- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Synnynnäiset tappajat – rikollisuus periytyy

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tietämyksemme rikollisuuden biologisesta pohjasta on lisääntynyt merkittävästi.

Toisen maailmansodan lopusta 1990-luvun alkuun asti ympäristötekijöitä, kuten köyhyyttä, ”rasismia” ja epätasa-arvoa pidettiin ainoina syinä rikollisuudelle. Vaikka adoptio- ja kaksostutkimukset ovat jo kauan osoittaneet rikollisuuden olevan perinnöllistä, on poliittisesti korrektia sivuuttaa ne.

Pennsylvanian yliopiston kriminologian professori Adrian Raine huomauttaa todisteiden olevan liian laaja-alaisia sivuutettavaksi. Jopa sosiologian kärkijulkaisu American Sociological Review julkaisee tutkimuksia väkivallan genetiikasta, aiheesta, johon se ei olisi uskaltanut koskea 15 vuotta sitten. Professori Rainen kirja The Anatomy of Violence selittää, kuinka geenit ja aivojen rakenne voivat tehdä yksilöstä taipuvaisen rikollisuuteen. Kirja myös esittää ympäristön vaikuttavan merkittävästi geenien ilmentymiseen ja aivojen rakenteeseen.

anatomy of violence [1]

 

Psykopaatit

The Anatomy of Violence kertoo erilaisista antisosiaalisen käyttäytymisen muodoista.  Kovaääninen puhuminen kirjastossa tai roskaaminen ovat esimerkkejä antisosiaalisesta käyttäytymisestä, johon jokainen meistä voi syyllistyä. Toiseen äärilaitaan sijoittuvat patologiset tapaukset – psykopaatit –, joiden käsittely on kirjan keskeinen aihe.

Kuten professori Raine selittää, paras tapa ymmärtää psykopaatteja on kuvitella millaista olisi olla ilman omaatuntoa. Psykopaateilla on vain abstrakti käsitys oikeasta ja väärästä. He eivät tunne tekevänsä väärin, kuten normaalit ihmiset. Vaikka useimpien mielestä moraaliset päätökset tulisi tehdä tyynesti ja rationaalisesti, suurin osa meistä ei kykene pahaan sen aiheuttaman vastenmielisyyden tunteen vuoksi. Ihmiset, joilta nämä tunteet puuttuvat, voivat tehdä kamalia asioita.

Professori Raine kuvailee Jane Toppanin tapausta. Massachusettsilainen hoitaja myrkytti vähintään 31 ihmistä vuosina 1895 – 1901. Hän kertoi kokevansa ”sensuellia nautintoa” maatessaan potilaansa vieressä vuoteessa ja pitäen tätä lähellä tämän kuollessa. Vaikka hän tiesi tekevänsä väärin, ei hän kokenut sitä tunnetasolla. Hän järkyttyi kuullessaan, ettei häntä tuomittu syyntakeettomuuden vuoksi, sillä hän piti itseään henkisesti täysin terveenä.

Toppan oli tyypillinen omatunnoton psykopaatti. Poikkeuksellisen tapauksesta teki se, että psykopaatit ja sarjamurhaajat ovat lähes aina miehiä. Professori Rainen mukaan arviolta kolme prosenttia miehistä on psykopaatteja, vaikka kaikki heistä eivät olekaan väkivaltaisia. He ovat yleensä hurmaavia ja lahjakkaita valehtelijoita. Silloin kun he ovat tarpeeksi älykkäitä välttääkseen vankilan, he voivat olla äärimmäisen menestyksekkäitä. Todennäköisesti jotkin presidenteistämme ovat olleet psykopaatteja – tai ainakin rajatapauksia.

Jane Toppan. [2]

Jane Toppan.

Ajan mittaan useimmat psykopaatit paljastuvat sydämettömiksi loisiksi. Tällöin he vain siirtyvät seuraavaan kohteeseen. Osa-aikaiset työt ovat kuin luotuja heitä varten. He voivat imeä kaiken hyödyn irti tilapäisestä työstään ja siirtyä seuraavaan kohteeseen ennen kiinnijäämistä. Ihmisten manipulointikyvyistään huolimatta psykopaatit eivät ole hyviä havaitsemaan tyytymättömyyttä, pelkoa tai surua toisissa. Tämä johtuu heidän välinpitämättömyydestään kyseisiä tunteita kohtaan muissa ihmisissä.

