Saksalaiset ovat ehkä planeetan lahjakkain kansa. Suuruuksista mainittakoon Bach, Beethoven ja Goethe sekä lukuisat muut hengen jättiläiset. Mutta tänä päivänä Saksa ei ole itsenäinen valtio, vaan tiukasti vapaamuurarien ja juutalaisten alistama valtio, jonka uusi liittokansleri Olaf Scholz ensi töikseen julisti, että EU:sta on tehtävä liittovaltio. Eli kuten kääntämästäni kirjasta (Dr, Karl Steinhauser: EU, huomispäivän super-Neuvostoliitto, Tosiasioihin perustuva selonteko vapaamuurarien salapuolueen totalitaarisesta valtaannoususta Euroopassa, Huhmari 1994) käy ilmi. Saksan alennustila on masentava. AfD-puolueella on tärkeä tehtävä. Vapaamuurarien juoni on ollut heikentää Saksan kansaa suurella määrällä siirtolaisia tai pakolaisia. En kannata kansallissosialistien rotuteoriaa, mutta natsit on leimattu kymmenkertaisesti pahemmiksi mitä he ovat olleet, ja tätä nykyä juutalaisen mediavallan toimesta koko planeetan väki on saatettu uskomaan, että natsi-Saksa oli historian kamalin valtio. Tässä hieman todellista Saksan historiaa [1].
Weckert toteaa, että Saksassa ei ollut juutalaisvainoja Weimarin tasavallan aikana eikä myöskään ennen sodanjulistusta – eikä sen jälkeenkään. Julistuksen syytökset terrorista ym. olivat pelkkää propagandaa, sillä edes rotulakeja ei säädetty vielä pitkään aikaan julistuksen jälkeenkään. Todellisuudessa, kuten monet tutkijat ovat todenneet, Saksan hallinto suojeli juutalaisia juutalaisvainoilta 30-luvulla ja kaikista hyökkäyksistä rangaistiin.
Kun Adolf Hitler oli tullut valtakunnankansleriksi 30.1.1933, hän ei ollut ennättänyt juuri tehdä mitään valtaan haltuun ottamiseksi kolmen kansallissosialistisen ministerinsä kanssa, kun maailman juutalaisjärjestöt aloittivat valtavan propagandakampanjan Saksaa vastaan. Lähtölaukaus entistä kovemmalle propagandakampanjalle oli maailman juutalaisjärjestöjen 24.3.1933 Saksalle esittämä sodanjulistus, joka ymmärrettiin taloussodan avaukseksi ja esim. kauppasaarroksi ja joka kehotti kaikkia maailman juutalaisia ja muita kansoja boikotoimaan saksalaisia tuotteita. Julistus julkaistiin eri lehdissä, esim. Englannissa Daily Expressissä etusivulla. On muistettava, että Saksa ja sen uudet vallanpitäjät eivät olleet tehneet minkäänlaisia juutalaisvastaisia lakialoitteita tai muitakaan toimia tuolloin.
Otteita: “Juutalaiset kaikkialla maailmassa yhtykää – boikotti saksalaisille tuotteille – massamielenosoituksia.
Ainutlaatuinen ja odottamaton seuraus uutisista saksalaisista juutalaisvainoista, joita ei vielä ollut.. Koko Israel koko maailmassa yhdistyy ja julistaa talous- ja finanssisodan Saksaa vastaan. Tähän asti se on nostanut huudon “Saksa vainoaa juutalaisia”. Jos uudet suunnitelmat toteutetaan, kuuluu varmaankin pian hitleristien huuto:” Juutalaiset vainoavat Saksaa.” Koko Israel nousee saksalaista hyökkäystä vastaan. Adolf Hitler, joka on tehnyt isänmaallisuudesta välineen valtaannousulleen, tekee historiaa tavalla, jota hän ei ole osannut odottaa. Hän ajatteli vain yhdistävänsä saksalaisen kansakunnan rotutietoisuuden avulla, mutta on auttanut koko juutalaisen kansakunnan uudelleensyntymisessä. Hakaristin ilmestyminen uuden Saksan symboliksi haastoi Juudean leijonan, vanhan juutalaisten taistelutunnuksen taistelukentälle. 14 miljoonaa juutalaista, jotka ovat hajallaan ympäri maailmaa, ovat nousseet yhtenä miehenä julistamaan sodan uskonveljiensä vainoajille.
