"Emme ole kuten amerikkalaiset – emme tule koskaan jättämään ystäviämme."

Qassem Suleimani

Amerikkalaiset ja eurooppalaiset sijoittajat, mukaan lukien yliopistot, eläkerahastot ja investointifirmat, ovat kaikki osallisina ennennäkemättömän laajoihin maakaappaus-operaatioihin Afrikassa.

Talouskriisin aiheuttaneet yritykset vastuussa myös ruokakriisistä

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,00
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Amerikkalaiset ja eurooppalaiset sijoittajat, mukaan lukien yliopistot, eläkerahastot ja investointifirmat, ovat kaikki osallisina ennennäkemättömän laajoihin maakaappaus-operaatioihin Afrikassa.

Oakland-instituutti keräsi yli vuoden informaatiota maakaupoista ja -sopimuksista Etiopiassa, Malissa, Sierra Leonessa, Mosambikissa, Tansaniassa ja Etelä-Sudanissa ja julkaisi löydöistään sarjan Understanding Land Investment Deals in Africa-raportteja.

Raporttien mukaan maakaupoilla ja -sopimuksilla on joukko vaikutuksia, joihin kuuluvat niin ruoan hinnan voimakas heittelehtiminen, ympäristötuhot kuin massamuuttokin.

”Samat finanssifirmat, jotka ajoivat talouden globaaliin kriisiin paisuttamalla asuntokaupan ja pelaamalla johdannaiskasinolla, tekevät nyt samaa maailman ruokavarastoilla” toteaa Oakland-instituutin johtaja Anuradha Mittal.

Mittalin mukaan finanssifirmojen ja muiden sijoittajien keinottelu on johtanut pienviljelijöiden tuhoon ja pakkomuuttoihin elinkeinon viemisen seurauksena. Muita vaikutuksia ovat poliittinen epätasapaino sekä veden väheneminen.

Maasopimukset esitellään maatalousinvestointeina, jotka tuovat rahaa talouteen ja luovat työpaikkoja. Instituutin raporttisarjan mukaan vaikutukset ovat kuitenkin pääasiassa negatiivisia.

Haitallisia vaikutuksia ovat mm. riittämättömät korvaukset ja palkat, harhaan johtavan tiedon levittäminen sekä olematon vaikutus paikalliseen työllisyyteen. Jopa miljoonat pienviljelijät ovat joutuneet lähtemään perintömailtaan ja jääneet ilman toimeentuloa.

”Kaapatuilla” alueilla viljellään pääasiassa vientiin tarkoitettuja tuotteita, kuten leikkokukkia ja biopolttoaineiden raaka-aineita.

Perinteinen, paikallisesti työllistävä viljely ja karjankasvatus ovat muuttuneet tehoviljelyksi.

Mittal sanoo, ettei raporttien julkaisemisen tarkoitus ole estää investointeja vaan puuttua siihen, että rahoitus ja maasopimukset tekevät sen, minkä lupaavat.

Frederic Mousseau Oakland-instituutista sanoo: – Tuhat työpaikkaa syntyi 100 000 aarin alueelle. Kuitenkin alue voisi elättää 25 000 pienviljelijää ja heidän perheensä.

Pelkästään vuonna 2009 maakaupat kaappasivat maata lähes 60 miljoonan hehtaarin edestä eli noin Ranskan kokoisen alueen verran. On arvioitu, että vuoteen 2010 mennessä luku oli noussut jo 80 miljoonaan hehtaariin.

Maakaappaukset sitovat myös veden: Niili, Niger ja Zambesi on ”lukittu” maakaupoilla. Maakaupat ovat siis oikeastaan vesikaappauksia, joiden takana ovat muun muassa Persianlahden valtiot, Kiina ja Intia.

Mukana kaappaustoiminnassa ovat myös Harvardin yliopisto, Vanderbilt-yliopisto ja Wake Forest-yliopisto. Yliopistot laittavat rahansa investointiyritykseen, joka ostaa maata (ja veden) niiden puolesta. Rahastoilla on suorat kytkökset pankkeihin kuten Goldman Sachs- joka auttoi velkakriisiin joutunutta Kreikkaa ”luovassa” kirjanpidossa- sekä JP Morgan.

Osa Afrikassa ”ostetuista” maista on dokumentoidusti viety afrikkalaisilta jopa ilmaiseksi, osassa kaupoista ostajalle on myönnetty vapautus arvonlisäverosta.

 

Lähde:

http://www.alternet.org/environment/151250/the_same_financial_firms_responsible_for_our_economic_crisis_are_driving_us_toward_a_global_food_disaster_/

 

Kirjoittaja on journalisti, jonka kirjoituksia ilmestyy mm. seuraavissa lehdissä: The Huffington Post, The Grist, In These Times ja The Nation.

Suomennos: Riikka Söyring.

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

7 Kommentit

  1. Finanssifirmapa hyvinkin. Suomeksi ihan vaan rahoitusyhtiö.

    (0)(0)
  2. ”– Tuhat työpaikkaa syntyi 100 000 aarin alueelle. Kuitenkin alue voisi elättää 25 000 pienviljelijää ja heidän perheensä.”

    Siis neljä aaria per perhe? Meidän kotitontti on 900 neliömetriä eli 9 aaria. Joskus muutama kilo
    perunaa on kasvimaalta saatu.

    (0)(0)
    • duppy conqueror

      Alkuperäisessä artikkelissa puhutaan ”acres” eekkereistä, suomennoksessa se saatanu vaihtua aareihin, minä en näistä yksiköistä tiedä, mutta netin mukaan näyttäisi olevan eekkeri = noin 40 aaria, google antaa suoraan vastaukseksi 1 acre = 4 046.85642 m2,
      korjatkoon joku jos olen väärässä?

      (0)(0)
      • Riikka Söyring

        duppy conqueror,

        kiitos oikaisusta!

        Alkuperäisessä todellakin on ”acres” ja se merkitsee eekkeriä.

        Hyvä kun huomasit asian.

        Pahoittelen mokaani. Sen siitä saa kun pikatilauksena paahtaa menemään puuttuvaa osaa eikä ehdi edes oikolukea. Auts!

        (0)(0)
  3. On siinä säpinää, kun moisella alalla kasvatat karjalle syötävän. Hyvä puoli on se, että isoja koneita ei passaa ostaa. Ei ehdi laittaa kuin ykkösen silmään, niin ollaan jo samantien pellon päässä.

    Odottaisi pientä suhteellisuudentajua näiltä huipputoimittajilta. Samaten arveluttaa Afrikkalainen arvonlisäverokäytäntö. Meillä maakauppoihin kuten ei muihinkaan kiinteistökauppoihin sovelleta arvonlisäveroa, varainsiirtoveroa kylläkin.

    (0)(0)
  4. Juha Keränen

    Acre ei ole aari, vaan eekkeri, noin 0,4 hehtaaria.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Eekkeri

    Varmaan neljän eekkerin alalta pienviljelijä niukan leipänsä repii kunnes tulee katovuosi.
    Silloin tulee nälkä.

    (0)(0)
  5. Vihreät ajoivat tätä bisnestä, kun ajoivat biopolttoaineita. Nyt ympäristpuolueetkin ovat heränneet siihen, mitä tuli tehtyä. Aito ympäristöväki ei kai aluksikaan ollut mukana. Vihreeät puolueet ovat maailmaneliitin asialla joka asiassa. Osa tietämättään, mutta johto varsinkin tietoisena ja muutenkin kyse on useimmiten muotiaatteiden keräämästä näytösporukasta, jota on paljon mukana.

    (0)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*