- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Suomen luonnon yhtiöittäminen on Suomen myymistä; havaintoja

Metsähallituksen lainsäädäntö uudistunee vastaamaan EU:n vaatimuksia ja selkeyttämään sen johtamisjärjestelmää. Mahdollinen metsähallituslaki tulisi voimaan maaliskuussa 2016. Kysymyksessä on kuitenkin Metsähallituksen yhtiöittäminen, joka on suuri uhka kokonaisuudessaan Suomen luonnolle. Muistettakoon, että TTIP [1]-sopimuksen myötä yhtiöittämisestä voi koitua kohtalokkaita seurauksia.

Ensinnäkin huomautettakoon, että Suomen luontoa ei saa yhtiöittää –adressi – http://pysaytetaanmetsahallituslaki.fi/ [2] – on saanut paljon hyvää aikaan. Esimerkiksi esitys uudeksi metsähallituslaiksi on saanut merkittävän muutoksen. Yhtiötä koskevaan lakitekstiin lisätyt sanat ”valtion kokonaan omistama”, tekee osakeyhtiön myynnistä vaikeampaa. Myynti vaatisi nyt sekä lakimuutoksen että eduskunnan suostumuksen, mikä antaa tarvittaessa lisäaikaa vastarinnalle. Lisäksi luontopalvelut ovat säilyttämässä kirjanpitonsa.

 

Metsähallituslaki esitetään positiivisena asiana

Maa- ja metsävaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) vakuuttaa metsähallituslain etenevän eduskunnassa sen käsittelyn jatkuessa normaalisti. Leppä vielä suvaitsee rauhoitella suomalaisia sillä, että kukaan ei kuulemma ole myymässä suomalaisten maita tai vesiä.1

Jari Leppä vakuuttaa, että Suomenalueiden virkistyskäyttö säilyy ennallaan myös uuden metsähallituslain jälkeen. Leppä ei ole uskottava, sillä mikä yhtiöitetään, se on myös myytävissä. [3]

Jari Leppä vakuuttaa, että Suomen alueiden virkistyskäyttö säilyy ennallaan myös uuden metsähallituslain jälkeen. Leppä ei ole uskottava, sillä mikä yhtiöitetään, se on myös myytävissä.

Ottaessamme huomioon Suomen kansallisomaisuuden ilmaisjakelun ulkomaille Leppä ei pysty vakuuttamaan suomalaisia uskottavasti.

Hallitus on perustellut uutta metsähallituslakia EU:n kilpailusäädöksien neutralisoimisella. EU:n vaateisiin ei kuitenkaan sisälly Metsähallituksen yhtiöittäminen, konkurssikelpoisuus tai yhteisöverovelvoite. Näitä kaikkia sisällytettiin hallituksen esitykseen.

Kilpailukomissaari Margrethe Vestager mukaan [4] EU ei vaadi Metsähallituksen yhtiöittämistä, vaan kyseessä olisi Suomen hallituksen oma ideologinen valinta. Esimerkiksi Ranskan Office National des Fôrets on valtion organisaatio ja Saksan Bayerische Staatsforsten AöR on julkisoikeudellinen yhteisö. Kumpikaan ei voi mennä konkurssiin ja jälkimmäisellä on myös veroetuja.

On myös täysin pötypuhetta, että Metsähallituksen hakkuutoiminta pitäisi yhtiöittää. Näin ei tarvitse menetellä.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (Kesk.) yrittää todistella, että perustettaessa Metsähallituksen 100-prosenttisesti omistama osakeyhtiö, niin sen haltuun ei siirretä hehtaariakaan maata tai vettä. Ratkaisevaa ei olisi, missä valtion tasetilillä jokin asia sijaitsee. Kyse olisi edelleen siitä, että valtion maa- ja vesialueilla tuotettaisiin jatkossakin monenlaista hyvää suomalaisille, kuten taloudellista tuottoa, virkistystä, luonnonsuojelua jne2..

 

Yhtiöittämisessä piilee suuronnettomuus

Suomen luonnon yhtiöittäminen merkitsee paljon toitotetun demokratian rippeiden tuhoutumista, sillä eiväthän äänestäjät voi enää vaikuttaa tulevaisuudessa siihen, jos eduskunta päättää myydä yhtiön ulkomaille. Julkisuuslainperiaatteiden noudattamattomuus tarkoittaisi suomalaisten tietämättömyyttä osakeyhtiöön liittyvissä asioissa.

Salailu lisääntyy, jos uusi metsähallituslaki hyväksytään ensi viikolla eduskunnassa. Konsernia ei sido julkisuusperiaate. [5]

Salailu lisääntyy, jos uusi metsähallituslaki hyväksytään ensi viikolla eduskunnassa. Konsernia ei sido julkisuusperiaate.

Nimittäin, jos kokonaiset maa- ja vesialueet siirtyisivät hallintaoikeuksiltaan liiketaloudellisin säännöin konsernin alle, olisi kysymyksessä eduskunnan vallan heikentyminen sekä viranomaiselle säädettyjen julkisuusperiaatteiden hylkääminen, sillä julkisuuslaki ei koskisi konsernia.

