Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin esittivät hiljattain ilmestyneessä tiedotteessa kannattavansa Suomen pyrkimystä liittyä sotilasliitto NATOon [1].
Niinistö ja Marin sanoivat, että ”Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi”.
Niinistön ja Marinin myönteistä kantaa pidetään huomattavana edistymisenä NATO-jäsenyyden prosessissa, mikä on Ukrainan ja Venäjän konfliktin jälkeen kuohunut valtakunnan valtamedioissa.
– Nyt kun päätöksenteon hetki on lähellä, toteamme omat yhtenevät kantamme myös eduskuntaryhmien ja -puolueiden tiedoksi. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta, tiedotteessa todetaan.
Suomea pakotetaan NATOon neuroottisella kiihkolla
Ja muita siihen liittyviä huomioita
Tämän vuoden alkupuolella Venäjä viimein tajusi, että sen oli pakko aloittaa puolustushyökkäys transatlanttista liittoumaa vastaa, mikä laajeni jo Venäjän rajoilla. Samalla tähän Venäjän interventioon kuului venäjänkielisten ja venäläisten puolustaminen Donbassin kansantasavalloissa, mitkä olivat ajautuneet Yhdysvaltojen militarisoiman sekä Ukrainan sionistijoukkojen terrorisoimaksi.
Suomen poliittinen johtajisto, virkakoneisto sekä upseerikunta (hoviupseerit), ovat negatiivisen globaalin eliitin edunvalvojia kotimaassaan. Ukrainan sotaa liukasteena käyttäen mainittu isänmaanpetturien roistojoukko suorastaan survoo hysteerisessä kiimassaan maatamme NATO-jäsenyyteen.
Yllä esitetystä Ukrainan sodasta on valtamedia muovannut vuorokaudet ympäriinsä pyörivän propagandamyllyn, joka näyttää sekoittaneen suuren osan suomalaisten mieliä mammuttimaisella Venäjän vihamielisyydellä.
Helsinki on jo katkaissut kaikki yhteishankkeet Venäjään, ja on ryhtynyt tuhoamaan kaupankäyntiä sekä historiallisia siteitä Moskovaan. Suomen sekä Neuvosto-Venäjän ja nykyisen Venäjän keskinäinen 78 vuotta kestänyt rauhan, ystävyyden ja yhteistyön jakso on ohi ja esi-isiemme henki ja arvokas työskentely viskattiin ylimielisesti roskakoriin sekä Suomen neutraaliasema modifioitiin Yhdysvaltojen satelliitiksi.
Yhdysvaltojen johtama läntinen liittouma ja Euroopan unioni sekä näitä tukeva valtamedia ovat valehdelleet suomalaisille, että Venäjä on uhka Suomelle, koska Suomen “turvallisuusympäristö” on kokenut muutoksia Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Kuitenkin Suomella olisi hyvät ja rakentavat suhteet Venäjään, mikäli noudattaisimme presidentti Urho Kekkosen viitoittamaa ulkopoliittista linjaa tai edes soveltaisimme sitä, mistä Suomi hyötyisi myös taloudellisesti. Mutta suuronnettomuus on jo tapahtunut, ja Suomi on liittynyt EU:n myötä Venäjän vastaisiin pakotteisiin sekä aloittanut aseiden viennin Ukrainan armeijalle.
Suomi alistettiin transatlanttisen liittouman käsikassaraksi
Ensinnäkin Suomi menettää NATO-jäsenyyden myötä pääasiallisen osan itsenäisestä päätäntävallastaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vaikka tosin Isäntämaasopimuksen kautta meillä ei ole enää ollut varsinaisesti omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
NATO-jäsenyys liittää Suomen entistä kiinteämmin Yhdysvaltojen uusliberalistiseen politiikkaan, mikä tarkoittaa Suomen täydellistä integroitumista länteen ja mahdollisten suomalaisten NATO-sotilaiden uhraamista Yhdysvaltojen maailmanjärjestyksen hegemonian ylläpitämiseksi. Nimittäin Yhdysvaltojen maailmanjärjestys on hiipumassa, sillä vallansiirtymä on tapahtumassa maailmanpolitiikan ja vallan osalta atlanttiselta vyöhykkeeltä Tyynenmeren akselille. Ukraina on vain yksi instrumentti USA:n johtaman maailmanjärjestyksen ylläpitämiseksi. Onhan tutkittu, että maailmanjärjestykseen liittyvät eri suurvaltaliittoumien väliset sodat puhkeavat juuri maailmanjärjestyksen syklin hiipumisvaiheessa. Tämä on luonnollista, sillä hiipumista yritetään ehkäistä suursodalla.