Kaikki eroavaisuudet ja vastakkaisuudet ovat jääneet taakse yhteisen päämäärän saavuttamiseksi – 600 000 Saksan juutalaisen, joita hitleriläinen antisemitismi terrorisoi, tukeminen ja fasistisen Saksan väkivalta- ja terrorisotaretken juutalaisia vastaan lopettaminen. Suunnitelmia toimintaan Euroopassa ja Amerikassa.
Maailmanjuutalaisuus on päättänyt, ettei ole hiljaa, kun keskiaikainen juutalaisvaino on alkanut uudelleen. Saksa tulee maksamaan korkean hinnan Hitlerin juutalaisvastaisuudesta. Valtakuntaa odottaa täydellinen kauppasaarto, rahoitussaarto ja teollisuussaarto. Euroopassa ja Amerikassa ollaan toteuttamassa suunnitelmia vastaiskusta hitleriläiselle Saksalle…koko juutalainen kauppamaailma on katkaisemassa kauppasuhteet Saksan kanssa…Saksa on kansainvälisillä rahamarkkinoilla, jossa juutalainen vaikutus on huomattava, kovin velkaantunut…juutalaisten pankkiirien painostuskeinoja ollaan ottamassa käyttöön…Yhteinen juutalaisten kauppiaiden boikotti saa aikaan todennäköisesti kovan iskun Saksan vientikaupalle. Juutalaiset kauppamiehet kaikkialla maailmassa olivat tähän asti saksalaisten tavaroiden suurostajia. Puolassa on jo nyt voimassa taloussaarto Saksaa vastaan.
[2]Merkittävimmät juutalaiset organisaatiot Euroopan pääkaupungeissa ovat päättäneet vaikuttaa maidensa hallituksiin, jotta Saksa lopettaisi juutalaisten alistamisen. Vanha ja nyt uudelleen yhdistynyt Israelin kansa on noussut uuden ja modernin aseen kanssa ikivanhaan taisteluun alistajiaan vastaan.
Mieleen tulee kuva, jonka media antaa historiasta. Juutalaiset esitetään vainottuina ja heikkoina, historian uhreina. Tässä kuitenkin on oiva osoitus mahtavasta vaikutusvallasta: maailman medioissa julistetaan sota Saksaa vastaan ja uhotaan huomattavasta vallasta rahamaailmassa, talousmahdista ja vaikutusvallasta Euroopan hallituksiin. Maailmanmediahan oli jo tuolloin vahvasti vauraiden juutalaisten omistuksessa. Ikään kuin koko perinteinen vainoajan ja vainotun asetelma olisi päälaellaan, mitä ei aina muisteta, kun asettaa itsensä alttiiksi median tarjoamille ohjelmille ja esityksille historiasta tai valtavirran kirjoille. Oikea asetelmahan olikin se, että tässä voitonvarmat juutalaisjärjestöt uhoavat Versaillesin rauhansopimuksen ja talouslaman kurjistaman, täysin aseettoman Saksan edessä. Etenkin kohta, jossa Saksan ennustetaan joutuvan maksamaan korkean hinnan Hitlerin politiikasta, kuulostaa tosi pahaenteiseltä. Muistammehan sen, kuinka länsimaailmakin oli mukana murhaamassa miljoonia saksalaisia ja politiikkaa johdettiin USA:sta. Samoin koko sotaa, jota alettiin länsimaissa valmistella heti kohta Hitlerin noustua valtaan. Israelin miehet ovat olleet korkeimmassa johdossa mukana tässäkin toiminnassa, minkä voi jo päätellä 1948 tapahtuneesta Israelin valtion perustamisesta. Virallinen näkemys: Vainotun ja alistetun kansan iloksi ihan pyytämättä ja yllätyksenä toiset tällaisen valtion perustivat.