Niin muodoin se merkitsee potentiaalista mahdollisuutta kokonaisuudessaan Suomen luonnon varojen myymistä kansainvälisille pääomanimperialisteille.

Vaikka osakeyhtiötä koskevaan lakitekstiin on lisätty sanat ”valtion kokonaan omistama”, se ei silti estä yhtiön myymistä, vaan hankaloittaa sitä. Myynti vaikeutuisi siksi, että se vaatisi nyt sekä lakimuutoksen että eduskunnan suostumuksen, mikä antaisi tarvittaessa lisäaikaa vastarinnalle.

”Osakeyhtiö on valtion kokonaan omistama ja Metsähallituksen
hallinnoima.” (Laki valtion metsätalousosakeyhtiöstä 1 §).

Lakitekstiin olisi pitänyt lisätä vielä sanat: ”Osakeyhtiö on valtion kokonaan omistama ja se ei ole koskaan myytävissä”.

Metsähallituslain uudistus merkitsisi todellista uhkaa Suomen luonnolle: talousmetsien lisäksi osakeyhtiö hallinnoisi yleisiä vesiä, retkeilymaita ja luontaistalousalueita, joiden käyttöön ympäristöministeriön valta ei enää ylettyisi.

Valtion yleisvesiä on noin kaksi miljoonaa hehtaaria, joita suunnitellaan siirrettäväksi konsernin alle. Niinpä kaikkien yhteisistä vesistä tulisi ikään kuin liikelaitoksen liiketoimintojen yksityisvesiä, joita hoitaisi viranomaisen sijaan omaa etuaan ajava liiketoimintayksikkö.

Metsähallituksen yhtiöittäminen voi merkitä samanlaista suuronnettomuutta tai vieläkin laajempaa katastrofia kuin surullisen kuuluisa Carunan yksityistäminen. Siinä suomalaiset joutuvat maksamaan korotettua sähkönsiirto hintaa Carunan välttyessä maksamasta kikkailunsa ansiosta veroja Suomeen. Sähköyhtiö toimii siis vampyyrina Suomessa.

Mikäli Suomi tulee liittymään EU:n ja Yhdysvaltojen välille solmittavaan kauppa- ja investointikumppanuussopimukseen TTIP:n on Metsähallituslain uudistus entistä vaarallisempi, sillä TTIP-sopimusta esitetään välineenä kaupan vapauttamiseksi, turhan byrokratian poistamiseksi ja sääntelyn joustavuuden lisäämiseksi. Tällöin Metsähallitus-osakeyhtiö voitaisiin myydä joustavammin esimerkiksi amerikkalaisille suursijoittajille.

 

Lopuksi

Suomen sisäisille vihollisille ei riitä, että se tyydyttää Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin kustannuksella finanssirosvouden eli -sektorin tarpeet, vaan maan poliittinen eliitti haluaa vielä yhtiöittää myös Suomen luonnon. Tämä menee ehdottomasti liian pitkälle.

Suomen poliittinen eliitti toimii globaalien imperialistien edunvalvojina ja kansan vihollisena maksullisista rukousaamiaisista huolimatta. [6]

Suomen poliittinen eliitti toimii globaalien imperialistien edunvalvojina ja kansan vihollisena maksullisista rukousaamiaisista huolimatta.

Siten poliittinen valtakoneisto on valjastanut yritykset, palkansaajat ja kotitaloudet eli reaalitalouden kansainvälisen pankkiirieliitin ja globaalien megayhtiöiden lypsettäväksi. Nämä vaikuttavat kohoavaan energian hintaan kuluttaen kokonaiskysyntää sekä yritysten kilpailukykyä. Yksityistäminen tuo runsaita voittoja, mutta ne liukuvat reaalitaloudesta erilaisille rahoitusmarkkinoille, jossa ne esim. kohottavat osakkeiden arvoa rikastuttaen pientä kansainvälistä suursijoittajien eliittiä.3

Myös paljon puhuttu yhteiskuntasopimus palvelee yllä mainittuja globaaleja rahoitusmarkkinoita ja suurkorporaatioita. Yrityksiä ja työllistymistä ne eivät todellisuudessa auta. Tämä artikkeli toimii varoituksena ja kehotuksena Suomelle ja suomalaisille: Emme vapaudu sisäisistä vihollisistamme pelkästään parlamentaarista tietä tai mielenosoituksilla. Siinä tarvitaan jotain radikaalimpia toimenpiteitä. Meidän tulee vapautua nykyisestä poliittisesta eliitistä, EU:ta, eurosta, isäntämaasopimuksesta, saatava valtiolle rahanluontioikeus sekä itsenäinen talouspolitiikka.

Markku Juutinen

 

Lähteet

  1. Suomenmaa (7.3.2016). Metsä­hal­li­tus­laki etenee suun­ni­tel­lusti – ”Suomalaiset voivat olla ihan rauhassa” [7]
  2. MTV (28.2.2016). Käykö Suomen metsille kuten Carunalle – miten metsähallituslain uudistus vaikuttaa? [8]
  3. Positive Money (22.9.2015). Overt Monetary Financing – dangerous drug or miracle medicine? (Lord Adair Turner) [9]