- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Tilastotietoja juutalaisesta talousrikollisuudesta

Julkaisimme tänään artikkelin [1] Bill Clintonin yhteyksistä juutalaistaustaiseen pedofiilipankkiiriin. The Occidental Observerin tuore artikkeli tarjoaa hyödyllistä tilastotietoa korruptiouutisen tueksi.

The Occidental Observerin Andrew Joyce on kirjoittanut kaksiosaisen artikkelin juutalaisesta valkokaulusrikollisuudesta (1 [2], 2 [3]). Joyce osoittaa, että juutalaisten suhteellista osuutta amerikkalaisessa talousrikollisuudessa on tutkittu usein akateemisesti. Tulokset ovat mielenkiintoisia.

1971 juutalaistaustainen kriminologi A. Menachem Berkeleyn yliopistosta julkaisi artikkelin ”Criminality Among Jews: An Overview”. Menachemin mukaan ”juutalaisten alttius syyllistyä rikollisuuteen on selvästi korkeampi verrattuna ei-juutalaisiin, kun tutkitaan talousrikoksia”. Näitä ovat esimerkiksi petos, vilpillinen konkurssi sekä kavallus.

1988 Stanton Wheeler Yalen yliopistosta julkaisi paperin ”White-Collar Crimes and Criminals”. Wheeler selvitti, että protestanttien ja katolilaisten osuus talousrikostilastoissa oli pienempi kuin heidän väestömääränsä perusteella olisi voinut olettaa. Juutalaiset olivat sen sijaan vahvasti yliedustettuja: 2 % Yhdysvaltojen väestöstä oli juutalaisia, mutta näiden osuus talousrikollisuudessa oli 15,2 %.

1991 David Weisburg julkaisi Yalen yliopistossa artikkelin ”Crimes of the Middle Classes: White-Collar Offenders in the Federal Courts”. Weisburg totesi, että vaikka juutalaisia on Amerikan väestöstä vain 2 %, he muodostavat 9 % matalan tason talousrikoksista (pankkikavallus, verovilppi, pankkipetos), vähintään 15 % keskitason talousrikoksista (postipetos, vahingonkorvauspetos, lahjonta) sekä vähintään 33 % korkean tason talousrikoksista (kartellit, arvopaperipetokset).

Weisburgin päivitetyt tilastot osoittavat, että pienestä väkimäärästään huolimatta juutalaiset olivat vastuussa vähintään 23,9 prosentista Amerikan valkokaulusrikoksista.

Kuten olemme aiemmin uutisoineet [4], 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa Yhdysvaltoja ravisuttaneen säästöpankkikriisin yhteydessä tuomituista huijareista 90 % oli professori Albert Lindemannin mukaan juutalaisia.

Voittoja kierrätetty synagogien kautta

Tilastot kertovat vain niistä tapauksista, joissa syylliset on saatu tuomittua. Kuten osoitamme Clinton-artikkelissa, ajoivat juutalaistaustaiset valtiovarainministerit Robert Rubin ja Lawrence Summers 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa läpi lakiuudistuksia, jotka tekivät pankkien talousrikollisuuden torjumisesta lähes mahdotonta. Siksi esimerkiksi Goldman Sachsin ja J. P. Morganin johtajista yksikään ei joutunut vankilaan huijauslainoille perustuneen kiinteistökuplan [5] vuoksi.

Pahimpia rikollisia ei siis löydä tilastoista.

Joyce kertoo artikkelissaan, että juutalaista valkokaulusrikollisuutta tutkiessaan hän on löytänyt yhtenäisiä toimintakaavoja [6]: petokset tapahtuvat finanssimaailman huipulla; ne perustuvat yleensä pyramidihuijausrakenteeseen; vilpillisiä konkursseja käytetään taktisesti hyväksi; kuplat rahoitetaan velkarahalla; verot kierretään; pankkeja ja vakuutusyhtiöitä huijataan; huijarit vaativat julkista rahoitusta; päärikollisten henkilöllisyys piilotetaan peiteyritysten taakse; tuottoja pestään juutalaisten kansalaisjärjestöjen avulla; rikolliset pakenevat Israeliin välttääkseen syytteet.

Esimerkiksi pahamaineinen brooklyninjuutalainen munuaiskauppias Levy-Izhak Rosenbaum tahkoi vuosikymmenten ajan rahaa pakottamalla epätoivoisia uhreja myymään sisäelimensä, minkä jälkeen rahat ”puhdistettiin” synagogissa ja kierrätettiin vielä kertaalleen erilaisten juutalaisjärjestöjen kautta.

 

Lue myös:

Juutalaiset ja järjestäytynyt rikollisuus, osa 3 [7]
90 % kreikkalaisista: ”Juutalaisilla liikaa taloudellista valtaa!” [8]