Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin esittivät hiljattain ilmestyneessä tiedotteessa kannattavansa Suomen pyrkimystä liittyä sotilasliitto NATOon. Niinistö ja Marin sanoivat, että "Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi". 

Järjestyksessään kahdeksas maailmanlaajuinen riippumaton Worldwide Demonstration WWD8-mielenosoitus ihmisoikeuksien puolesta lähestyy. Samaan aikaan pidetään myös FIXIT–Suomi eroon EU:sta mielenosoitus.

Referoimme jäljempänä  poliittisen konkarin Paavo Väyrysen blogi –kirjoitusta Ukrainaa hallitsevat oligarkit – ei Volodymyr Zelenskyi , ja olemme päätyneet samaan johtopäätökseen, mutta nimeämällä tietyt toimijat mielestämme niihin oikein sijoittuvilla termistöillä. 

Tässä Vesa-Ilkka Laurion kirjoittamassa artikkelissa pohditaan muiden muassa sitä kuinka Ukrainaan luotiin (tietoisesti) samantapainen maailmansodan laukaiseva ansa kuin se, joka pakotti aloittamaan toisen maailmansodan. Vertauksen lähtökohtana on ensimmäisen maailmansodan päättäneen rauhansopimuksessa häviölle joutuneen Saksa kohtalo liittyen sen alue menetyksiin ja kahtia jakoon.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa todellisesta ja vakavasta ydinsodan uhasta, mikä tarkoittaisi myös kolmatta maailmansotaa. Ukrainassa puolustushyökkäyksessä oleva Venäjä kuitenkin sanoo koittavansa alentaa ydinsodan mahdollisuutta. 

Koska geopoliittisia tosiasioita ei voida tunnustaa, ei mielipuolista ydinsodan edistämistä kyetä pysäyttämään. Mukaillen suomennetun artikkelin – Ydinsota on havaittavissa horisontissa – on kirjoittanut taloustieteilijä ja kirjailija Paul Craig Roberts. 

Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan Suomen on haettava mahdollista sotilasliitto NATOn jäsenyyttä neuroottisesti kiirehtien, ja jopa jo tämän kevään kuluessa.1 Suomen ei pidä antaa suostumustaan Marinin rikollisille NATO-tavoitteille, vaan meidän on solmittava ystävälliset suhteet tärkeimpään ja lähimpään naapuriimme suurvalta Venäjään. Suomen ulkopolitiikka pitäisi perustua puolueettomuuspolitiikkaan ja Paasikivi-Kekkosen linjan soveltamiseen. 

Todennäköisesti transatlanttinen uusliberalistinen maailmanjärjestys on hiipumassa, sillä vallansiirtymä on tapahtumassa maailmanpolitiikan ja vallan osalta atlanttiselta vyöhykkeeltä Tyynenmeren akselille. Koska Yhdysvaltojen johtajuus maailmanjärjestyksen keulakuvana murenee, eikä se pysty säilyttämään globaalia asemaansa yllä rauhanomaisin keinoin, on se turvautunut voimakeinoihin pyrkiäkseen säilyttämään aikaisemman globaalin kypsän hegemoniansa. Juuri nykyinen sotatila Ukrainassa on osoitus suurvaltojen raadollisesta kamppailusta maailmanjärjestyksen hegemoniasta. 

Ukraina on todellisuudessa transatlanttisen liittouman puskurivyöhyke Venäjää vastaan. NATOn laajentuminen aina Venäjän rajoille saakka ja lännen militarisoidun Ukrainan hallituksen joukkojen kohdistamat väkivaltaisuudet Donetskin kansantasavaltoja vastaan ovat syinä Venäjän sotatoimille Ukrainassa. Käsittelemme myös sitä, kuinka Suomen kansaa manipuloidaan sotapropagandalla USA:n hurmokseen ja Venäjää vastaan? 

Magneettimedia julkaisee Tomi Juhani Siikaojan kirjoittaman artikkelin “Miksi Suomi lietsoo sotaa ja tukee Ukrainan kansanmurhaa?”