Elintärkeät B-ryhmän vitamiinit löytyvät usein samoista ruoka-aineista. B-vitamiinien puutos saattaa johtaa kuolemaan.
B-vitamiinit ovat iso ryhmä pääasiassa vesiliukoisia vitamiineja, ja jokainen on tarpeen: ne ovat osa kehon entsyymijärjestelmää.
B-ryhmän vitamiinit auttavat ja vahvistavat aineenvaihduntaa sekä hermosolujen ja lihasten toimintaa. Ne osallistuvat solun muodostukseen ja edistävät hiusten, ihon ja kynsien hyvinvointia. Monella iäkkäämmällä henkilöllä esiintyy helposti B12-vitamiinin puutosta. Yhdysvalloissa holistisen ja ortomolekulaarisen lääketieteen harjoittajat ovat menestyksellä hoitaneet mm. masennusta vitamiinilisillä. Eri B-vitamiinit esiintyvät usein yhdessä tietyissä ruoka-aineissa. Koska B-vitamiini ei varastoidu elimistöön, B-vitamiinia sisältävää ruokaa tulee nauttia päivittäin.
B1-vitamiini eli tiamiini (aneuriini): Tarvitaan hiilihydraattien ja rasvahappojen aineenvaihdunnassa sekä hermoston toiminnassa. Tiamiini on immuunijärjestelmän toimintaa tukeva antioksidantti, joka on tärkeä ääreishermoston toiminnalle sekä hermojen ja lihasten väliselle yhteistyölle. Vakavia puutosoireita ovat lihasheikkous, kouristukset ja sydämen rytmihäiriöt sekä erilaiset hermostovaikutukset kuten masentuneisuus, aggressiivisuus, väsymys, muistin heikkeneminen, keskittymiskyvyn puute ja apatia. Vakava tiamiinipuutos voi hoitamattomana johtaa kuolemaan.
B2-vitamiini eli riboflaviini: Omaa tärkeitä tehtäviä solujen aineenvaihdunnassa ja energian tuotannossa. Riboflaviini vaikuttaa valkuaisaineiden ja rasvahappojen synteesiin sekä eräiden hormonien sekä niasiinin (B3-vitamiinin) tuotantoon. Riboflaviinin puutteesta seuraa suun limakalvon häiriöt, suupielten halkeilu, suutulehdus, kielen kirvely, nenän limakalvon häiriöt ja silmien valoherkkyys, ”tikut” kynsinauhoissa. sekä ihottuma kasvoissa.
B3-vitamiini eli niasiini (nikotiiniamidi): Vaikuttaa hiilihydraattien, rasvojen ja valkuaisaineiden aineenvaihduntaan sekä toimii soluja suojaavana antioksidanttina. Niasiinin kaksi fysiologista muotoa NAD ja NADP säätelevät hiilihydraattienergian tuotantoa. Ne osallistuvat myös elimistön rasvahappojen tuotantoon. Tunnetuin niasiinin puutostauti on pellagra, jossa oireina esiintyy ihottumaa, ripulia ja henkistä tylsistymistä.
B5-vitamiini eli pantoteenihappo: Vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan, ihon toimintaan ja steroidihormonien muodostumiseen. Pantoteenihappoa esiintyy harvoin vapaana happona. Sitoutuneessa muodossa sitä on kaikissa soluissa.
B6-vitamiini: Toimii antioksidanttina ja osallistuu valkuaisaineiden aineenvaihduntaan ja monien hermovälittäjäaineiden tuotantoon, samalla se on tärkeä elimistön vasta-aineiden ja verisolujen muodostukselle. Se estää verihiutaleiden kokkaroitumista, säätelee sokeriaineenvaihduntaa ja on tärkeä hermoston, aivojen ja lihaksiston toiminnalle. Puutosoireita ovat väsymys sekä iho- hermosto- ja verenkuvamuutokset. Iho-oireita tavataan hilseilevänä ihotulehduksena erityisesti suun ja nenän ympärillä. Hermosto-oireet ilmenevät ärtyneisyytenä, kouristeluna, masentuneisuutena, mielialan muutoksina ja pahoinvointina.
B12-vitamiini eli kobalamiini (syanokobalamiini): Keskeinen tehtävä veren puna- ja valkosolujen muodostuksessa.
Bl2-vitamiini osallistuu hermokudoksen toimintaan ja on osallisena verenmuodostuksessa.
B12-vitamiinin puutos aiheuttaa sekä megaloblastista että pernisiöösiä anemiaa. Megaloblastisen anemian oireita ovat kielen ja mahalaukun limakalvon surkastuminen ja hermostolliset oireet. Puutostilaan voi liittyä hermoston oireita ja limakalvomuutoksia. Pernisiöösi anemia voi hoitamattomana johtaa kuolemaan.
Foolihappo: Lasketaan kuuluvaksi B-vitamiinikompleksiin. Foolihapon ja B12-vitamiinin aineenvaihdunta on kytkeytynyt toisiinsa, sillä B12-vitamiinia tarvitaan foolihapon muuttamiseksi elimistössä toimivaan muotoon.
Foolihapolla on tärkeä osuus punaisten verisolujen lisääntymisessä, kasvussa sekä ruoansulatuskanavan, erityisesti suolinukan hyvinvoinnissa, verenmuodostuksessa, solujen jakautumisessa, aminohappoaineenvaihdunnassa ja limakalvojen ja luuytimen toiminnassa. Foolihapon puute aiheuttaa makrosyyttisen anemian. Puutoksen aiheuttamat häiriöt limakalvoilla johtavat suu- ja kielitulehdukseen, ruokatorven tulehdukseen ja ripuliin. Muita oireita saattavat olla väsymys, huimaus, voimattomuuden tunne sekä ruokahaluttomuus.
•••
Mistä B-vitamiineja saa?
- Täysjyvävilja,viljan kuoriosaa sisältävät elintarvikkeet (kokojyväleipä, leseet, kaura- ym. hiutaleet), sianliha, broileri, kala, maksa ja muut sisäelimet sekä palkokasvit ovat hyviä B-vitamiinien lähteitä. Muita lähteitä ovat kananmunat, hiiva, oluthiiva ja maito, sienet, marjat ja vihannekset.
- B12-vitamiini on mikrobien synteesituote, jota saadaan eläinperäisestä ravinnosta sekä eräistä merikasveista ja maitohappokäymisellä hapatetuista kasviksista.
- B-vitamiinien tarve korostuu, jos henkilöllä on laktoosi-intoleranssi, keliakia tai stressiä. Raskaus, imetys, sairaus- ja toipilasaika, kova fyysinen rasitus, yksipuolinen ravinto, pitkäaikainen paasto, laihdutuskuurit, ehkäisypillerien käyttö, runsas alkoholinkäyttö sekä epäsäännölliset elämäntavat antavat aiheen lisätä B-vitamiinin määrää ravinnossa.
- Kasvissyöjät voivat kärsiä B12-vitamiinin puutteesta, mikä on hyvä imettävän kasvisyöjänkin muistaa: rintamaito ei välttämättä turvaa imeväisen B12-vitamiinin tarvetta.
Lähde: http://orthomolecular.org/resources/omns/index