Suomen kansallisvarallisuuden ryöstöpolitiikka saa yhä röyhkeämpiä muotoja. Nimittäin ei riitä, että joka miehen oikeuksiin kuuluva luonto yhtiöitetään vaan myös maantiet, rautatiet ja meriväylät ovat yhtiöittämisen listalla. Onko suomalaisten säkki pohjaton poliittisen eliitin ja virkamieskoneiston korruptoituneen mielivallan suhteen?
Tievero
Keskustan ministeri Anne Berner ja hänen johtamansa liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelevat medialle puhuneiden virkamieslähteiden mukaan valtion väyläverkoston eli maanteiden, ratojen ja meriväylien yhtiöittämistä. Kaavailut sisältävät lisäksi laajojen liikennejärjestelmien yksityistämisiä.1
[1]Yhtiöittämisellä ja tasearvojen korottamisella yritetään houkutella yksityisiä sijoittajia ostamaan osakkeita väyläomaisuudesta, mikä kuulemma pienentäisi valtion maksutaakkaa. Yksityiset sijoittajat vastaisivat omistamiensa teiden, siltojen ja kiskojen rakentamisesta sekä kunnossapidosta.1
Kansanedustaja Katja Hänninen (vas.) vaatii liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriä (kesk.) avaamaan hallituksen suunnitelmat mahdollisen tieveron käyttöönotolle. Autoliitto tiedotti keskiviikkona hallituksen valmistelevan valtion liikenneväylien siirtoa uudelle yhtiölle, joka alkaisi rahoittaa toimintaansa autoilijoilta kerättävillä maksuilla.1
Kansanedustaja Katja Hänninen (vas.) ihmetteleekin sitä, miksi Berner valmistelee salassa näin isoja uudistuksia? Liittyykö paikannustietojen käyttöön esimerkiksi perustuslaillisia kysymyksiä, hän jatkaa viitaten mahdolliseen satelliittipaikannukseen perustuvaan maksujärjestelmään.1
Nimittäin autoihin tuleva pakollinen paikannus- ja maksujärjestelmä voisi tulla asennettaviksi jo vuoden 2018 alussa.
Elitistisiä selityksiä tieverkoston yhtiöittämisen puolesta
Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA [2]) muotoilee tieverkoston yhtiöittämisen harmittomaksi ja hyödylliseksi paketiksi.
– Yhtiöittäminen irrottaa teiden rakentamisen ja ylläpidon julkisen sektorin budjettitaloudesta ja sen rajoitteista. Nykymallin ongelmat näkyvät hyvin juuri nyt, kun investoinneista ja teiden kunnossapidosta tingitään julkisen talouden rahapulan vuoksi, toteaa Juha Kostiainen EVA:sta.
Yhtiömalli [2] mahdollistaisi tiestön kehityksen ja hoidon käyttäjien todellisten tarpeiden mukaisesti valtion kulloisestakin taloustilanteesta riippumatta.
Lisäksi EVA:n mukaan teiden yhtiöittäminen ei ole yksityistämistä, sillä valtion ei tarvitse luopua teiden omistamisesta ja hoidosta lainkaan, jos se ei pidä sitä järkevänä.
Vastaväitteitä EVA:n väitteille
Uusliberalistiset taloustieteilijät, EVA ja muukin elinkeinoelämä saarnaa täysin rinnoin suomen korruptoituneen poliittisen järjestelmän ja sitä tukevan virkamiesapparaatin virsiä hunnuttaakseen eliitin mädänneisyyden farisealaiseen viattomuuden kaapuun.
EVA väittää, että valtio pihistää investoinneista ja teiden infastruktuurin ylläpidosta julkisen talouden rahapulan takia. Yhtäältä tämä väite on totta, mutta toisaalta valhetta.
Suomi todellakin on rauhanajan pahimmassa taloustaantumassa, joten rahaa ei riitä kaikkeen. Kuitenkin palkansaajia ja yrityksiä verotetaan liikenneväylien ja tieverkoston ylläpidosta. Rahaa kyllä riittäisi ja Suomi olisi omavarainen hyvinvointivaltio, jos suomen poliittinen johto eli mafia ei olisi systemaattisesti ja tietoisesti omaa lyhytnäköistä etuaan ajatellen antautunut kansainvälisten rahoittajien ja globaalien korporaatioiden, kansainvälisten pankkikriisien ja rikollisesti järjestetyn maahanmuutto invaasion maksumieheksi.
