Sveitsi tunnetaan pitkästä neutraalin suhtautumisen historiasta ja sitä on kunnioitettu pitkään puolueettomuudestaan. Sveitsin hallituksen raportit kiistanalaisista aiheista on syytä ottaa vakavasti, sillä taloudelliset ja poliittiset tekijät eivät niihin vaikuta samalla tavoin kuin muualla, huolimatta siitä, että kaksi viidestä maailman suurimmista lääkeyhtiöistä pitää päämajaansa Sveitsissä.
Vuoden 2011 loppupuolella julkaistu Sveitsin hallituksen raportti homeopaattisesta lääketieteestä edustaa kattavinta, kokonaisvaltaisinta arviointia, mitä yksikään hallitus on koskaan homeopatiasta tehnyt. (Homeopathy in healthcare, Bornhöft & Matthiessen, 2011). Tämä käänteentekevä raportti vahvistaa homeopatian olevan kustannustehokasta ja hyvin toimivaa ja vailla sivuvaikutuksia, joten homeopaattiset hoidot tulisi liittää ”kela-korvattavina” hoitoina Sveitsin kansalliseen sairasvakuutukseen.
Kysyntä vaihtoehtoisten ja täydentävien (CAM) hoitomuotojen osalta on lisääntynyt Sveitsissä niin potilaiden kuin lääkärien puolelta. Arviolta noin puolet väestöstä on käyttänyt CAM-hoitoja, puolet lääkäreistä pitää hoitoja tehokkaina ja 85 prosenttia sveitsiläisistä haluaa CAM-hoidot liitettäväksi kansalliseen terveydenhuolto-ohjelmaan ja sairasvakuutuksiin. Kyselyn perusteella yli 50 prosenttia sveitsiläisistä suosii CAM-hoitoja tarjoavia sairaaloita vain perinteiseen lääketieteeseen keskittyneiden sijaan.
Vuonna 1998 Sveitsin hallitus päätti selvittää vaihtoehtoisten hoitomuotojen hyödyllisyyden ja kustannustehokkuuden ja kansallinen sairasvakuutus laajennettiin tilapäisesti kattamaan joitakin hoitomuotoja, kuten homeopatia, perinteinen kiinalainen lääketiede, yrttilääkintä, antroposofinen lääkintä sekä hermorataterapia. Kustannuskorvattavuuskokeilu päättyi vuonna 2005, mutta tehdyn tutkimuksen tuloksena Sveitsin hallitus on alkanut jälleen korvata homeopatiaa ja joukkoa muita vaihtoehtohoitoja, mitä myös kansanäänestyksessä yli kaksi kolmasosaa kannatti.
Sveitsin hallituksen ”Terveydenhoidon käytäntöjen arviointi”
Sveitsin hallituksen tekemä arviointi homeopaattisesta lääketieteestä (Health Technology Assessment) on paljon perusteellisempi kuin yksikään tähänastinen hallituksen arviointi. Raportti arvioi huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti homeopaattisista lääkkeistä satunnaisotannalla tehtyjä tuplasokko-testejä ja kliinisiä vertailutestejä lumelääkkeiden kanssa. Raportissa arvioidaan myös kustannustehokkuutta ja hoitojen tehokkuutta ja turvallisuutta todellisissa olosuhteissa.
Raporttia varten suoritettiin myös laaja katsaus ihmiskokeita edeltävien tutkimusten aineistoon, kuten fysiokemikaalisiin tutkimuksiin, kasvi- ja eläintieteellisiin tutkimuksiin sekä ihmissoluilla tehtäviin in vitro-kokeisiin. Raportti arvioi meta-analyyseja, systemaattisia katsauksia, epidemiologista tutkimusta sekä tulosaineistoa. Laaja katsaus arvioi huolellisesti tutkimusten laadun, suunnittelun ja toteutuksen (sisäinen validiteetti; tutkimustulokseen vaikuttaneet todelliset syy-seuraus-suhteet) sekä tutkimuksen sopivuuden homeopatian hoitotapoihin (ulkoinen validiteetti; kuinka pitkälle tutkimustuloksia voidaan yleistää tai soveltaa muihin ihmisiin ja ympäristöihin).