Mistä psykopaatit on tehty? Professori Raine siteeraa lukuisia tutkimuksia, jotka osoittavat psykopaattien aivojen olevan erilaiset kuin normaaleilla ihmisillä. Heidän mantelitumakkeensa (kahdesta mantelinmuotoisesta neuroniryhmästä koostuva aivojen osa) on 18 % pienempi kuin normaaleilla ihmisillä. Aivokuvauksessa havaitaan aktiivisuutta mantelitumakkeissa, kun henkilö ajattelee moraalisesti haastavia tilanteita. Kun psykopaatti ajattelee samoja tilanteita, hänen mantelitumakkeensa hädin tuskin aktivoituu.

Jos kyseessä olisi vain alikehittyneet aivot, psykopatian voitaisiin katsoa johtuvan aliravitsemuksesta. Kuitenkin jotkin aivojen alueet ovat psykopaateilla suurempia kuin normaaleilla: oikeanpuoleinen hippokampus, aivojuovio ja aivokurkiainen. Aivokurkiainen yhdistää oikean ja vasemman aivopuoliskon. Psykopaateilla on suuremmat ja vahvemmat kytkennät aivopuoliskojen välillä. Tämä voi olla syy miksi he ovat niin vakuuttavia. Useimmat meistä käyttävät puhuessa vain vasenta aivopuoliskoa, mutta psykopaatit voivat käyttää molempia.

Psykopatia ei välttämättä tee ihmisestä väkivaltaista, eivätkä monet väkivaltaisista ihmisistä ole psykopaatteja. Mikä aiheuttaa väkivaltaisen käytöksen?

Vanhan teorian mukaan väkivaltaiset ihmiset reagoivat virikkeisiin normaaleja ihmisiä heikommin. He tarvitsevat enemmän stimulointia, jota he saavat rikollisuudesta, raiskauksista, väkivallasta ja julmuudesta. Professori Raine esittää matalan leposykkeen olevan erittäin vahva merkki matalasta viriketilasta, mikä voi johtaa väkivaltaisten virikkeiden hakemiseen.

Hänen mukaansa jo kolmen vuoden iässä matala leposyke on erittäin tarkka viite aggressiivisuudesta pienillä pojilla. Se on jopa parempi kuin vanhemman rikollistausta, jota pidetään yhtenä parhaimmista ennustetekijöistä.

PullingHair [3]

Pojilla on matalampi syke ja he ovat aggressiivisempia kuin tytöt. Myös tytöt, joilla on tavallista alhaisempi syke, ovat todennäköisesti väkivaltaisia. Syke on alhaisimmillaan varhaisaikuisiässä, jolloin ihmiset ovat antisosiaalisimpia ja kaikkein huimapäisimpiä. Aikuiset ja lapset, joilla on alhainen syke, välittävät vähemmän muiden kärsimyksestä ja voivat jopa nauttia kivun tuottamisesta. He myös kokevat vähemmän stressiä ja pelkoa.

Selittävänä tekijänä voi olla psykopaattien välinpitämättömyys rangaistuksia kohtaan. Kun normaalia lasta rangaistaan tämän ollessa itsekäs tai ilkeä, muuttuu hänen käytöksensä ja suhtautumistapansa asiaan. Matalasykkeiset lapset eivät pelkää rangaistusta eikä rankaiseminen muuta heitä. Heille ei kehity omaatuntoa.

Jopa eläimillä matala leposyke yhdistyy aggressiivisuuteen ja hallitsemiseen. Jänislauman alfauroksella on todennäköisesti matala syke, ja jos betauroksen asemaa nostetaan keinotekoisessa kokeessa, tämän leposyke laskee.

Professori Raine huomauttaa tämänkaltaisten fysiologisten osoittimien olevan kytköksissä monenlaisiin erilaisiin persoonallisuuden piirteisiin ja käyttäytymismalleihin. Matala leposyke on kuitenkin kytköksissä vain antisosiaaliseen, aggressiiviseen käytökseen ja ennustaa sitä merkittävän tarkasti. Matala leposyke ja siihen usein liittyvät käyttäytymismallit ovat periytyviä.