Jo itsenäinen talous- ja rahapolitiikka, joka perustuisi pankkien kansallistamiseen, jolloin rahanluontioikeus olisi valtiolla, pelastaisi Suomen loputtomasta ja alati köyhdyttävästä ulkomaisen valtionvelan velkakierteestä. Lyhyesti sanoen plutokratian (talous- ja rahanvalta ovat suppean rikkaan eliitin kontrollissa) sijaan tulisi ottaa käyttöön talousdemokratia (talous- ja rahanvalta ovat kansan hallinnassa).
EVA:n väite: ”Yhtiöittäminen irrottaa teiden rakentamisen ja ylläpidon julkisen sektorin budjettitaloudesta ja sen rajoitteista”, pitää teknisesti paikkansa. Tulee kuitenkin huomata, että nimenomainen julkisen sektorin budjettitalouden osa-alue on katettu suomalaisten verovaroilla ja myös yhtiöittämisen jälkeen teiden rakentaminen ja ylläpito kustannettaisiin suomalaisten maksamilla tieveroilla ts. –maksuina.
EVA:n mukaan teiden yhtiöittäminen ei ole yksityistämistä, sillä valtion ei tarvitse luopua teiden omistamisesta ja hoidosta, jos se ei pidä sitä järkevänä.
Yhtiöittäminen kuitenkin voi johtaa yksityistämiseen ja voidaan odottaa, että valtio luopuu mielellään omistamisesta ja hoidosta, sillä se pitää sitä ”järkevänä”. Onhan Suomen poliittinen mafia kaikella tarmollaan vastustanut jo kahden vuosikymmenen ajan Suomen taloudellista vaurastumista ja kantaväestön sosiaalista sekä yhteiskunnallista hyvinvointia.
Kuitenkin tässä on kysymyksessä yhtiöittäminen, jonka yhtenä tarkoituksena on houkutella yksityisiä sijoittajia ostamaan osakkeita väyläomaisuudesta. Nämä yksityiset sijoittajat olisivat vastuussa sijoittamansa omaisuuden rakentamisesta ja huoltamisesta. Sijoittajilla tuskin riittää intressejä pitää väylien ja tieverkostojen rakentamisesta ja ylläpidosta riittävää huolta.
Kuten sanottu, mikä on yhtiöitetty, on myös yksityistettävissä. Näin soljuvat osakkeiden omistus helposti myös ulkomaiseen omistukseen väyläverkoston infrastruktuurille tuhoisin seurauksin.
Väyläomaisuuden yhtiöittämisen katastrofaalisuus
Jo yllä esitettiin esimerkkejä Bernerin ehdotuksen turmiollisuudesta ja jäljempänä hiukan lisää huomioita.
Lisääntyykö mahdollisen tieveron myötä kansalaisten kontrollointi?
Bernerin mukaan tarkoitus ei ole seurata kansalaisia vaan ajettuja kilometrejä. Jos käytössä on esimerkiksi aikaan perustuva maksu, se ei vaatisi välttämättä edes ajon seurantalaitetta, Berner kirjoitti.
Mutta, mikäli käytössä ei ole aikaan perustuva maksu, vaatii järjestelmä seurantalaitteen, joka mahdollistaa lähes täydellisen valvontasysteemin. Varmaa on, että Iso-veli järjestelmä tulisi käyttämään väyläverkoston maksusysteemiä jossakin mielessä hyödykseen myös kontrolloinnin suhteen.
Lisäksi olisi järjetöntä yksityistää luonnollista monopolia (taloudellisesti tehokkain tila saavutetaan yhdellä ainoalla tuottajalla). Silloin pitäisi systeemiin lisätä hallinnollinen monopolin rajoitin, joka romuttaisi toimivan markkinamekanismin.
Syrjäseudut tulisivat kärsimään.
Tieverkoston sektorin ansaintalogiikka kerryttäisi tuloja tienkäyttömaksuina autoilijoilta tai käytön perusteella valtiolta. Mikäli kukin tieosuus vaatisi oman kannattavuutensa, ohjautuisivat liikennerahat kylläkin tarpeiden mukaisesti, jolloin kuitenkin kyseiset rahat ohjautuisivat pääkaupunkiseudulle, mutta periferian (syrjäseudun) harvat tienkäyttäjät eivät voisi ylläpitää tieosuuksiaan.
Yhtiöittämisestä on huonot kokemukset.