Muut NATO-maat siis tukevat Yhdysvaltojen maailmanvaltapoliittisia intressejä.
Oleellista on muistaa, että NATOn 5. artikla yhteisestä puolustuksesta perustuu täydellisesti toiveajatteluun. 5 artikla ei sisällä sellaista lupausta, jonka mukaan aina yhtä NATO-maata puolustettaisiin sen joutuessa hyökkäyksen kohteeksi. Todellisuudessa kukin NATO-maa määrittelisi omat puolustustarpeensa vain, ja ainoastaan oman maansa puolustusta ajatellen, muiden auttamiseen ei olisi resursseja. Muistamisen arvoista on, että NATOlla ei ole omia sotajoukkoja, vaan osallistuminen sotaoperaatioihin olisi kullekin NATO-maalle täysin vapaaehtoista. Suulliset lupaukset, eikä paperillekaan kirjoitetut paina yhtään mitään tositilanteessa.
NATOn 5. artiklan mukainen sotatoiminta NATOn yhteistä “vihollista” vastaan ei ole uskottavaa. Tästä huolimatta sodan syttyessä lännen ja Venäjän välille, Yhdysvallat käyttäisivät tiettyjä NATO-maita, kuten esim. Ranskaa, Britanniaa ja tietysti Suomea välineenään hyökkäyksessään Venäjää vastaan. Suomesta muodostettaisiin tiettyjen NATO-maiden sotilaallinen tukikohta, mikä olisi välitön uhka Venäjälle. Tämä tarkoittaisi varmaa Suomen tuhoutumista suurvaltojen välisten ja Eurooppalaisen sodan jalkoihin. Tämä tapahtuisi vaikka NATOn 5. artiklaa ei käytettäisikään.
Suomen NATOon liittyminen täytyy estää
NATOon liittymisen prosessin myötä suomalaiset ovat jakautuneet kahteen leiriin yhtäältä NATOn vastustajiin, jotka järkisyihin nojautuen haluavat rauhanomaiset, puolueettomat, yhteistyökykyiset ja ystävälliset suhteet Suomen ja Venäjän välille, ja toisaalta niihin, jotka ovat kyseenalaistamatta nielleet valtamedian rummuttaman NATO-myönteisen propagandan sekä Venäjän demonisoinnin.
Geopoliittisen tilanteen kärjistyessä lännen ja Venäjän välillä näiden NATO-myönteisten ja heidän vastustajiensa yhteentörmäystä tuskin voidaan välttää.
Jokaisen isänmaallisen suomalaisen velvollisuutena on yrittää estää Suomen liittyminen NATOon. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman hyvin radikaaleja toimenpiteitä. Kaikkien Suomen NATO-jäsenyyttä vastustavien olisi aika verkostoitua ja varustautua Suomen vapaustaistelua varten.
Meidän on lähetettävä pyyntökirje Kroatian, Turkin ja Unkarin presidenteille. kirjeessä pyytäisimme näitä valtion päämiehiä pysäyttämään Suomen liittymisen NATOon, tietysti perustelujen saattelemana.
Esimerkiksi Kroatian presidentti Zoran Milanović [2] sanoi viime viikolla estävänsä Suomen ja Ruotsin mahdollisen liittymisen puolustusliitto NATOn jäseniksi, mikäli hän edustaa maataan Madridin huippukokouksessa ensi kesänä.
Myös Turkin presidentti Tayyip Erdogan [3] totesi hiljattain, että NATOn jäsenmaan Turkin, ei ole mahdollista tukea Ruotsin ja Suomen tavoitteita liittyä kyseiseen sotilasliittoon täysjäseniksi. Toisaalta Turkin presidentin tiedonantajan, tuoreen tiedotteen mukaan Turkki ei haluaisikaan estää Suomen ja Ruotsin mahdollista NATO-jäsenyyttä. Turkki voi hyvinkin ryhtyä käymään “lehmän kauppoja” Ruotsin ja Suomen mahdollisesta NATO-jäsenyydestä.
Mutta joka tapauksessa olisi erittäin tärkeää saada mikä tahansa NATO-maa estämään Suomen liittyminen NATOon.
Markku Juutinen
Lähteet
Erdogan says Turkey not supportive of Finland, Sweden joining NATO | Reuters [3]
Erdoganin tiedottaja: Turkki ei ole sulkenut Nato-ovea Suomelta ja Ruotsilta – MTVuutiset.fi [4]