suurin osa teollisesti tuotetuista eineksistä on happoa tuottavia ruokia, kuten valkoisista jauhoista ja sokereista tehdyt leipomotuotteet sekä kaikki liha ja kala.”
    – Kirjoittaja ei taida olla tietoinen mahalaukun toiminnasta. Se on täynnä suolahappoa ja sitä happoa pääsee ruokamassan mukana myös suolistoon. Kaikki ruoka mitä syömme on hyvin hapanta ruoansulatusjärjestelmän alkuosassa ja emäksistä loppupäässä.

    ”Kasvikset ja hedelmät ovat yleensä emäksisen puolella. Nykyään siis normaali ruokavaliomme on painottunut vahvasti happoa tuottavien ruokien puolelle.”
    – Kasvisten ja hedelmien syönti on toki erittäin suositeltavaa mutta täysin muista syistä, kuin niiden pH-sisällön takia.

    ”Keho kyllä pärjää, mutta pH-järjestelmät joutuvat kovalle rasitukselle. Miksi siis rasittaa suotta järjestelmää, jonka olisi tarkoitus suojella tärkeintä elintämme, verta, koko elämämme ajan? Tuloksena voi olla terveydelle haitallisia muita vaikutuksia.”
    – Kovalle rasitukselle my ass… Edelleenkin keho sopeutuu huomattavasti rajumpiin pH muutoksiin normaaleissa liikuntasuorituksissa.

    ”Pahinta pH:n kannalta on ruokavalio, joka pitää sisällään paljon viljoja, lihaa ja teollisia tuotteita sekä juomana kahvia ja virvoitusjuomia. Toivottavasti tämä artikkeli tuo valaistusta asiaan, josta on puhuttu paljon ja joka on usein väärin ymmärretty.”
    – Miksi eskimoja on vielä olemassa? Hehän syövät pelkästään lihaa ja kalaa. Mikseivät eskimot kuole sukupuuttoon, jos heidän ravintonsa on niin haitallista ja happamoivaa 😉

    (1)(2)
    • Mika Vainio

      Ihmettelen skeptisyyttäsi, Tomi.
      Tietysti keho pyrkii palauttamaan ph-tasapainon, luonnollisesti, mutta ei se sitä sanele, että ph-tasapainoitettu/lievästi emäksinen ruokavalio olisi mitenkään tyhjän kanssa. Tällaisella ruokavaliollahan edistät kehosi kykyä palautua rasituksesta ilman, että keho kuluttaa omia resurssejaan. Näin myös reservissä on enemmän niitä resursseja tilanteiden varalle, joissa keholta vaaditaan kykyä palautua happamasta tilasta.
      Ja lähtökohtaisesti ihminen on hieman emäksinen; ihminen viettää ensimmäiset elinkuukautensa emäksisessä nesteessä.

      Ja niistä eskimoista, mm.:
      ”Inuit Greenlanders, who historically have had limited access to fruits and vegetables, have the worst longevity statistics in North America. Research from the past and present shows that they die on the average about 10 years younger and have a higher rate of cancer than the overall Canadian population”
      Iburg KM, Bronnum-Hansen H, Bjerregaard P. Health expectancy in Greenland. Scand J Public Health 2001;29(1):5-12. Choinere R. Mortality among the Baffin Inuit in the mid-80s. Arctive Med Res 1992;51 (2):87-93

      Nykyisin eskimot elävät pidempään ja terveemmin (heillä on käytössään kauppoja ja sairaaloita), mutta edelleen he kuolevat nuorempina, kuin keskiverto suomalainen, johtuen juurikin ravintotasapainosta ja heidän elinympäristönsä tarjoamista haasteista.

      Itse olen ainakin kokenut esim. alkaloidun veden virkistäväksi, hyvän makuiseksi ja vatsan toiminnalle edulliseksi. Siis erittäin väärti 20€ sijoitus.
      Myös ruoan suhteen olen huomannut muutoksen: tulen vähemmällä täyteen, täysi olo kestää pidempään eikä tule niin herkästi tukkoista fiilistä/ähkyä.