 

Aivojen rakenne

Otsalohko vaikuttaa merkittävästi käytöksen säätelyyn. Otsalohkon vahingoittuessa ihmiset käytös voi muuttua täysin. Vuonna 1848 Phineas Gage joutui onnettomuuteen, mikä tuhosi osan hänen otsalohkostaan. Toivuttuaan luotettavasta työmiehestä oli tullut impulsiivinen, seksuaalisesti holtiton juoppo ja irtolainen. Toisessa kuuluisassa tapauksessa hyvä perheenisä oli yht’äkkiä alkanut katsella lapsipornoa ja ahdistella tytärpuoltaan. Hänellä oli otsalohkossa kasvain, jonka poistamisen jälkeen hän parantui. Kasvaimen uusiutuessa miehen perverssi käyttäytyminen alkoi uudelleen. Kasvaimen poisto paransi hänet uudestaan.

GageSkull [4]

Myös päinvastainen voi tapahtua. 33 vuotias aggressiivisuudesta ja arvaamattomuudesta tunnettu mies ampui itseään päähän jalkajousella tuhoten osan otsalohkostaan. Mies muuttui luonteeltaan säyseäksi ja hyväntuuliseksi.

Usein pahimpien rikollisten aivot ovat huomattavan erilaiset verrattuna normaaleihin. Heillä on noin 11 % vähemmän harmaata massaa otsalohkon alueella ja selkeitä eroavaisuuksia kulmapoimussa, taaemmassa pihtipoimukuoressa ja keskimmäisessä etupoimussa. Sukupuolittuneet erot aivoissa sijoittuvat samalle alueelle; miehillä on rikollisemmat ja psykopaattisemmat aivot kuin naisilla. Kuten professori Raine selittää, ”yli puolet siitä miten miehet ja naiset eroavat rikollisuuden suhteen selittyy aivojen erilaisella rakenteella”.

Limbinen järjestelmä näyttelee merkittävää osaa väkivaltaisuudessa. Aivojen primitiivisimpänä osana se kytkeytyy raivoon ja väkivaltaisiin taipumuksiin. Joidenkin rikollisten limbisen järjestelmä toimii häiriintyneesti, mikä altistaa heidät raivonpurkauksille. Jos samanaikaisesti otsalohkon toimintahäiriö ei saa heitä hillitsemään itseään, ovat he todennäköisesti julman väkivaltaisia. Toisaalta menestyneillä sarjamurhaajilla otsalohko toimii erittäin hyvin. He hillitsevät itsensä riittävän hyvin kyetäkseen suunnittelemaan rikoksensa ja välttämään kiinnijäämisen. Myös johdonmukaisten ja uskottavien valheiden kertominen vaatii hyvin toimivan otsalohkon.

American Psychon Patrick Bateman on menestynyt liikemies päivisin ja sarjamurhaaja öisin. [5]

American Psychon Patrick Bateman on menestynyt liikemies päivisin ja sarjamurhaaja öisin.

Professori Rainen mukaan aivojen kuvaus paljastaa valehtelun hyvin ja ennustaa aivokuvauksen käytön oikeudessa lisääntyvän tulevaisuudessa. Kuvaus paljastaa merkkejä psykopatiasta ja potentiaalisesta väkivaltaisuudesta, mutta antaa silti välillä sekä vääriä positiivisia ja negatiivisia tuloksia.

Ihminen voi olla taitava valehtelija jo neljän vuoden ikäisenä. Professori Raine kertoo tutkimuksesta, jossa lasta kiellettiin kurkistamasta kohdetta, kun haastattelija poistui huoneesta. Huonetta kuvattiin lapsen tietämättä. Lapselta kysyttiin kurkistiko hän luvatta ja myös lapsen vastaus kuvattiin. Kun pelkät kysymys- ja vastausvideot näytettiin esimerkiksi valehtelijoiden paljastamiseen koulutetuille tullivirkailijoille, eivät nämä osanneet erottaa valehtelijoita todenpuhujista.

