Nykyinen valtiomalli on pelkästään globaalien suuryritysten, pankkiirien ja pörssikeinottelijoiden edunvalvoja.

Mikäli valtamediaa ei olisi valjastettu palvelemaan eliitin hegemoniaa tavoittelevia ylikansallisia poliittisia, taloudellisia ja sotilaallisia pyrkimyksiä, ei länsimainen valtamedia eivätkä Suomen valtaviestimet suoltaisi jatkuvasti vääristynyttä globaalien uusliberalistien Israel-myönteistä disinformaatiota.

Suomalainen yhteiskunta hyökkäsi Magneettimediaa vastaan, sillä lehti julkaisi ”vääriä” näkökulmia yhteiskunnallisiin aiheisiin. Vaikka lakiin on kirjattu omantunnon vapaus, on se lähinnä sananhelinää. Kulttuurimme on täynnä arvoja, joita ei saisi kyseenalaistaa - muuten leimautuu mielipiderikolliseksi. Nämä arvot eivät kuitenkaan ole perinteisiä suomalaisia arvoja. Niiden historia on vain muutamia vuosikymmeniä vanha.

Tässä artikkelissa on tarkoituksena käsitellä länsimaisen joukkotiedotusvälineistön omistussuhteita ja niiden hallintaa. Tällainen taustojen tutkimus osoittaa järkyttävän tosiasian: Amerikan Yhdysvaltojen ja yleensä läntisen maailman erilaiset joukkoviestintäkanavat ovat miltei täysin kansainvälisen harvainvallan hallinnassa ja kontrollissa.

Tällä viikolla Yhdysvaltain hallitus sensuroi Press TV:tä poistaen sen koko Pohjois-Amerikan satelliittilähetyksistä, osana yksipuolisia Iranin vastaisia sanktioita. Syyksi he ilmoittivat järjettömän väitteen, että vaientamalla Iranin Teheranissa päämajaa pitävän Press TV:n he ”estävät sensuuria”.

Tavat, joilla huomiota ohjaillaan, ovat melko yksinkertaisia. Median eniten käyttämiä keinoja ovat vaikeneminen, sävyttäminen, asettelu/asemointi, kuvituksen avulla manipulointi, piilottaminen, harhauttaminen sekä kohuttaminen.

Näiden jättien palveluksessa työskentelevät niin tamperelaiset bussikuskit kuin Hollywoodin kuuluisimmat filmitähdet.

Seurauksena median, median omistajien, poliitikkojen ja megakorporaatioiden keskinäisistä riippuvuussuhteista on ollut median hampaattomuus. Uutisointi on muuttunut kritiikittömäksi.

Journalistiliiton toimittajille laatimissa ohjeissa sanotaan heti alussa, että "Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille." Näin pitäisi olla, vaan ei ole.

Jopa satunnaiselle tarkkailijalle on ilmeistä, ettei media täytä tehtäväänsä tiedottajana.