Sanomalehti Kaleva julkaisi tänään Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvoston avoimen kirjeen Ylivieskan kaupunginhallitukselle. Kuten arvata saattaa, vaadittiin Gideon Bolotowskyn ja Dan Kantorin kirjeessä kovia otteita Magneettimediaa vastaan.
Suomen juutalaiset eivät ole tyytyväisiä siihen, että Ylivieskan kaupunki päätti luovuttaa Magneettimedian edelliselle päätoimittaja Juha Kärkkäiselle Pro Ylivieska –palkinnon. Magneettimedian edustamiin arvoihin ei kuulu sionismi, joten neuvosto päätti ”osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun”. Käytännössä juutalaiset vaativat palkinnon perumista, vaikka suoraan he eivät tätä kirjeessään tohdikaan sanoa.
Juutalaisneuvoston puheenjohtaja Gideon Bolotowsky uhosi jo 2012 Kalevassa [1], että hänen järjestönsä tekee säännöllisin väliajoin poliisille tutkintapyyntöjä ajatusrikoksista [2]: ”Ne ovat johtaneet aina sakkotuomioihin ja takavarikoihin.” Avoimessa kirjeessä sama uhkaava retoriikka jatkuu: ”Keskusneuvosto on useaan otteeseen joutunut puuttumaan maamme tiedotusvälineissä ja erilaisissa julkaisuissa […] esiintyvään antisemitismiin […] toistaiseksi jokainen näistä oikeustapauksista on johtanut tuomioon…” Elämä Suomen kaltaisessa juutalaisvihan valtakunnassa on kovaa, mutta onneksemme on olemassa Keskusneuvoston kaltaisia voipumattomia valonnäyttäjiä, jotka muistuttavat, että omantunnon vapaudellakin on rajansa.
[3]Kirjeessä Ylivieskan kaupunginhallitusta lyödään, koska se on nyt ”faktisesti antanut tunnustuksen rikoksesta tuomitulle oman kaupungin miehelle”. Tämä taas osoittaa ”poikkeuksellisen huonoa harkintaa”. Juutalaisneuvoston mukaan kaupungin ja kaupunkilaisten maine on nyt ”tahrattu”. Kummallisessa loppukaneetissa juutalaiset jyrisevät, että kaupunki joutuu vielä ”ennemmin tai myöhemmin” kantamaan päätöksestä vastuun.
Juutalaisten painostuskirje ei ole sisällöltään kovin mielenkiintoinen. Kantor ja Bolotowsky eivät kyenneet kumoamaan Magneettimedian argumentteja sionistien tai äärijuutalaisten poliittisesta vallasta, vaan tyytyivät tapansa mukaan syyllistämiseen ja huonosti verhottuun uhkailuun. Mielenkiintoista on sen sijaan se, että sanomalehti Kaleva päätti mukisematta julkaista juutalaisneuvoston julistuksen kokonaisuudessaan. Kuten olemme uutisoineet, Kaleva on antanut äänen mitä kummallisemmille marginaaliryhmille, mikäli näiden viesti on vain ollut Magneettimedia-vastainen. Magneettimedialle ei kuitenkaan ole annettu mahdollisuutta vastata Kalevassa syytöksiin. Syksyllä Kaleva esimerkiksi julkaisi marxilaisen Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten kannanoton [4], jossa niinikään vaadittiin Pro Ylivieska –palkinnon peruuttamista. Lausunnon takana oli täysin tuntematon nuorisopoliitikko, joten Kaleva teki vahvan arvokannanoton julkaisemalla tekstin. Noin vuosi sitten Kaleva julkaisi Israelin Suomen suurlähettilään Dan Ashbelin lausunnon [5], jossa tämä haukkui Magneettimedian sionisminvastaisten artikkeleiden kirjoittajia ”mielipuoliksi” ja ”sairaiksi”. Gazan kansanmurhan aikaan Ashbel sai puolestaan rauhassa syyllistää palestiinalaisia kaikista Lähi-idän ongelmista parhaaseen katseluaikaan Ylellä [6].