 

Geenit

Taipumus antisosiaaliseen käytökseen ja rikollisuuteen on tietysti periytyvää. Kaksos- ja adoptiotutkimusten mukaan geenit vaikuttavat noin 50-prosenttisesti rikollisiin taipumuksiin. On olemassa kahdenlaista väkivaltaa: aloitteellista ja reaktiivista. Aloitteellinen väkivalta on vahvemmin perinnöllistä kuin hyökkäykseen reagoiminen väkivaltaisesti. Mitä julmempaa, yliampuvampaa ja useammin toistuvaa väkivalta on, sitä suuremmassa roolissa perintötekijät ovat. Jos isä on erittäin väkivaltainen ammattirikollinen, niin todennäköisesti poikakin on. Vaimonhakkaajien väkivalta on yleensä reaktiivista. Vaimonhakkaajat ovat äärimmäisen herkkiä ja suuttuvat erittäin helposti pienistä asioista. Yleensä vaimot eivät ole heidän ainoita uhrejaan. Feministien näkemys siitä, että parisuhdeväkivalta on kylmä ja laskelmoiva tapa hallita naisia, on lähes kaikissa tapauksissa siis väärä.

Aivojen välittäjäaineiden määrä vaikuttaa myös väkivaltaisuuteen. Välittäjäaineita on yli 100 erilaista, ja tutkijat ovat löytäneet suuren osan niitä säätelevistä geeneistä. Matala serotoniinitaso voi tehdä ihmisestä äkkipikaisen ja potentiaalisesti väkivaltaisen. Eläinten toimintaa tutkimalla on selvinnyt, että korkea dopamiinitaso on polttoainetta aggressiiviselle käytökselle. Matala dopamiinimäärä puolestaan merkitsee rauhallisuutta.

Eräs aivojen välittäjäaineita hajottava entsyymi on MAOA-geeni. MAOA-geenistä on olemassa muunnos, joka laittaa kehon tuottamaan entsyymiä hyvin vähäisiä määriä. Tämä voi johtaa siihen, että ihminen (sukupuoleen katsomatta) ei juuri kestä kritiikkiä ja on hyvin aggressiivinen. Sitä on alettu kutsua ”soturigeeniksi”. Geeniä esiintyy esimerkiksi Maori-kansan piirissä (geeni on 56 prosentilla koko populaatiosta) huomattavasti enemmän kuin valkoisten (vain 34 %) joukossa. Maorit ovat perinteisesti olleet hyvin julmaa kansaa ja he selvisivät monista verisistä sodista ennen valkoisten saapumista Uuteen-Seelantiin. Maorit ovat väkivaltaisia ja he syyllistyvät edelleen paljon useammin rikoksiin kuin valkoiset. Toisaalta 77 prosentilla kiinalaisista on matalan MAOA-tason geenimuunnos.

Maori-sotureita. [6]

Maori-sotureita.

 

Ympäristötekijät

Geenit ja aivojen rakenne vaikuttavat selvästi rikollisuuteen. Jotkut ovat synnynnäisiä häviäjiä. Professori Raine myöntää tämän. Mutta kuinka merkittäviä ympäristötekijät ovat? Hänen mukaansa yllättävän merkittäviä.

Professori Rainen mukaan erilaiset ympäristöt luovat erilaisia persoonia. Sani-kansan Kung-heimo elää karussa Kalaharin autiomaassa. Miesten täytyy metsästää siellä yhdessä ja jakaa ravinto selviytyäkseen. Vanhempien on pidettävä lapsista hyvää huolta, sillä muuten nämä kuolevat. Kung-yhteisössä on vain vähän väkivaltaa ja sitäkin enemmän yhteistyötä.

Amazonin Munduruku-heimo elää täysin erilaisessa maailmassa. Ravintoa on helppo saada ja naiset tekevät suurimman osan työstä. Miehet käyttävät aikansa tappelemiseen, pääkallonmetsästykseen ja uskonnollisiin seremonioihin. Naiset eivät käytä juurikaan aikaa lasten kasvattamiseen ja miehet vielä vähemmän. Pojista opetetaan väkivaltaisia nuoresta pitäen. Länsimaisen mittapuun mukaan koko yhteisö on enemmän tai vähemmän psykopaattinen.

