Ylen Ykkösaamu [1] haastatteli tänään puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Rätyä, joka peräänkuulutti puolustusvoimien globalisaatiota vaihtoehtona itsenäiselle maanpuolustukselle.
Räty totesi haastattelussa, että ”budjettivajeen” vuoksi Suomen puolustusvoimat tulevat vastaisuudessa olemaan entistä heikommat. Sodanajan joukkojen vahvuutta tullaankin todennäköisesti leikkaamaan nykyisestä 230 000:sta.
”Budjettivajetta” synnyttävät muun muassa siirtolaiskriisi sekä se, että Suomi on luovuttanut rahapoliittisen itsenäisyytensä yksityisille pankeille. Toisin sanoen Suomi on valmis ajamaan puolustusvoimansa alas miellyttääkseen laittomia siirtolaisia [2] ja ökyrikkaita pankkiireja [3].
Räty puhui armeijan säästötalkoista jo aiemmin joulukuussa Verkkouutisille [4]. Uusliberaalin leikkauspolitiikan sokaisema kansliapäällikkö on rummuttanut pian päättyvän virkansa loppumetreillä kovaan ääneen puolustusvoimien supistamisen puolesta:
”Joukkojen määrän lisäämisestä haaveileminen on minusta siinä mielessä vaarallista, koska se antaa sellaisen mielikuvan, että meillä olisi varaa johonkin, mihin ei ole.”
2015 aikana sodanajan joukkojen vahvuutta on jo laskettu 350 000:sta 230 000:een, mutta tämäkään ei ole Rädyn mielestä tarpeeksi: ”Maavoimat on meillä aika massiivinen suhteessa moniin muihin maihin.” Ylelle Räty kertoi, että uudet leikkaukset tulevat harkintaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustusselonteon yhteydessä.
Koska keinotekoinen velkakriisi [5] tulee vastaisuudessa vain pahenemaan, eivät armeijan leikkausvaatimukset tule jäämään tähän. Mitä siis tilalle? Ykkösaamussa Räty vaati lisää ”kansainvälistä yhteistyötä” eli Suomen pakottamista mukaan Naton, Yhdysvaltojen ja Israelin kansainvälisiin hyökkäysoperaatioihin.
[6]
Perussuomalaisilta kannatusta
Sionistipoliitikko Timo Soinin [7] johtama ulkoministeriö valmistelee tällä hetkellä lakia, joka Rädyn mukaan liittäisi Suomen EU:n ”sotilaallisiin turvatakuisiin”. Käytännössä tämä merkitsisi komennuksia kohteisiin, joissa suomalaissotilaat ”vaarantaisivat henkensä ja terveytensä” Yhdysvaltojen ja Israelin ulkopoliittisia intressejä palvelevissa sodissa.
Esimerkiksi perussuomalainen puolustusministeri Jussi Niinistö onkin jo ehdottanut [8] Suomen vankempaa edustusta sodassa Israelin vihaamaa Bashar al-Assadia vastaan.
Rädyn mielestä maanpuolustuksen globalisaatio on ”erittäin perusteltu muutos”. Hän ei suostunut suoraan vastaamaan Ykkösaamun toimittajan kysymykseen siitä, tulisiko puolustusyhteistyön olla vapaaehtoista vai pakollista.
Hän totesi kuitenkin vihjailevasti, ettei ”laivakaan lähde käyntiin”, mikäli miehistö on mukana puhtaasti vapaaehtoispohjalta. Toisin sanoen Suomi tullaan mitä todennäköisemmin pakottamaan entistä tiiviimpään sotilaalliseen yhteistyöhön sionistivaltioiden kanssa.
Räty vetosi Pariisin terrori-iskuihin [9] vaatiessaan, että Suomen tulee vastaisuudessa tehdä politiikkaa entistä enemmän ulkomaiden sanelemalla tavalla: ”Emme voi enää linnottautua omien rajojemme sisäpuolelle […] olemme osa globaalia toimintakenttää.” Räty muistutti, että suomalaiset ovat jo ”hyväksyneet globalisaation taloudessa”, joten nyt on aika myydä myös maanpuolustus ulkomaille.
Lue myös:
Kodinturvajoukot pelottavat puolue-eliittiä [10]
Nato-sopimus historiallisena häpeätahrana [11]
Suomea ujutetaan turmiolliseen Natoon Ruotsin välityksellä [12]
Nato-jäsenyys olisi suuronnettomuus Suomelle [13]