Kaleva uutisoi Pro Ylivieska –palkinnosta alun perin 24.9., ja koska uutinen sisälsi muutamia valheita Magneettimedian kirjoituksista, Kalevalle laadittiin vastine. Vastinetta ei kuitenkaan koskaan julkaistu, sillä Kalevan päätoimittaja Markku Mantilan mielestä sionismikritiikki on ”roskaa”, jonka perusteluita ei tule julkisesti käsitellä. Kaleva lähetti toimittajansa Susanna Kemppaisen Magneettimedian hovioikeudenkäyntiin [7], mutta Kemppainen ei suostunut kirjoittamaan lehteen puolustuksen puheenvuoroista tai siitä, että toinen todistajista oli Ilta-Sanomien entinen päätoimittaja. Kaleva kirjoittaa Magneettimediasta säännöllisesti, mutta ei uskalla kertoa objektiivisesti toiminnastamme. Lähteiksi kuitenkin kelpaavat vasemmistonuoret ja äärisionistit, jotka syyllistyvät kunnianloukkaukseen kutsuessaan Israelin kritisoijia ”mielipuoliksi”. Magneettimedia sen sijaan on pitänyt kiinni journalistiliiton suosittelemista vastine- ja oikaisuvaatimusperiaatteista. Olemme tarjonneet jopa Kantorille mahdollisuuden kumota juutalaisartikkelimme argumentit [8]Magneettimediassa, mutta ainakaan toistaiseksi hän ei syystä tai toisesta ole ottanut haastetta vastaan.
[9]Juutalaisneuvoston avoimessa kirjeessä epäillään, että Magneettimedian kirjoituksista annettu tuomio ei tule muuttumaan korkeimmassa oikeudessa. Mikäli näin on, kertoo tämä oikeusjärjestelmämme poliittisesta korruptiosta eikä siitä, että Magneettimedia olisi syyllistynyt julkaisutyössään mihinkään väärään. Hovioikeuden tuomion [10] epäloogisuuden voi todeta lyhyesti seuraavalla esimerkillä: hovioikeuden mukaan Adrian Salbuchin artikkeli ”Maailmanmahti USA on sionistien sätkynukke [11]” on panettelua ja solvausta Suomessa asuvia juutalaisia kohtaan. Todellisuudessa artikkelissa ei puhuta sanallakaan juutalaisista, vaan sionisteista ja Yhdysvaltojen Israel-myönteisestä politiikasta. Artikkelissa nimetään sionisteja, kuten George Bush, Joe Biden ja Barack Obama, jotka eivät tietenkään ole juutalaisia. Silti hovioikeus tulkitsi artikkelin hyökkäykseksi nimenomaan Suomessa asuvia juutalaisia kohtaan. Ensimmäisen kerran Suomen juutalaisia käsiteltiin melko tuoreessa artikkelissamme ”Suomen juutalaisyhteisö seisoo rikollisvaltio Israelin rinnalla [12]”. Artikkelissa ääneen pääsee muun muassa Bolotowsky, jonka mukaan Israelin arvostelu on lähes aina antisemitismiä. Jos ei halua saada syytettä juutalaisvihasta, kannattaakin olla hissukseen esimerkiksi Israelin rasistisesta sterilisaatio-ohjelmasta [13], rodullisesti ohjautuvista joukkotuhoaseista [14], lastenmurhista [15], ydinasepelottelusta [16], murhiin kiihottavista rabbeista [17] sekä erittäin järjestelmällisestä maailmanlaajuisesta seksiorjakaupasta [18].