Venezuelan Yanomami-heimo on hyvin samanlainen kuin mundurukut, mutta paljon tunnetumpi. Heidän yhteisössään väkivalta kannattaa. 44 % Yanomami-miehistä on tappanut toisen ihmisen elämänsä aikana. Tappajilla on yleensä noin viisi jälkeläistä, kun taas niillä, jotka eivät ole tappajia, jälkeläisiä on keskimäärin vain 1,6. Myös Munduruku-naiset pitävät tappajista. Ajan myötä erilaiset ympäristöt muovaavat erilaisia kansoja. Tämä on erittäin tärkeä huomio myös muiden populaatioiden — esimerkiksi mustien ja valkoisten — kannalta, mutta professori Raine ei tahdo puhua asiasta.

Yksilöllisellä tasolla tärkein ympäristötekijä aivojen kannalta on fyysiset vammat. Ne voivat muuttaa persoonan kokonaan. Vamman ei tarvitse olla erityisen rankka, kuten jousipyssyn nuoli aivokuoressa. Professori Rainen mukaan monet pahimmista rikollisista ovat kärsineet päävaurioista lapsina, mikä on todennäköisesti vaikuttanut myös heidän aivoihinsa.

Välinpitämättömät äidit tuhoavat usein lastensa aivoja, kun nämä ovat vielä kohdussa. Erään tutkimuksen mukaan yksikin alkoholipitoinen drinkki viikossa kasvatti antisosiaalisen käytöksen riskiä. Tupakoiminen raskauden aikana vaikeuttaa sikiön hapen saantia, mikä häiritsee aivojen kehitystä ja voi johtaa väkivaltaan.

On myös fyysisiä poikkeamia, jotka paljastavat, ettei kehitys edennyt kohdussa toivotulla tavalla: matalalle sijoittuvat korvat, leveä väli ”pottuvarpaan” ja muiden varpaiden välissä, niskaan kiinnittyvät korvannipukat, kierot pikkusormet sekä viiru kielen keskiosasta alas. Mitä useampia fyysisiä poikkeamia ihmisellä on, sitä todennäköisemmin hän on aggressiivinen tai rikollinen.

Niskaan kiinnittynyt korvannipukka. [7]

Niskaan kiinnittynyt korvannipukka.

Professori Raine siteeraa useita tutkimuksia, joiden mukaan huonot kotiolot ja erityisesti äidin etäisyys voivat vaikuttaa aivojen kehitykseen. Varhaisen lapsuuden kokemukset voivat vaikuttaa geenien toimintaan. Professori Rainen mukaan rotilla tiedetään olevan yli 900 geeniä, joiden ilmentymiseen vaikuttaa se, kuinka läheinen äitirotta on ollut. Äitirotan hellyys vaikuttaa lapsen hippokampukseen ja auttaa kestämään stressiä paremmin. Professori Rainen mukaan nyrkkisääntö on se, että ympäristö vaikuttaa geenien toimintaan eniten kohdussa ja välittömästi syntymän jälkeen.

Monet rikolliset psykopaatit on jätetty lapsena heitteelle, eivätkä he ole muodostaneet sidettä äitiinsä. Joidenkin äidit ovat käyttäneet heitä hyväksi. Hyvä äidin ja pojan välinen suhde luo terveen omantunnon. Kun fyysisesti samanlaisia poikia verrataan toisiinsa, ovat rikollisia todennäköisimmin ne, joilla on huono äitisuhde.

Lyijy vahingoittaa lapsen aivoja. Professori Rainen mukaan lyijyn poistaminen maaleista ja polttoaineista todennäköisesti vaikutti siihen, että rikostilastot laskivat Yhdysvalloissa 1990-luvulla. Hänen mukaansa kalaa paljon syövät populaatiot tekevät vähemmän rikoksia kuin muilta ominaisuuksiltaan samanlaiset populaatiot, jotka eivät syö kalaa. Omega-3-rasvahapot auttavat aivoja kehittymään terveiksi.

Traumaattiset kokemukset vaikuttavat myös aivoihin. Professori Rainen mukaan seksuaalinen hyväksikäyttö 3-5-vuotiaana pienentää hippokampuksen kokoa. Hyväksikäyttö 14-16 vuoden iässä pienentää aivokuoren etulohkoa. Molemmat näistä aivojen osista vaikuttavat rikolliseen käytökseen.

