Taloushistorioitsija Markku Kuisman mukaan Sipilän hallituksen yksityistämisvimmassa on kyse tutusta ilmiöstä: voitot tahdotaan yksityistää ja vastuut sälyttää veronmaksajille.
Kuisma kommentoi Sipilän ja Bernerin talousfilosofiaa Ylen Politiikkaradiolle [1]. Hänen mukaansa hallituksen aikeet panna ”valtion tase töihin” ovat harhaanjohtavaa uusliberaalia propagandaa, joka häivyttää sen, kuinka voitot ja tappiot jakaantuisivat uudessa järjestelmässä.
Hallitus perustelee yksityistämishankkeita muun muassa valehtelemalla, että kansallisomaisuuden myynnistä saatavilla tuotoilla voitaisiin kattaa verokuluja. Todellisuudessa kaupat eivät ole vaikuttaneet myönteisesti Suomen veropolitiikkaan; sen sijaan hallituksen toimintaa voisi Kuisman mukaan verrata lypsylehmän teurastamiseen.
Kun Suomi myy valtionomaisuutta ulkomaalaisille sijoittajille, luopuu se osinkotuloista, joita kannattavat julkisomisteiset yhtiöt tuottavat säännöllisesti. Oikeisto väittää vastustavansa korkeita veroja, mutta samalla se tahtoo valtion luopuvan osingoista, joilla nykyisiä veromenoja voisi nimenomaan paikata.
Todellisuudessa ”oikeiston” tavoite ei olekaan luoda yrittämiselle ja kuluttamiselle vapaata yhteiskuntaa vaan haalia pienelle sisäpiirille [2] mahdollisimman paljon varallisuutta keinolla millä hyvänsä. Kuisma muistuttaakin, että valtionyhtiöiden pilkkominen ja myyminen johtaa käytännössä aina siihen, että kannattavat osat myydään yksityisille ja varsinaiset velvollisuudet jäävät julkiselle sektorille. Toisin sanoen veronmaksajien taakka vain kasvaa.
Uusliberaalit hokevat mielellään, että julkinen sektori on yrittäjien vihollinen, vaikka kannattavat valtionyhtiöt ovat nousseet Kuisman mukaan kukoistukseensa siksi, että luovat yrittäjät ovat tehneet hedelmällistä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Valtion resurssien avulla yrittäjät ovat voineet ottaa riskejä, jotka eivät yksin olisi olleet mahdollisia. Yhteistyöstä on syntynyt vaurautta niin yhteiskunnalle kuin yksityisille.
Yksityistämistä puolustetaan ”vapaan kilpailun ja markkinoiden” argumenteilla, mutta Kuisman mukaan luonnollisten monopolien siirtämisessä suursijoittajille ei ole mitään kilpailullista. Taloushistorioitsija toteaa, että esimerkiksi Anne Berner on ”katastrofaalisen väärässä” kaikessa mitä tämä tekee.
Jos esimerkiksi valtion rautatiet tahdottaisiin ”kilpailuttaa”, tulisi kilpailevan yhtiön rakentaa oma rataverkko ja ryhtyä sitten kisailemaan VR:n kanssa. Bernerin tavoitteena on kuitenkin siirtää julkisesti rakennettu vauraus omille oligarkkiystävilleen.
[3]Kokoomus: ”maailma muuttuu”
Täysin päinvastaista mieltä oli Politiikkaradiossa [4] tänään esiintynyt kokoomuslainen kansanedustaja Harri Jaskari.
Jaskarin mukaan valtion ”visio” (jonka hän itsekin jakaa) on laittaa talouskasvuun vauhtia myymällä julkista omaisuutta oligarkeille. Jaskari väittää tämän ”luovan Suomeen lisää työpaikkoja”, mutta ei perustele, miten julkista verotaakkaa paisuttava yksityistämispolitiikka tähän johtaisi.
Kun Jaskarilta kysyttiin, eikö valtionomaisuuksien pilkkominen johda voittojen yksityistämiseen ja vastuiden sysäämiseen veronmaksajille, hän vastasi, että ”maailma muuttuu”. Järkiperäisen talouspolitiikan aika on yksinkertaisesti loppunut, koska ”maailma on muuttunut”.
Jaskaria pyydettiin kommentoimaan myös sitä, että toistaiseksi Suomen yksityistämispolitiikka on kulkenut tappiosta tappioon. Esimerkiksi Carunan myyminen ei tuonut valtiolle tuloja vaan johti hintojen nousemiseen. Tähän kokoomusjäärä vastasi närkästyneenä, että Suomi on maa, jossa ”yrittäjä” ei näemmä saa koskaan epäonnistua.
Lue myös: Kansallisomaisuuden ryöstö: viimeinen naula itsenäisyyden arkkuun [5]