Itse taloussota oli aika kova isku Saksan taloudelle, vaikka siihen ei saatu mukaan esim. USA:n valtiota ja muita maita Puolan ja Tshekkoslovakian lisäksi, mikä olisikin ollut aika kova juttu. Olihan moni maa Saksan kanssa napit vastakkain tietysti nytkin, esim. Ranska. Mutta vain vaikutusvaltaiset juutalaisjärjestöt ja mahtitekijät taistelivat todella Saksaa vastaan, mikä osoittaa Saksan talousihmeen olleen todella huippusuoritus. Scheilin kirjassa Churchill, Hitler und der Antisemitismus esimerkiksi esitetään tällaisen vaikutusvaltaisen juutalaisen ihmettelyä siitä, että Saksan talous ei ollut sortunut taloussaarrosta ja taloussodasta huolimatta. Ehkäpä koko taloussaarto oli, jos se ei onnistuisi, osaksi muutenkin lähinnä osa saksalaisvastaista propagandaa, joka selvästi tähtäsi sotaan. Sotaa siis alettiin valmistella samoihin aikoihin, eli Saksaa odotti talouskatastrofia paljon pahempi kohtalo. Lisäksi kiinnittää huomiota juutalaisten kansallistunteeseen vetoaminen. Sionistiset tahot pyrkivät osaksi myös näin todellakin luomaan uuden kansakunnan.
Koska esim. Puolan antisemitismiin ei kiinnitetä mitään huomiota, tulee mieleen, että koko juttu on samalla osa maailmanpolitiikkaa. Sinänsä on totta, että Hitlerin esiintyminen oli ollut rasistista ja juutalaisvastaista. Tässä kuitenkin vaikutusvaltaiset järjestöt taitavat olla maailman eliitin asialla ja kyse siis on paitsi sionistien kansallisesta projektista, niin myös Saksan alistamisesta suurvaltapoliittisen valtapelin tavoitteiden hyväksi. Hitlerin tajuttiin lopettavan sotakorvaukset, tekevän talousuudistuksia ja estävän ulkomaisen vaikutusvallan Saksan asioihin.
Weckert toteaa julistuksen annetun koko maailman kaikkien juutalaisten nimissä. Myös hän analysoi juutalaisuutta ja juutalaisten erimielisyyksiä ja ihmeellistä kykyä yhdistää erimieliset ja erilaiset voimat yhteistä vihollista vastaan. Mielenkiintoinen on toteamus, että sionistit iloitsivat rotulaeista, koska he eivät halunneet juutalaisten menevän naimisiin muiden kuin juutalaisten kanssa. Myös työkieltoa sapattina tervehdittiin ilolla. Samoin tietysti edullista yhteistyötä juutalaisten Palestiinaan muuttamiseksi Haavara-sopimuksen mukaisesti. Monet sionistit pitivät Saksan uudesta järjestelmästä eivätkä kokeneet edes rotuerottelua suureksi ongelmaksi. Myös Weckert ennakoi kohdasta “Saksa saa maksaa korkean hinnan Hitlerin juutalaisvastaisesta politiikasta…Euroopassa ja Amerikassa ollaan toteuttamassa suunnitelmia vastaiskusta hitleriläiselle Saksalle” Saksan tuhoamista. Koko maailma vedettiin sotaan Saksan tuhoamiseksi osaksi Hitlerin juutalaisvastaisuuden verukkeella ja varsinkin koko ajan enemmän, mitä enemmän aikaa kuluu, tämän sanotaan olleen oikeutettu syy kaikkeen. Tämä taas on osa miehityspolitiikkaa, jonka tavoitteena on Saksan kansan moraalinen ja henkinen tuhoaminen. “Hitlerin juutalaisvastaisuus” on ainoa asia, joka Kolmannesta valtakunnasta saa jäädä mieleen. Sen nojalla pystytetään myös nykyiseen Saksaan muistomerkkejä ja järjestetään tilaisuuksia ym. Koska tällä asialla täytyy selittää juutalaisvaltion perustamisia ja 50 miljoonaa uhria vaatinutta sotaa, “Hitlerin juutalaisvastaisuudesta” on tehty propagandan avulla jotain aivan uskomatonta. Ja Weckertin kirjan aihe, Kristalliyö, on osa tätä samaa tarinaa.