Hallituksen sote-palvelujen yhtiöittäminen toimii esikuvana palvelujen ja toimintojen alasajolle. Pahimmillaan ”raha seuraa potilasta”-mallilla kilpailutetaan terveydenhuollon rakenteita muka tehokkaammaksi, jolloin sairaita ihmisiä pompotellaan luukulta toiselle ilman että potilastiedot siirtyvät kunnollisesti. Näin syntyy hajanainen hoitoketju, joka tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi.
Harvardin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan markkinoinnin, sopimisen sekä seurannan kustannukset ovat noin 30 prosenttia. Lisänä tässä on vielä virkavastuun kapeneminen yhtiöittämisen vuoksi, joten katastrofin ainekset ovat valmiina sopassa.
Caruna.
Valtionyhtiö Fortumin aiemmin omistamat sähkönjakeluverkot päätettiin myydä pari vuotta sitten kansainvälisille pääomansijoittajille. Kaksi suomalaista eläkeyhtiötä, Elo ja Keva, leikkasivat samalla kakusta siivut luultavasti kannattavan sijoituksen toivossa. Uusi yhtiö nimettiin Carunaksi.
[3]Erikoisesti Jyrki Katainen oli innokas Caruna yhtiön edistäjä. Siinä suomalaiset joutuivat maksamaan lähes 30 prosentilla korotettua sähkönsiirtohintaa Carunalle, joka puolestaan välttyi maksamasta kikkailunsa ansiosta veroja Suomeen. Sähköyhtiö toimi siis vampyyrina Suomessa.
Lopuksi voidaan vielä teroittaa, että yhtiöittäminen voi johtaa yhtiön ulkomaille myyntiin sekä yksityistämiseen, jotka aiheuttavat palvelujen rakenteen ja laadun raunioitumisen, josta kärsivät yksilöt ja myös valtio kokonaisuudessaan. Myös laillistettu rosvoaminen on pysäytettävä ajoissa.
Bernerin sidonnaisuudet yritysmaailmaan2
Hallituksen ministereistä liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on aktiivisin yritysmaailmassa. Kaupparekisteritietojen mukaan Bernerillä on ministereistä eniten sidonnaisuuksia yrityksissä.
Berner on esimerkiksi perheyritys Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja ja yrityksen yksi omistaja. Lisäksi hän istuu Vallila Interiorin osakkuusyritysten hallituksissa.
Yksi tällainen yritys on liikkeenjohdon konsultointia harjoittava Fembition Oy. Vallila Interior omistaa puolestaan liikkeenjohdon konsultointia harjoittavasta Fembition Oy:tä 50 prosenttia. Kaupparekisterissä Berner on merkitty yrityksen toimitusjohtajaksi sekä hallituksen jäseneksi. Fembitionin hallituksen puheenjohtaja puolestaan on viestintäkonserni Milttonin perustaja Mathias Järnström.
Miltton on tehnyt töitä muiden muassa Finavialle, jonka johdannais-kohun keskellä ministeri Berner on ollut. Miltton Groupin osakas ja hallituksen puheenjohtaja puolestaan on Nokian entinen toimitusjohtaja Jorma Ollila.
Tieverkoston yhtiöittämistä ajatellen Bernerin kytkökset yritysmaailmaan antavat selvän näytön siitä, että ministeri on lobbaamassa aluevaltauksia yrityksille, joihin hänellä on aktiiviset sidonnaisuudet. Tässäkö oli yksi syy Bernerin innolle valtaväylien yhtiöittämiseen ja valvontajärjestelmän käyttöönottoon autoilijoille.
Loppuhuomio
Tämä artikkeli toimii varoituksena ja kehotuksena Suomelle ja suomalaisille: Emme vapaudu sisäisistä vihollisistamme pelkästään parlamentaarista tietä tai mielenosoituksilla. Siinä tarvitaan jotain radikaalimpia toimenpiteitä. Meidän tulee vapautua nykyisestä poliittisesta eliitistä, EU:ta, eurosta, isäntämaasopimuksesta, saatava valtiolle rahanluontioikeus sekä itsenäinen talouspolitiikka.
Markku Juutinen
Lue myös: Vainovalkea [4]
Lähteet
- Katja Incoronato (29.12.2012). Tievero kuumentaa tunteita. Miksi Anne Berner valmistelee salassa näin isoja uudistuksia?Saatavilla: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/211182-tievero-kuumentaa-tunteita-miksi-anne-berner-valmistelee-salassa-nain-isoja#.WGVcB53AIn8.facebook [5]
- Kauppalehti (23.9.2016). Saatavilla: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ministeri-bernerilla-erikoinen-yhteys—yritys-lobbauspomon-kanssa/7W2w3YWq [6]