Puolustusvoimien alasajo merkitsee puolustuskyvytöntä Suomea.
Suomen hallitus vaatii valtiontalouden uudessa kehysmäärärahojen selonteossa, että armeijan on ryhdyttävä välittömiin säästötoimiin. Puolustusvoimien on toteutettava ”merkittäviä rakenteellisia ja toimintatavan muutoksia”, selonteossa sanotaan: 200 miljoonan euron edestä – näin alkuun.
Korkea-arvoinen suomalainen sotilaslähde on suostunut valottamaan Suomen armeijan tilaa anonyymina. Hänen mukaansa ”Viimeisen vuosikymmenen aikana on tehty kaksi suurta linjapäätöstä puolustusvoimien suhteen, koko yhteiskuntamme laajassa kontekstissa. Ensimmäinen on se, että reservin määrä pudotettiin 500.000 reserviläisestä 350.000 reserviläiseen.”
”Hallitus vaatii uudessa selonteossaan armeijaa tekemään ´merkittäviä´ leikkauksia, jotka supistavat puolustuksen toimintaa ja kattavuutta”, kertoo Talouselämä.
Sotilaslähde uskoo, että reservin määrää tullaan pudottamaan entisestään. Hänen arvionsa mukaan hallituksen päätöksen takana on halu sorvata järjestelmä Nato-kuntoon.
”Aseistuksen laatu- ja määrä-argumenteilla ei ole ollut mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Puolustusvoimia on haluttu rakentaa Nato-yhteensopivaksi ja aivan erilaisen doktriinin toteuttamiseen eli kansainvälisiin tehtäviin. Samalla on luovuttu koko Suomen alueen puolustusvelvoitteesta”, toteaa sotilaslähde: ”siihen eivät enää nykyisetkään reservit lukumääräisesti riitä”.
Sotilaslähde mainitsee upseeriston jakautuneen jyrkästi kahtia: Nato-myönteisiin ja -kielteisiin, vaikka siitä ei julkisuudessa juurikaan puhuta. Räikeä jakaantuminen halvaannuttaa puolustusvoimien toimintaa.
Sotilaslähteen arvion mukaan Suomen puolustusta on nykymuotoisesti mahdotonta hoitaa: leikkauksilla maavoimilta viedään suhteessa eniten samalla kun jätetään rannikkopuolustus täysin auki. Maa- ja rannikkopuolustus ovat toisiaan tukevia. Jos toista heikennetään, heikkenee toinenkin.
Hallituksen vaatimien leikkausten jälkeen siis molemmilta sivuilta pääsee sisään Suomeen.
Sotilaslähde kuvaa armeijan motivaatiotasoa edellä kerrotun takia alhaiseksi. Suomen hallitukseen ja presidenttiin luotetaan vain julkisesti.
Mikä on Suomen nykyinen uhkatila? Joku saattaa kysyä, onko tarkoitus puolustaa vain Helsinkiä. Pelkästään Helsingin puolustaminen vaikuttaa mahdolliselle skenaariolle siksikin, että eduskuntatalon alle parhaillaan rakennetaan maanalaista suojastoa. Julkisuudessa maan alle louhittavasta tilasta on puhuttu eduskunnan logistiikkakeskuksena.
Magneettimedian saamien tietojen mukaan tosiasiassa kyseessä on kriisiajan ja niin sanotun puolueettomuuden suojavaiheen poliittinen ja osin sotilaspoliittinen johtokeskus.
Sotilaslähteen mukaan kysymys Helsingin puolustamisesta on epäoleellinen tilanteessa jossa muuta maata on mahdoton puolustaa.
Kysyttäessä Venäjän asevoimien tilasta hän sanoi Venäjän – jonka asiat tuntee hyvin – asevoimien tilan paranevan koko ajan, ja että Venäjällä on viikoittain päivitettävä strateginen vaihtoehto jossa Suomen haltuunotto on suunniteltu.
Venäjä on tyhjentänyt Suomen puoleista rajaa jo noin vuoden verran. Sotilaslähteen mukaan kyseessä on taktinen, ei strateginen, manööveri, joka liittyy joukkojen toimintavapauden lisäämiseen liikkuvuuden lisäämisellä. Samalla joukkojen uudelleensijoituksilla on poliittisia tarkoituksia, toisin sanoen Venäjä viestii ulospäin joukkojen liikuttamisella.
Venäjä aikoo lisätä aseteollisuuden kohentamiseen tarkoitettuja varoja 10 miljardilla. eurolla seuraavan kolmen vuoden aikana. Venäjä aikoo käyttää noin 460 miljardia euroa uusiin aseisiin vuoteen 2020 mennessä, kertoo RT News.
Suomessa kohutut venäläisten maakaupat saavat upseerilta seuraavan arvion:
– Alueellisesti ostot eivät ole todellinen ongelma. Ongelma on suuren venäläisen vähemmistön syntyminen, joka antaa panslavistiselle Venäjälle syyn ajaa heidän varjollaan valtapoliittisia pyrkimyksiä jatkossa.
Sotilaslähteen huomio on ajattelemisen arvoinen. Uusi Suomi kirjoitti 11.8 2009:
”Venäjä hioo lakia joukkojen käytöstä ulkomailla. Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on ehdottanut uutta lainsäädäntöä, joka määrittäisi venäläisjoukkojen käyttöä maan etujen puolustamiseen ulkomailla.”
”Lakiesityksen mukaan joukkoja voitaisiin lähettää maan rajojen ulkopuolelle puolustamaan Venäjän kansalaisten ja sotilaiden turvallisuutta. Joukkoja voitaisiin lähettää myös, jos kolmas maa joutuisi hyökkäyksen kohteeksi tai jos sotajoukkoja tarvittaisiin merirosvoja vastaan.
Suomella on ongelmia myös toisilla puolustukseen liittyvillä osa-alueilla. Huoltovarmuuskeskuksen hätävarastot riittävät vain 3 viikoksi. Lisäksi huoltovarmuuskeskuksen määrärahatilanne on heikko. Tilannetta on heikentänyt mm. se että huoltovarmuuskeskuksen varoilla hankittiin narkolepsiaa aiheuttanutta sikainfluenssarokote Pandemrixia vuoden 2009 valepandemian aikana. Vesitilanne on Suomessa muutoin hyvä, mutta saastutustilanteessa puhdistuskapasiteetti on riittämätön eikä Suomen pohjavesialueita ole erityiskohdennettu puolustuksessa.
Suomalainen sotilaslähde korostaa puhuneensa subjektiivisesti ja kokemukseensa sekä päivittäishavaintoihin perustuen.