Sitten myös Weckert toteaa, että Saksassa ei ollut juutalaisvainoja Weimarin tasavallan aikana eikä myöskään ennen sodanjulistusta – eikä sen jälkeenkään. Julistuksen syytökset terrorista ym. olivat pelkkää propagandaa, sillä edes rotulakeja ei säädetty vielä pitkään aikaan julistuksen jälkeenkään. Todellisuudessa, kuten monet tutkijat ovat todenneet, Saksan hallinto suojeli juutalaisia juutalaisvainoilta 30-luvulla ja kaikista hyökkäyksistä rangaistiin. Lauantaina 1.4.1939 kansallissosialistinen hallitus järjesti vastavedoksi em. taloussodan julistukselle ja sodalle puoli päivää kestäneen juutalaisten kauppojen boikotin. Tällöin SA-miehet vartioivat juutalaisia kauppaliikkeitä ja estivät sisäänpääsyn. Tätä boikottia on esitetty jonain kauheana ja rasistisena terrorina, mutta itse asiassa kaikki väkivalta oli kiellettyä ja SA-miehet samalla vartioivat, että kauppoja kohtaan ei tehdä mitään rikollista väkivaltaa ja terroria. Teoriassa on hieman outoa, että Saksan juutalaisia kauppiaita rangaistaan ulkomaalaisten juutalaisjärjestöjen vihakampanjasta ja siten tämä liike ei ollut kovin järkevä. Olisiko tarkoitus ollut näyttää, että tällaisia sodanjulistuksia ei pelätä ja uhmataan sitä suorittamalla toimenpide Saksan juutalaisia vastaan? Tietenkin juutalaiset muodostavat Solzhenitsyninkin mukaan ainutlaatuisen maailmanlaajuisen yhteisön ja tietenkin kansallissosialistit myös tiesivät tämän Weckert päätyy siis kirjassaan myös siihen tulokseen, että Kristalliyö oli melko varmasti ulkomaalaisten tiedustelupalveluiden järjestämä Saksan johdon vastainen false-flag -isku, joten mitään valtiollisia pogromeja ei siis Saksassa koskaan ollut. Ulkomaalainen lehdistö otti kuitenkin jo boikotista 1933 kaiken irti. Amerikkalaisissa lehdissä saatettiin kirjoittaa, että tuolloin olisi muka Berliinin halki virtaava Spree-joki ollut täynnä murhattujen juutalaisten ruumiita. Todellisuudessa 1.4.1933 ei tapahtunut tietenkään yhtään väkivallantekoa juutalaisia vastaan eikä sellaisia koskaan käsketty tekemään valtion taholta Saksassa. Vastaavaa törkeää valehtelua levittivät monet ulkomaiset lehdet koko 30-luvun Saksasta. SA-miehet muka ajoivat juutalaisia tyttöjä yhteen ja raiskasivat sekä pahoinpitelivät heitä ym. Etenkin Ranskan, Englannin, Puolan ja Tshekkoslovakian lehdet levittivät vastaavia ja muita valheita Saksasta USA:n median kanssa koko 30-luvun.
Heinäkuussa 1933 eli neljä kuukautta sodanjulistuksen jälkeen Samuel Untermeyer, juutalainen asianajaja New Yorkista (korkea vaikuttaja juutalaisjärjestöissä, FED-rahajärjestelmän eräs perustajista) perusti Amsterdamissa “Kansainvälisen juutalaisen talousliiton Hitlerin juutalaissorron vastustamiseksi”. Kuukautta myöhemmin hän palasi New Yorkiin, jolloin hän piti puheen, joka julkaistiin New York Timesissa. Puheessa hän painotti Saksan ja maailmanjuutalaisuuden välillä vallitsevan sotatilan:
“Ymmärrän, että tervehdyksenne ja suosionosoitustenne eivät kohdistu minuun, vaan tähän pyhään sotaan, johon olemme ryhtyneet ihmisyyden puolesta…On kyseessä sota, joka on käytävä ilman myönnytyksiä ja periksi antamatta, kunnes fanatismin ja rotuvihan ja lahkolaisuuden musta pilvi, johon Saksa on vajonnut, on poispyyhitty. Saksasta on tullut keskiaikainen Hitler-valtio. Jos me olemme valmiita myöntämään, että paholaismainen vaino rodun tai uskonnonperusteella olisi Saksan oma asia eikä kuulu kokomaailmalle, kuten Saksan hallitus vakavalla naamalla esittää, kuinka voimme silloin tietää, kuka maan kamaralla seuraavaksi on vuorossa?