Toisinaan jopa parhaassa mahdollisessa ympäristössä varttunut voi syntyä aivovammaisena tai virikkeisiin heikosti reagoivana. Nämä piirteet tekevät hänestä todennäköisen rikollisen. Kuinka voimme ottaa tiedosta hyödyn irti?

Professori Rainen mukaan meidän on uudistettava suhtautumistamme syyllisyyteen. Joillain ihmisillä yksinkertaisesti on niin vaurioituneet ja rikollisuuteen taipuvaiset aivot, ettei heitä voi paljoa auttaa. Jotkut ovat valmiit antamaan anteeksi lapsen ahdistelijalle, mikäli tällä on pahanlaatuinen aivokasvain. Mutta kuinka hän eroaa niistä, jotka ovat henkisesti yhtä kieroutuneita, mutta joilla ei ole kasvainta?

Kirjan johtopäätös ei ole se, että koska rikoksen juuret ovat ihmisbiologiassa, ei asialle voi tehdä mitään. Sen sijaan professori Raine esittelee hyvinkin rankkoja vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi. Hänen mukaansa teknologian hieman kehityttyä kaikille pojille tulisi tehdä aivokuvaus ja DNA-testejä. Ne, joilla on kaikista huonoimmat ennusteet, tulisi sulkea muun yhteiskunnan ulkopuolelle. ”Aivan kuten teemme seulontaa ehkäistäksemme syöpäkuolemia,” hän selittää, ”on meidän selvitettävä potentiaalisesti väkivaltaisten henkilöllisyys, jotta voisimme estää henkirikoksia”. Professori Rainen visioimat laitokset eivät rankaisisi poikia, vaan asettaisivat nämä oikeille urille antipsykoottisella lääkityksellä, biopalautehoidolla ja kalapainotteisella ruokavaliolla. Nuoret vapautettaisiin eristyksestä, kun heidän arvioitaisiin ”parantuneen”.

Professori Raine maalailee tulevaisuudennäkymää, jossa seulontateknologia on niin kehittynyttä, että tulevaisuuden tappajat voidaan tunnistaa lähes 100 prosentin todennäköisyydellä. Hänestä on järkevä poistaa tällaiset henkilöt ihmisten ilmoilta ennen kuin nämä vahingoittavat ketään. Hänestä ”yhteiskunnasta on joka tapauksessa tulossa aiempaa kontrolloivampi”.

Onko eugeniikka todella epäinhimillisempää kuin "riskilasten" laittaminen karanteeniin? [8]

Onko eugeniikka todella epäinhimillisempää kuin ”riskilasten” laittaminen karanteeniin?

Paljon järkevämpää olisi kuitenkin estää niitä ihmisiä lisääntymästä, joilla on vahvat geneettiset taipumukset rikollisuuteen. Professori Rainen mukaan tätä tapahtuu jo pienessä mittakaavassa, sillä vankilassa olevat harvemmin lisääntyvät. Toisaalta hän fantasioi siitä, että vain valtiollisen lisenssin saaneet saisivat lisääntyä, mutta toisaalta hän pohtii peloissaan ”onko eugeniikan synkkä aikakausi todella historiaa”. Hänen jos jonkun tulisi tietää, että eugeniikan aikakausi ei ollut ”synkkä”; lähes kaikki syytökset eugeniikkaa vastaan ovat valheita ja hysteriaa. Kumpi on pahempi: Estää erityisen julmia rikollisia lisääntymästä vai — kuten Raine tahtoisi — eristää lapset muusta maailmasta ennen kuin nämä ehtivät edes syyllistyä rikokseen?

MAOA-”soturigeenin” lisäksi professori Raine ei uskalla sanoa mitään rotujen välisistä eroista geeneissä ja aivojen rakenteessa. Aihe on kuitenkin hyvin tärkeä. Richard Lynn on todistanut, että psykopatia on erityisen yleistä mustien keskuudessa ja että julma väkivalta on epätavallisen yleistä juuri Afrikassa sekä mustien populaatioiden keskuudessa ympäri maailmaa. Jossain vaiheessa tämä tulee nousemaan julkisen keskustelun aiheeksi, mutta tutkijat tekevät kaikkensa aiheen sensuroimiseksi.

 

Alkuperäinen artikkeli englanniksi lähteineen American Renaissancen sivuilla [9].