Kriittinen taloustutkija Paul Craig Roberts ei usko [1], että Kreikan vasemmistolaisella nykyhallituksella on selkärankaa erota Euroopan unionista. Hänen mukaansa myös pankit ja Yhdysvallat tahtovat kompromissin, joka pitää kituvan maan osana unionia.
Pankkien vaatima leikkauspolitiikka ei ole Robertsin mukaan tukenut reaalitaloutta eikä katkaissut työttömyyskierrettä. Vyönkiristys on merkinnyt yksinkertaisesti suurempia voittoja yksityisille pankeille ja kurjuutta kreikkalaisille.
Lehdistö on puhunut paljon ”Grexit”-vaihtoehdosta sen jälkeen, kun kreikkalaiset äänestivät kansanäänestyksessä tiukkoja lainaehtoja vastaan. Robertsin mukaan Yhdysvallat ja Eurooppa tahtovat kuitenkin pitää Kreikan EU:ssa, sillä unionin purkautuminen voisi johtaa geopoliittiseen kaaokseen, joka voisi levitä Italiaan, Espanjaan ja lopulta jopa Ranskaan.
Eurooppaa hallitaan unionin kautta, joten sekä rahoitusmarkkinat että poliittinen eliitti hyötyvät lopulta EU-Kreikasta.
Velkakriisi on ohi ja sillä saavutettiin kaikki, mitä tavoiteltiin
Robertsin mukaan ”Kreikan velkakriisi” on jo käytännössä taltutettu: IMF ja Kreikan vasemmistohallitus ovat löytäneet yhteisen sävelen, sillä IMF on myöntänyt julkisesti, että leikkauspolitiikka oli virhe. IMF ja Yhdysvallat tulevat painostamaan Euroopan komission ja EKP:n alistumaan kompromissipolitiikkaan.
EU, USA ja pankit tulevat rakentamaan purukumiratkaisun, jolla Kreikan itsenäistyminen tullaan estämään. Tämä merkitsee lyhyellä tähtäimellä pienempiä voittoja globaaleille pankeille, mutta pitkällä tähtäimellä politiikka tulee pitämään pankit hengissä.
Robertsin mukaan rahoittajat ja EU ovat jo saaneet tavoittelemansa; EKP olisi halutessaan voinut estää kriisin synnyn, mutta se ei tahtonut auttaa Kreikkaa velkojen hoidossa. Kriisi oli oivallinen tekosyy kaventaa EU-maiden veropoliittista itsemääräämisoikeutta ja siitää lisää valtaa kansainvälisille elimille. Kriisi oli siis keinotekoinen ja sen tavoitteena oli kutistaa valtioiden itsenäisyyttä entisestään.
[2]IMF:n kanssa yhteistyötä tekevä vasemmistolainen Kreikka on rahoitusmarkkinoille huomattavasti mieluisampi vaihtoehto kuin kansallissosialistinen Kultainen aamunkoitto.
Kansallissosialistisessa mallissa [3] valtio tekee itsenäistä talouspolitiikkaa ja painaa rahaa valtiollisessa keskuspankissa. Kultaisen aamunkoiton johtama Kreikka ei siis voisi velkaantua ulkomaalaisille pankeille. Vasemmistolainen Syriza on liittoutunut jättipankkien kanssa taistellakseen itsenäistä Kreikkaa vastaan.
Tutkijasta
Roberts on aiemmin toiminut muun muassa Yhdysvaltojen apulaisvaltiovarainministerinä. Hän on myös kirjoittanut muun muassa Wall Street Journaliin sekä Business Weekiin.
Roberts on kritisoinut voimakkaasti uusliberaalia ja rahoitusmarkkinakartellien johtamaa talousjärjestlemää. Roberts vastustaa myös sionistien kannattamaa uuskonservatiivista ulkopolitiikkaa, minkä vuoksi juutalaiset painostusjärjestöt ovat mustamaalanneet häntä julkisuudessa.
Lue myös:
Kreikan kriisin syistä [4]
90 % kreikkalaisista: ”Juutalaisilla liikaa taloudellista valtaa!” [5]
Kreikassa juutalaispankkiirien luoma velkakriisi kärjistyy [6]