Nyt tai ei koskaan kaikkien maailman valtioiden täytyy muodostaa rintama ennenkuulumatonta vaatimusta vastaan, että murhat, nälkään näännyttäminen ja tuhoaminen ilman mitään syytä ja oikeutta olisivat kansakunnan sisäisiin asioihin kuuluvia kysymyksiä ja jollaista toimintaa vastaan muu maailma ei voisi toimia, vaan katsoa vain sivusta…
Ja mitä ovat juutalaiset? He ovat maailman ylimyksiä…
Lopuksi vannokaa minulle vala, että avullanne ja maailman miljoonien ei-juutalaisten ystäviemme avulla lyömme viimeisen naulan ruumisarkkuun, jonne fanatismi ja lahkolaisuus kadotkoot, sen jälkeen, kun ne ovat uskaltaneet vielä kerran nostaa likaisen päänsä ja rangaisseet 20. vuosisadan sivilisaatiota valheilla, arvonriistolla ja häpäisyllä.”
Tässäkin syytetään olemattomista terroriteoista ja jopa nälänhädistä, joita nimenomaan oli harjoitettu tahallisina tuhoamiskeinoina Neuvostoliitossa ja Saksaa vastaan 1914-1919. Saksan kansallissosialistinen liike nähdään maailmaa uhkaavana barbarismina, vaikka se oli täysin saksalainen ilmiö. Varsinkin mielenkiintoinen on Untermeyerin käsitys juutalaisista maailman aristokratiana. Taas nähdään toive juutalaisten ja myöskin ei-juutalaisten nousemisesta Saksaa vastaan ja Saksan kansan hautaaminen arkussa, johon he lyövät viimeisen naulan. Weckert näkee tämänkin puheen todellisuudessa sattuneen ajankohtana, jolloin Saksa oli uskaltautunut julistautumaan riippumattomaksi ja halusi kumota Versaillesin sitä orjuuttavat pykälät. Jo ennakoitiin talousuudistuksia ja maailman raha-aateli näki jo saksalaisten tekevän pian lopun siitä, että ulkomaiset rahamiehet sitä hyväkseen käyttivät ja rahaa Saksan kansan selkänahasta ulkomaille kiskoivat. Tällaista oli tapahtunut koko Weimarin tasavallan ajan. Puheet ja taloussota nivoutuvat yhteen ja samaan “uuteen 30-vuotiseen sotaan” ja ne on syytä nähdä vastavaikutuksena Saksan halulle nousta uudelleen alistetusta asemastaan.
Saksan juutalaiset paheksuivat taloussotaa ja etenkin valheellista julmuuspropagandaa, jota ulkomainen lehdistö levitti Saksan juutalaisiin muka kohdistuneesta vainosta. Eri järjestöt lähettivät vastineita lehdille ja tiedotteita sekä vetoomuksia propagandan lopettamiseksi. Etenkin kunnostautui Saksan juutalaisten rintamamisten järjestö. Kaikki kaikui kuuroille korville ja usealla taholla alettiin levittämään vihakirjoituksia Saksan juutalaisista “kollaboraattoreina”, kuten suurta osaa heistä nimitettiin. Vetoomuksissa oli yritetty esittää, kuinka Saksan juutalaiset saattaisivat joutua kärsimään ulkomaisten uskonveljiensä toiminnasta.
Propaganda jatkui koko 30-luvun ja se tähtäsi selvästi sotaan Saksaa vastaan. Tämä oli myös monien juutalaisjärjestöjen tavoite. Varsinaisia sotaa ajavia järjestöjä olivat salaseurat FOCUS ja LICA, joihin kuului pääasiassa juutalaisia, mutta myös muita Saksaa vastaan sotaa suunnitelleita ihmisiä. FOCUS-järjestö koostui Englannin ja USA:n vaikutusvaltaisista ihmisistä, joiden tavoitteena oli estää sovinto etenkin Englannin ja Saksan välillä ja saada aikaan tuhoamissota Saksaa vastaan. LICA vaikutti myös muualla, esim. Ranskassa. Sen tavoitteena oli Saksan vastainen sota, vaikka kyseessä oli virallisesti antisemitismin vastainen järjestö. Rahaa tämänkaltaisilla järjestöillä riitti. Sodan sytyttyä 1939 voitonvarmoja sodanjulistuksia annettiin lisää, mutta katsottiin myös, että Israelin kansan ja Saksan välillä oli sotatila vallinnut tosiasiallisesti jo vuodesta 1933. Erinäisiä esiintuloja on paljon. Australian johtava juutalainen sanoi saksalaiselle amiraalille Hitlerin kansleriksi nimityksen tultua tiedoksi, että “me juutalaiset tulemme tekemään kaikkemme, että tuo ilmiö katoaa”. Keskinäisissä piireissä verenhimoisia uhoamisia on paljon. Kuitenkin tuntuu siltä, että kyse oli muustakin kuin antisemitismistä. Ilmeisesti rahaeliitistä riippumatonta suurvaltaa ei voitu hyväksyä ja Saksa olisi saattanut imeä mukaansa monta muutakin ja globalistit olisivat menettäneet saavuttamansa täydellisen maailmanherruuden. Jo nyt tämä suuri maa pyöri tuottamatta heidän rahaeliitilleen voittoa ja heistä riippumattomana. Pian se vaurastui voimakkaasti.