      Tietysti jokainen meistä elää yksilöllisesti, eikä se, mikä toimii yhdelle välttämättä toimi toiselle.

      (0)(0)
      • Tomi Vainio

        ”Tietysti keho pyrkii palauttamaan ph-tasapainon, luonnollisesti, mutta ei se sitä sanele, että ph-tasapainoitettu/lievästi emäksinen ruokavalio olisi mitenkään tyhjän kanssa.”
        – Ole hyvä ja osoita, että ph-tasapainotettu ruokavalio olisi jotain muuta kuin tyhjän kanssa. Ihmettelen tätä väitettä hyvin paljon, koska normaali ruoka on happo-emäs tasapainoista. Ihmisen pitäisi syödä erittäin hapanta tai emäksistä ruokaa, jotta sillä olisi mitään vaikutusta edes hetkellisesti elimistön pitämään homeostaasiin.

        ”Tällaisella ruokavaliollahan edistät kehosi kykyä palautua rasituksesta ilman, että keho kuluttaa omia resurssejaan.”
        – Kuinka paljon? Ole hyvä ja esität tutkimuksia palautumisesta rasituksesta erilaisilla ruokavalion ph-arvoilla. Ilman mitään lähdeviitteitä tämä on tämänkaltaiset lauseet ovat täysin tyhjää puhetta.

        Ja edelleen ruokavalion pH-arvot eivät vaikuta juuri mitenkään elimistön happo-emäspuskurikyvylle, koska jo kevyessä liikuntasuorituksessa keho tuottaa niin suuret määrät maitohappoa, että vastaavan annotuksen saisi vain juomalla suolahappoa. Elimistö on erittäin hyvin sopeutunut happo-emästasapainon säätelyyn ja tämän kannalta suunniteltu ruokavalio on yhtä tyhjän kanssa – ellet pysty osoittamaan toisin.

        ”Näin myös reservissä on enemmän niitä resursseja tilanteiden varalle, joissa keholta vaaditaan kykyä palautua happamasta tilasta.
        Ja lähtökohtaisesti ihminen on hieman emäksinen; ihminen viettää ensimmäiset elinkuukautensa emäksisessä nesteessä.”
        – Ihminen viettää ensimmäiset yhdeksän elinkuukautta omassa virtsassaan, joka on kehittynyt amnionesteestä, ehkä meidän pitäisi ruveta juomaan virtsaa?

        ”Ja niistä eskimoista, mm.:
        “Inuit Greenlanders, who historically have had limited access to fruits and vegetables, have the worst longevity statistics in North America. Research from the past and present shows that they die on the average about 10 years younger and have a higher rate of cancer than the overall Canadian population”
        Iburg KM, Bronnum-Hansen H, Bjerregaard P. Health expectancy in Greenland. Scand J Public Health 2001;29(1):5-12. Choinere R. Mortality among the Baffin Inuit in the mid-80s. Arctive Med Res 1992;51 (2):87-93″
        – Niin mitäs tästä? Tutkimuksessa ei ollut mitään mainintaa ruokavaliosta vaan jo abstractissa sanotaan: ” Injuries and poisoning, neoplasms, and diseases of the respiratory system are the leading causes of death observed among the Baffin Inuit. For each of these causes, the rates obtained for the Inuit are significantly higher than those for the total population of Canada.”

        Syövät olivat vain yksi keskimääräistä suurempi kuolinsyy verrattuna mantereen kanadalaisiin. Muita kuolinsyitä olivat vammat, myrkytykset, hengitystieinfektiot.

        Mainittakoot, että kyseinen julkaisu on lopetettu 1996 ja sen seuraava ”The International Journal of Circumpolar Health” ei ole kovinkaan laadukas julkaisu impact factorin mukaan.