Kaleva tai mikään muukaan suomalainen sanomalehti ei koskaan muistuta lukijoitaan siitä, että Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto ei ole pelkkä paikallisten juutalaisten pieni kulttuuriseura. Se on virallisesti osa maailmanlaajuista äärisionistista lobbausjärjestö World Jewish Congressia [19], kuten WJC:n verkkosivuilta voi lukea. Jokainen vastuunsa tunteva media joutuukin Keskusneuvoston lausuntoja julkaistessaan arvioimaan, onko ulostulojen takana laajempia poliittisia tavoitteita. WJC ei ole uskonnollinen tai kulttuurillinen järjestö, vaan erittäin varakas poliittinen toimija, joka lobbaa esimerkiksi avoimesti Iranin hallitusta vastaan. Suomessa sen jäsenjärjestön kannanotot kuitenkin julkaistaan ilman vähäisintäkään kritiikkiä. Todennäköisesti aiheen kriittisempi käsittely synnyttäisi liudan tulikivenkatkuisia antisemitismisyytöksiä. WJC on myös syyllistynyt muun muassa Sveitsin valtion kiristämiseen [20], kuten olemme kirjoittaneet aiemmin Magneettimediassa:
”32 miljoonaa dollaria ei kuitenkaan riittänyt juutalaisille. Itse asiassa he raivostuivat ja pitivät Sveitsin ’mitätöntä’ tarjousta loukkaavana. Juutalaiset kutsuvat asennettaan chutzpahiksi, joka tarkoittaa ei-juutalaisten ylimielistä ja röyhkeää kohtelua. Typerys ei ole se, joka vaatii, vaan se, joka antaa. Kiristäessään pankkeja juutalaisilla oli kaksi identiteettiä. Julkisuudessa he esiintyivät vainottuna uhrikansana, joka ’holokaustin’ jälkeen joutui kärsimään arabien ja kitsaiden sveitsiläispankkien ’antisemitismistä’. Poliitikkoja ja pankkeja uhkaillessaan juutalaiset sen sijaan sovelsivat chutzpahia ja esiintyivät piinkovina, kylmäverisinä sekä kansainvälisesti verkostoituneina pelureina, jotka voisivat murskata Sveitsin, mikäli se ei taipuisi.
Kiristystä johti kansainvälinen sionistinen lobbausryhmä World Jewish Congress (WJC). WJC käytti hyväkseen suhteitaan erittäin rikkaaseen US Holocaust Memorial Museum -museoon sekä pahamaineiseen Simon Wiesenthal Centeriin. Kolmikolla on Yhdysvalloissa niin paljon vaikutusvaltaa, että se pystyi patistamaan myös maan kongressin ja edustajainhuoneen pankkikomiteat liikekannalle. Tämä ei ole ’antisemitistinen salaliittoteoria’, vaan tapausta tutkineen juutalaisen Norman Finkelsteinin objektiivinen kuvaus siitä, kuinka sionistinen talous ja maailmanpolitiikka toimivat yhteistyössä juutalaisten etujen ajamiseksi.”
[21]World Jewish Congress sotkee kätensä jatkuvasti Euroopan sisäpolitiikkaan. Se aloittaa esimerkiksi välittömästi painostuskampanjan, mikäli jossain Euroopan maassa kansallismielinen puolue saa sionistien mielestä ”liikaa” kannatusta vaaleissa. WJC on esimerkiksi kovistellut Kreikan hallitusta [22] Kultainen Aamunkoitto –puolueen menestyksen vuoksi:
”2013 maailman juutalaisyhteisö painosti Kreikan viranomaisia pidättämään Kultaisen Aamunkoiton demokraattisesti asemaansa valittuja poliitikkoja mielivaltaisin perustein. Vain viisi päivää sen jälkeen, kun World Jewish Congressin johtaja Ronald S. Lauder vaati toimia puoluetta vastaan, Kreikan poliisi iski lukuisten Kultaisen Aamunkoiton jäsenten koteihin.”
World Jewish Congressin, sen tytäryhdistyksen Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvoston sekä Kantorin ja Bolotowskyn on aika katsoa peiliin. Rikka on otettava ensin pois omasta silmästä. Te vastustatte kansallismielisten puolueiden menestystä Euroopassa sekä eurooppalaisten sananvapautta, mutta kannatatte nykyhistorian rasistisinta valtiota, Israelia. Ette ainakaan julkisesti kritisoi Israelissa asuvien merkittävien äärijuutalaisten rabbien vaatimuksia täydellisestä rotupuhtaudesta ja juutalaisesta ylivallasta. Perustelette lehdissä ja televisiossa parhain päin puolustuskyvyttömien palestiinalaislasten joukkomurhia, mutta tuomitsette kirjoittelun, jota pidätte hiukankaan loukkaavana sionisteja kohtaan. Syytätte antisemitistiksi Pertti Salolaisen kaltaisia poliitikkoja, jotka puhuvat sionistisesta lobbauksesta – ja kuitenkin WJC on yksi maailman rikkaimmista ja vaikutusvaltaisimmista lobbausjärjestöistä. Vaikka hovioikeus pitää esimerkiksi Adrian Salbuchin artikkelia [11] sisällöltään laittomana, todistavat WJC:n kaltaiset ryhmät päivä toisensa jälkeen, että kaikki, mitä Salbuchi kirjoitti, on 100 % totta.
Arvi Pihkala