Aiemmin puhuttiinkin saksalaisten henkisestä ja moraalisesta tuhoamisesta. Hyvä sitaatti tästä on Weckertillä professoi Friedrich Grimmiltä, joka kertoo kirjassaan Politische Justize kokemuksistaan liittoutuneiden propagandajoukkojen johtotehtävissä. Tehtävä oli psykologinen sodankäynti valheiden, väärennettyjen viestien ja dokumenttien, todellisien tapahtumien esittäminen valheellisesti ym. keinojen avulla. Tämä kaikki alkoi jo ennen sotaa ja on jatkunut sen jälkeen. Tavoite oli vaikuttaa vastustajan moraaliin, koettaa saada vastustajan luottamus omaan johtoonsa horjumaan ja nostattaa vastarintahenkeä. Professori Grimm keskusteli 1945 työtovereidensa kanssa ja oli sitä mieltä, että rauhan tultua olisi aika lopettaa propaganda ja tukea kansojen välistä ymmärrystä ja yhteistyötä, mutta hänen esityksensä torjuttiin. Vastaus oli, että “ei, nythän me vasta todella aloitamme.! Me tulemme jatkamaan kauhupropagandaa saksalaisista ja me tulemme vain lisäämään sitä, kunnes kukaan ei enää halua sanoa mitään hyvää saksalaisista ja kaikki se sympatia, jota he saivat ulkomailta, on loppunut ja kunnes saksalaiset ovat itse niin harhaan johdettuja, että eivät tiedä, ketä he ovat ja mitä tehdä.” Tämä strategia on todellakin toteutettu sananmukaisesti ja raskaimman päälle. Pahinta vain, että kuten sitaatista voidaan päätellä, kaikki muutkin kansakunnat on aivopesty saksalaisvastaisella propagandalla ja ihmisten historiakäsitys ja myös siten käsitys ihmisyydestä ovat kokoelma satuja ja järjenjuoksu on turmeltu. Toinen hyvä sitaatti oli kirjassa, että miehityspolitiikka “on sitten vasta onnistunut, kun sotapropaganda on painettu oppikirjoihin ja uusi sukupolvi uskoo sen olevan totta”. Näin avoimesti liittoutuneiden puolella holokausti- ym. propagandan käytöstä on visioitu.
Nyt olemme tilanteessa, missä koko maailma uskoo juutalaisten valheeseen olemattomasta holokaustista, ja juutalaiset ovat saaneet lähes totaalisen herruuden planeetallamme. Nyt juutalaiset yrittävät tehdä koronahuijauksen avulla Great Resetin eli aiheuttaa taloudellisen kaaoksen ja vallata ja alistaa kaikki kansat geneettisesti manipuloituun orjuuteen. Mutta Saksan kansaa ei ole vielä täysin tuhottu, vaikka se onkin totaalisessa alistuksessa. Nyt tarvitaan Saksassa vapaamuurarien vastainen kansanliike, sillä vapaamuurarit ovat juutalaisten tärkein ase. Emanuel Swedenborgin mukaan juutalaiset ovat maailman julmin kansa. Heidän kostonsa elää tänäkin päivänä saksalaisia vastaan. Eläköön uusi Saksa!
Benjamin Kivilohkare, hum. kand.
Viittaus