        ”Itse olen ainakin kokenut esim. alkaloidun veden virkistäväksi, hyvän makuiseksi ja vatsan toiminnalle edulliseksi. Siis erittäin väärti 20€ sijoitus.”
        – Mikäs siinä sitten. Osa ihmisistä kokeet ”elävän veden” tai ”magnetisoidun veden” virkistäviksi, samaa plaseboefektiä jos mitään muutta näyttöä terveydellisistä vaikutuksista ei ole.

        (0)(0)
  2. Asidoosi (elimistön nesteiden liiallinen happamuus)
    http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00656

    Alkaloosi (elimistön nesteiden liiallinen emäksisyys)
    http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00655

    Pascoe emäsjauheen sisältö:

    Emäsjauheen vuorokausiannos (1 tl = 4 g) sisältää

    1550 mg kalsiumkarbonaattia !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

    Tukkii suonet:
    http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalsium.htm

    1250 mg natriumkarbonaattia
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Sooda

    900 mg magnesiumkarbonaattia
    Magnesiumkarbonaatilla on suolentoimintaa edistävä (laksatiivinen) vaikutus.

    150 mg natriumfosfaattia
    Natriumfosfaatti taas on suoliston tyhjennysainetta, käytetään sairaaloissa ennen tutkimuksia ja myrkytystiloissa

    150 mg kaliumbikarbonaattia
    Kaliumbikarbonaatti E501 = joku emäksinen lisäaine

    Veden alkalointi:
    10 minuutin alkaloinnin jälkeen vedessä on kuitenkin seuraavat määrät tärkeitä mineraaleja:

    natrium 5.75 mg/l
    kalium 1.41 mg/l
    kalsium 4.49 mg/l
    magnesium 7.87 mg/l.

    Joo-o, luultavasti karbonaatteina ym., joista tulee mahan suolahapon vaikutuksesta neutraaleja klorideja.
    Tällaiset määrät eivät voi vaikuttaa millään tavalla elimistön happo-emästasapainoon, jota elimistö säätelee itse tehokkaasti.

    Valmarin:
    Vesi 72,707 %
    Natriumsitraatti 20,33 %
    Sitruunahappo 5,57 %
    Etanoli 1,00 %
    Kaliumkloridi 0,28 %
    Kalsiumkloridi 0,05 %
    Magnesiumkloridi 0,05 %
    Ferroglukonaatti 0,014 %
    Mangaanikloridi 0,009 %

    Natriumsitraatti on sitruunahapon Na-suola, josta sitruunahappo vapautuu mahahapon (HCl) vaikutuksesta, lisukkeena syntyy NaCl
    Ferroglukonaattia käytetään raudan puutteeseen esim. 2 x 0,08 g (valmarinannoksessa 0,0014 g), muut ainesosat on varmaan kaikille tuttuja.
    Prosentit voi muuttaa grammoiksi.

    Valmarin sisältää n. 3/4 vettä ja 1/4 sitruunahappoa, muulla sisällöllä ei ole noilla pitoisuuksilla mitään merkitystä, kaikkea saa ruoasta erittäin paljon suurempina määrinä.
    Suositeltu annos on ruokalusikallinen, 10 ml josta 2,5 g sitruunahappoa.

    Emäsjauhe PH Plus:
    Ainekset:Trikalsiumsitraatti, kaliumbikarbonaatti, magnesiumsitraatti, natriumbikarbonaatti ja sitruunahappo.

    Suositeltava vuorokausiannos (5 g = yksi mittalusikallinen) sisältää:
    Trikalsiumsitraattia 500 mg
    Kaliumbikarbonaattia 1280 mg
    Magnesiumsitraattia 1055 mg
    Natriumbikarbonaattia 915 mg

    joista:
    Kalsium 316 mg 40 %
    Magnesium 120 mg 40 %
    Kalium 500 mg *
    Natrium 250 mg *

    %=% vuorokautisen saannin vertailuarvosta
    *=vuorokautisen saannin vertailuarvoa ei ole

    (0)(0)

Jätä vastaus Tomi Vainio Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*