Ulkoisen validiteetin kysymys on erikoisen tärkeä, sillä useissa tutkimuksissa homeopatiasta tutkijoilla ja lääkäreillä on vähän tai ei lainkaan ymmärrystä siitä, kuinka tämän tapainen lääkintä toimii. Sellaiset tutkimukset väistämättä osoittavat, että ”homeopatia ei toimi” tai tutkimukset on tehty ”paheksumaan” homeopatiaa tai tutkimus on yksinkertaisesti kokeiluluonteinen eikä pyri osoittamaan homeopatian tehoa tai tehottomuutta, vaan ainoastaan arvioimaan tietyn hoidon vaikutusta henkilöön jolla on tietynlainen vaiva.
Arviointiraportti vahvisti perustutkimuksen ja ihmiskokeiden perusteella homeopaattisten valmisteiden tuottavan säännöllistäviä (tasapainottavia tai normalisoivia) vaikutuksia sekä määrättyjä muutoksia soluissa ja elävissä organismeissa. Erityisen vahvoja todisteita löydettiin homeopatian vaikuttavuudesta ylempien hengitystiehyeiden tulehduksiin ja hengitystieallergioihin. Seitsemästä kontrollitutkimuksesta, joissa vertailtiin homeopaattista hoitoa perinteiseen lääketieteeseen, kuusi osoitti homeopatian olevan tehokkaampaa kuin normilääketiede ja yksi homeopatian olevan yhtä tehokas kuin normilääketiede. Missään homeopaattisessa hoidossa ei saatu normilääketieteelle tyypillisiä sivuvaikutuksia. Arvioitaessa ainoastaan vertailevia lumelääke sokkotutkimuksia kaksitoista kuudestatoista tutkimuksesta puolsi homeopatiaa.
Sveitsin hallituksen raportin laatineet tahot mainitsevat kokonaiskatsauksen ainoan negatiivisen tutkimustuloksen antaneen kliinisen tutkimuksen (Shang 2005) olleen laajan kritiikin kohteena sekä homeopatian kannattajien että vastustajien puolelta. Shangin ryhmä ei noudattanut edes QUORUM-ohjeistusta, vaikka ne ovat laajalti tunnustetut standardit tieteelliselle raportoinnille . Alkujaan Shangin ryhmä arvioi 110 homeopaattista kliinistä testiä ja yritti sitten vertailla niitä yhteen sovittamalla 110 perinteisen lääketieteen kokeen kanssa. Shang ryhmineen päätteli, että kokeista 22 oli korkealuokkaisia homeopatiaa testanneita tutkimuksia, mutta vain 9 oli korkealuokkaisia perinteisen lääketieteen tutkimuksia. Shangin ryhmä loi kriteeristön, jolla jätettiin huomiotta suurin osa korkealuokkaisista homeopatian tutkimuksista ja sai siten aikaan haluamansa johtopäätöksen, ettei homeopatia ole tehokasta.
Raportissa todettiin myös kanadalaisen lääkärin, tri David Sackettin, jota pidetään laajalti yhtenä johtavista pioneereista ”todistusaineistoon perustuvan lääketieteen” alalla, ilmaisseen olevansa vakavasti huolissaan tutkijoista ja lääkäreistä, jotka pitävät satunnaistettuja tuplasokko-tutkimuksia ainoina tapoina arvioida jonkin hoitomuodon tehokkuutta. Tämä arviointitapa johtaisi mm. kirurgisten toimenpiteiden julistamiseen pannaan, sillä niin harva kirurginen toimenpide on läpikäynyt satunnaistetun tuplasokkotutkimuksen.
Jotta hoidon voidaan päätellä olevan tehokas tai tieteellisesti todistettu, vaaditaan paljon enemmän kokonaisvaltaista arviointia siitä mikä toimii ja mikä ei. Sveitsin hallituksen raportti homeopatiasta edustaa juuri sitä kattavaa arviointia, joka huomioi sekä satunnaistettuja tuplasokkotutkimuksia että muuta todistusaineistoa. Raportin yksiselitteinen loppupäätelmä on, että homeopaattinen lääkintä toimii.
Kirjoittaja Dana Ullman on kansanterveystieteen maisteri ja Yhdysvaltain tunnetuin homeopatian puolestapuhuja. Hän on kirjoittanut kymmenen kirjaa homeopatiasta ja ylläpitää www.homeopathic.com -sivustoa.