- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Tiedemiehet varoittavat GM-vehnän vaaroista

Asiantuntijat varoittavat geenimuunnellun vehnän voivan aiheuttaa 4-tyypin glykogenoosia (glykogeenin varastoitumistauti), josta seuraa paisunut maksa, maksakirroosi ja ennenaikainen kuolema. Yleensä syntymäsairaat lapset kuolevat ennen viiden vuoden ikää. Australia suunnittelee olevansa ensimmäinen maa, joka viljelee GM-vehnää kaupallisesti ja aloittaa ihmiskokeet.

Syyskuun alussa Uuden-Seelannin Canterburyn yliopiston molekyylibiologi ja riskianalyysin professori Jack Heinemann esitteli Melbournessa yhdessä Flindersin yliopiston biokemistin Judy Carmanin kanssa asiantuntijalausuntoaan Australian liittovaltion tieteellisen tutkimuslaitoksen CSIRO:n geenimanipuloidusta vehnästä. Heidän lausuntonsa on tutkinut tri Michael Antoniou, Lontoon Kings Collegen molekyyligeneetikko.

Heinemannin asiantuntijalausuntoa GM-vehnän geenien vaimennusteknologian siirtymisestä ihmiseen pidetään alan ensimmäisenä ja tutkijat ovat tarkastelleet sitä Australiassa, Englannissa ja Itävallassa. Australia on ensimmäisenä maana hyväksymässä GM-vehnän kaupallisen viljelyn. Sitä ei vielä viljellä missään muualla, eikä sille ole vielä kysyntää. Nykyään vastustus geenimuokattuja viljelykasveja, kuten maissia ja rapsia, kohtaan lisääntyy maailmalla ja erityisesti Yhdysvalloissa, GM-viljojen synnyinmaassa.

Australia on valittu johtamaan rintamaa GM-vehnän hyväksymiseksi ja CSIRO suorittaa tällä hetkellä kenttäkokeita Länsi-Australian, Uuden Etelä-Walesin ja pääkaupunkiseudun territorioissa. CSIROn mukaan ihmiskokeita on suunniteltu, mutta monet pelkäävät niiden olevan jo käynnissä.

Professori Heinemann on tutkinut vehnän tärkkelystä muodostavan entsyymin ja ihmisen glykogeeniä tuottavan entsyymin DNA-ketjujen samankaltaisuuksia. CSIRO:n geenimuokatussa vehnässä tärkkelystä tuottavaa entsyymiä on vaimennettu tarkoituksella, jotta vehnällä olisi vähäisempi hiilihydraattipitoisuus ja alhaisempi glykeeminen indeksi. Heinemannin mukaan on olemassa vahvoja todisteita siitä, että siRNA (geenejä vaimentava lyhyt haitallinen RNA-jakso) voi siirtyä vehnästä ihmiseen nautitun ruoan kautta, vaikka vehnä olisi kypsennetty. Hänen mukaansa lyhyet RNA-jaksot voisivat pysyä muuttumattomina ja kykenevinä aiheuttamaan biologisia vaikutuksia ihmisessä.

On olemassa myös ympäristöriski, jonka Australian geeniteknologiaa säätelevä järjestö (OTGR) on jättänyt huomioimatta myöntäessään luvan kenttäkokeille. Entsyymin toimintaa vaimentava siRNA voi siirtyä vehnästä myös sitä syöviin eläimiin, kuten hyödylliset hyönteiset, linnut ja nisäkkäät. Biokemisti Judy Carman Flindersin yliopistolta on tarkastanut Heinemannin tutkimuksen ja kirjoittanut oman asiantuntijalausuntonsa siRNA:n siirtymisestä aiheutuvista sairauksista ja ongelmista. Hänen mukaansa jos ihmisen syödessä vehnää, jonka tärkkelyksen tuotantoa ohjaavaa entsyymiä on vaimennettu, tuo muokattu siRNA siirtyisi ihmiseen, olisi myös todennäköistä, että se vaimentaisi myös ihmisen glykogeenin tuotantoa ohjaavaa entsyymiä.

Molemmat asiantuntijat ovat lausunnoissaan huolissaan siitä, että ihmisen nauttiessa GM-vehnää, jonka ominaisuudet eivät muutu kypsennettäessä, voisi myös ihmisen glykogeenin tuotanto laskea merkittävästi, mikä olisi terveydelle tuhoisaa, jopa hengenvaarallista. Carman lisää vielä, että riski eläimille ja ihmisille on ilmeinen. Tuloksena voi olla sairauksia ja kuolema, kuten yleensä käy perinnöllisen glykogenoosin saaneille lapsille ennen 5 vuoden ikää.

Tohtori Michael Antinou Kings Collegesta yhtyy tutkijoiden näkemyksiin. Hän sanoo, ettei kyseessä ole niinkään, voisiko geenimuutoksia tapahtua, vaan ennemminkin missä laajuudessa ja toistaiseksi tuntemattomin seurauksin. Hän on kritisoinut CSIRO:n ja geeniteknologiaa säätelevien viranomaisten OGTR:n ja FSANZ:n toimintaa ja tiedon puutetta viimeisistä geeniteknologian edistysaskeleista. Siksi tarpeelliset turvallisuuskokeet ovat jääneet tekemättä. Australiassa viranomaiset eivät tee omia tutkimuksia, eivätkä vaadi kovin syvällisiä turvallisuustutkimuksia, vaan olettavat geenimuokattuja tuotteita kokeilevien luvanhakijoiden tekevän omat turvallisuuskokeensa.

CSIRO on aiemminkin osoittanut olevansa kykenemätön tekemään omia luotettavia turvallisuustutkimuksia, kuten kävi vuoden 2005 geenimuokattujen herneiden rottakokeissa, joissa havaittiin allergiareaktioita. Projekti hyllytettiin, kun CSIRO oli jo haaskannut yhteiskunnan varoja 10 miljoonaa dollaria. Tutkimuksen teki Australian kansallinen yliopisto.

Australian voittoa tavoittelematon Safe Food Foundation sai vihiä uuden GM-vehnän muokatun entsyymin muistuttavan ihmisen glykogeeniä säätelevää entsyymiä, joten asiaan haluttiin asiantuntijoiden mielipiteet. Nyt Safe Food Foundationin johtaja Scott McKinnear vaatii pikaisesti CSIRO:n toimittavan riippumattomaan tieteelliseen tarkasteluun teettämänsä turvallisuustutkimukset ja tarkat DNA-jaksot. Hänen mielestään kyseessä on ihmisten turvallisuuden lisäksi myös verovarojen tuhlaus. Ennen suositeltuja turvallisuuskokeita ei pitäisi kenttäkokeita tai ihmiskokeita jatkaa, sanoo McKinnear.

 

Alkuperäinen artikkeli: http://safefoodfoundation.org/wordpress/?p=946 [1]