Ruoko on ensimmäisiä ihmisen käyttöönottamia kattomateriaaleja. Ruokokaton kestävyydestä kertoo parhaiten sen käyttö kautta aikain. Ensimmäinen kirjallinen maininta järviruo’n käytöstä katemateriaalina on peräisin vuodelta 66 jKr. Roomalainen historioitsija Plinius kertoo germaanien rakentavan järviruo´osta pitäviä kattoja. Mahdollista on, että jo kivikauden ihmiset ovat käyttäneet korsia kateaineena: ruokoa on saatavilla lähes joka puolella maailmaa. Ensimmäiset ruokotalot ovat todennäköisesti olleet kotamallisia tai muistuttaneet harjakattoista ...

Ruokosadon kerääminen rakennusteollisuuden käyttöön vaatii useamman vuoden työn. Ruovikossa on eri-ikäistä ja -kokoista ruokoa sekaisin. Ruoko on hitaasti lahoavaa: Vanhassa ruovikossa on usein yli 5 vuoden ikäistä ruokoa ja se aiheuttaa ensimmäisellä korjauskerralla suuria laadun heittoja. Ensimmäisen vuoden leikkuu kannattaa suorittaa alkutalvesta jään päältä, jolloin lunta on vähän. Lehtien määrällä ei ole tällöin väliä, koska ensimmäisen kerran leikkausjäte voidaan käyttää ...

Ruoko raivostuttaa, raikastaa, ravitsee ja rakentaa. Kaikille tuttu rantakasvi järviruoko eli ryti on Suomessa yleinen tunturiseutua lukuun ottamatta. Järviruoko on yksi laajimmalle levinneitä putkilokasveja, ja sitä tavataan erilaisina rotuina kaikkialla maailmassa Antarktista lukuun ottamatta. Järviruoko on kolmilajisen heinäkasvisuvun ainoa edustaja maassamme ja se saattaakin kasvaa jopa neljän metrin pituiseksi. Etelä-Euroopassa järviruoko voi saavuttaa yli 10 metrin pituuden. Ruoko ei ole ...